Kolahtaako kirjat?

Totta vitussa....

Sven Hassel:n kirjoittamat sotakirjat (mies kirjoittaa kokemastaan, Saksa sotii jne.) saattavat upottaa 2-6 tuntiin kerralla! Helvetin nautinnollista luettavaa, eikä oo raskasti hyvän huumorin takia! Suosittelen sotakirja diggareille!

Paolo Coelhoen koko tuotanto!

alotin joskus "Veronica decides to die":lla (en muista miten se suomeks on käännetty ja kolahti niin kovaa, että pakko oli lukesta kaikki muutkin herran kirjat:)

Carlos Castanedan kirjat on myös tutustumisen arvosia, länsimainen antropologi menee meksikolais intiaanin oppiin, mielenkiintoisia juttuja, esim unien hallinnasta etc.

Nyt kesällä meni Charlotte Brönte:n "Jane Eyre", joka on yksinkertaisesti loistava, vaikka tyttöromaani kai onkin:)

Charly RePanic:
Sven Hassel:n kirjoittamat sotakirjat (mies kirjoittaa kokemastaan, Saksa sotii jne.) saattavat upottaa 2-6 tuntiin kerralla! Helvetin nautinnollista luettavaa, eikä oo raskasti hyvän huumorin takia! Suosittelen sotakirja diggareille!

Siepä sen sanoit. Jos ihan sotakirjoja haluu muuteski lukee, ni suosittelen Reino Lehväslaihon "Panssarisotaa 1941-1944" (ehkä realistisin sotakuvaus mitä koskaan oon lukenu) sekä saman "Sissikapteeni." (hauskaa äijäurpoilumeininkiä) Sit Jorma Karhusen kirjoja. Äijä on Mannerheimristin ritari, tiputtanu kai ainaki yli 30 konetta talvi- ja jatkosodassa ja toiminu Lentolaivue 24:n kolmannen eli "ritarilentueen" komentajana. Siinä lentueessa oli muunmuassa kaksinkertaiset ritarit, herrat Wind ja Juutilainen. Jajaja... Öööö... Vaikka Ilkka Remeksen "Pääkallokehrääjän" jännitysnälkään. Vitsi miten hyvä topic. To be continued...

Saara:
Paras kirja jonka olen lukenu on ehdottomasti Neil Gaimanin Neverwhere... Kannattaa lukea jos ei oo viel lukenu

Juu, pidin tästä myös. Neil Gaiman on kyllä tuottanut muutakin hyvää, kuten American Gods.

Juha Vuorisen kirjallisuus lähinnä ´Juoppohullut´ kunniaan!

Kyllä! Harvoin löytää kylläkään NIIN hyvää kirjaa, että sen lukisi läpi kertaistumalta yötä myöten, mutta niitäkin on pari luettu. Omia suosikkeja/suuren vaikutuksen tehneitä kirjoja:

-Tove Jansson: koko tuotanto, erityisesti Muumikirjat ja Kesäkirja
-Richard Bach: Lokki Joonatan
-Donna Tartt: Jumalat juhlivat öisin
-John Irving: Kaikki isäni hotellit
-Isabel Allende: Henkien talo
-Italo Calvino: koko tuotanto, varsinkin Marcovaldo ja Paroni puussa
-Kira Poutanen: Ihana meri
-Lisa Carey: Merenneitojen laulu
-Neil Gaiman: Neverwhere
-J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta
-George Lucas, Donald F. Glut, James Khan: Tähtien sota-trilogia
-Ernest Thompson Seton: Villejä eläimiä, Eläinten sankareita, Kaksi partiopoikaa
-Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
-Väinö Linna: Tuntematon sotilas
-en muista kirjailijaa: Dersu Uzala, Taigan erakot

tubayumi:
---
Charly RePanic:
Sven Hassel:n kirjoittamat sotakirjat (mies kirjoittaa kokemastaan, Saksa sotii jne.) saattavat upottaa 2-6 tuntiin kerralla! Helvetin nautinnollista luettavaa, eikä oo raskasti hyvän huumorin takia! Suosittelen sotakirja diggareille!

---


Siepä sen sanoit. Jos ihan sotakirjoja haluu muuteski lukee, ni suosittelen Reino Lehväslaihon ”Panssarisotaa 1941-1944” (ehkä realistisin sotakuvaus mitä koskaan oon lukenu) sekä saman ”Sissikapteeni.” (hauskaa äijäurpoilumeininkiä) Sit Jorma Karhusen kirjoja. Äijä on Mannerheimristin ritari, tiputtanu kai ainaki yli 30 konetta talvi- ja jatkosodassa ja toiminu Lentolaivue 24:n kolmannen eli ”ritarilentueen” komentajana. Siinä lentueessa oli muunmuassa kaksinkertaiset ritarit, herrat Wind ja Juutilainen. Jajaja... Öööö... Vaikka Ilkka Remeksen ”Pääkallokehrääjän” jännitysnälkään. Vitsi miten hyvä topic. To be continued...

Kyllä! Suosittelen myös, itsellä Lehväslaihon kaikki sotakirjat vuodesta -94.
Kuitenkin sotahommeleissa tykkään enempi dokumentaarisista (kamala sana, onko edes oikein..) teoksista kuten Esa Tikkasen kirjat kaukopartioista tai kirja ME-262:n suunnittelemisesta, käytöstä, tai kirja Saksalaisten rynnäkkötykkien käytöstä Suomessa during WW2 jne.

Fiktiivisistä teoksista Sinuhe on jäänyt mieleen, pitänyt lukea useampaan kertaan. Viimeksi viime syksynä. On se vaan hyvä. Jännitysromaaneista ehdottomasti Alistair MacLeanin kirjat ja uudemmista nämä Ilkka Remeksen kirjat jotka kertovat siitä Turkulaisesta salapoliisista, damn nyt on ajatuskatkos..

Yleisesti arpoen minusta kirjat ovat ainakin 100 kertaa suurempi elämys kuin niiden pohjalta tehty leffa. Vissiin tätä edesauttaa hyvä mielikuvitus. Tämän huomasi jopa sellaisen ei-niin-erikoisen leffan kuin Jurassic Park, kohdalla. Ensin luin kirjan, sitten näin elokuvan.

Minusta vähän tuntuu että tänä päivänä lapsilla kirjallisuus jää kyllä aika huolella paitsioon. Minusta se on surullista. Mielummin ne rämpyttelevät tietokonettaan tai pleikkaansa, kuin että isukki/äidykki lukisi iltasadun tai Aku Ankkaakaan.

Jaa jaa... Jännityssektori?

Mainitsemani Remes nyt ainkin. Parhaita mielestäni häneltä ovat olleet juuri Pääkallokehrääjä, Pedon syleily, Ruttokellot ja Ikiyö.

Sit hävettää tunnusta Clancyily. Vaikka se onkin ahdasmielistä jenkkihapatusta, niin meikää viehättää se teknologiameininki ja äijän kansainvälisen tiedusteluyhteisön tuntemus. Clancyistä kolahtaa eniten Iskuryhmä Rainbow, Punaisen Lokakuun metsästys ja Myrsky nousee.

Miksköhän suomalaiset tuntee paremmin USAlaisen oikeudenkäyntimeiningin ku kotimaisen? No telkkarin ja John Grishamin takia of cooz. Etenkin Valamiehet oli sangen kiintoisa, sillä se opetti paljon jenkkien valamieskäytännöstä. Muita suosikkeja Grishamilta ovat hänen uransa alkupuolen teokset On aika tappaa, Firma, Pelikaanimuistio, ja Päämies.

Ken Follettejakin on tullut luettua. Hänen teoksistaan nousee yksi ylitse muiden: Taivaan Pilarit.

Ja Harri Nykäsen Raiditkin on kivoja.

To be continued...

Sain juuri luettua Väinö Linnan "Täällä pohjantähden alla" -trilogian ja täytyy sanoa et hiljaseks pisti. Kerrottakoon et kirja kertoo kolmen sukupolven tarinan 1850 luvulta 1950 luvulle ja kertomus nojaa hyvin tarkasti oikeisiin historiallisiin tapahtumiin (vapaussota, jne.) Vaikka henkilöt on fiktiivisiä mut kun sen oli lukenu ni tuli vaan olo et miten nykyään on kaikki niin helvetin hyvin. Suosittelen ehdottomasti.

Kylkyl... fantsua pääosin , mutta historialliset romaanit on pop kans scifiä unohtamatta

nuorempana en muuta tehnytkään kun luin kirjoja, sitten se harrastus pääsi hiipumaan. joskus intissä tuli luettua linnunradan käsikirja liftareille, sen jälkeen ei oo tullu luettua ku sanomalehtiä ja mainoksia :(

Suosittelen kaikille iltalukemiseksi Anthony Bourdainin Kitchen Confidentall - Keittiömestarin tunnustuksia. Oli "hassu" huomata miten jotkin asiat eivät ole muuttuneet. Suomessa keittäjät ovat kyllä hieman rauhallisempia. Ja edelleen on mesuja jotka kausittain nukkuvat yönsä työpaikoillaan kun kaikki pitää saada valmiksi (esim. pikkujoulu sesonki).

täl hetkel kahlaan belgarionin taru-sarjaa läpi mut kaipais sitä jotain "todellistakin" tohon fantasian rinnalle

Henk koht on sellanen "paha tapa" et on meneillään aina sellanen 3-4 kirjaa yhtaikaa...ihan niinkun en ois jo riittävän sekasin muutenkin

Vaikka Dan Brownin Da Vinci Code on jo hiukan klisee niin se oli edelleen loistava, sit vois suositella Bill Brysonin A Short History of Nearly Everything kirjaa, joka on aivan loistavaa tieteen popularisointia positiivisessa mielessä! Kertoo nimensä mukaisesti maailmankaikkeuden ja ihmiskunnan historiasta mut vähän erilaisella näkökulmalla ja sellasella tavalla että se on samalla loistavaa luettavaa Menossa on myös Tacituksen The Annals of Imperial Rome joka on aika uskomattoman hyvin säilynyt aikalaiskuvaus...sit hiukan kevyemmästä päästä Juoppohullun päiväkirjan kanssa on aina kiva repeillä aamudösässä

Hyvät tarinat, novellit, fantasia, scifi jne. menee kohisten. Yks mistä erityisesti pidän on Goldingin Kärpästen herra. Kirjailijoista Hermann Hessen tuotantoa on tullut viimeaikoina myös lueskeltua. Narkissos ja kultasuu sekä Siddharta.

Luen myös paljon oman alani ammattikirjallisuutta. Lisäksi luen sijoittamiseen liittyvää kirjallisuutta, koska se kiinnostaa pirusti. Myös kaikki psykologiaa käsittelelevät teokset maistuvat aina lapsen kehityksestä psykopaatteihin. Massapsykologia niin ikään. Kun tutustuu mun kirjahyllyyn, niin voi nopeasti hahmottaa, mitkä aihealueet kiinnostaa. Jossain määrin olen kiinnostunut myös rajatiedosta.

Viimeksi luin silti Juoppohullun päiväkirjan...

tubayumi:
Jos ihan sotakirjoja haluu muuteski lukee, ni suosittelen Reino Lehväslaihon "Panssarisotaa 1941-1944" (ehkä realistisin sotakuvaus mitä koskaan oon lukenu)

Käsittääkseni panssarisotaa 1941-1944 ei ole romaani tai ainakaan puhdas sellainen, joten miksi ei olisi realistinen. Lehväslaihon sissikirjat taasen ovat sellaista "kaatoi 100 ryssää yhdellä sarjalla"-hevonpaskaa. Kannattaa lukea noita miehen muistelmia, eli Sotkalla sodassa.

tubayumi:
Sit hävettää tunnusta Clancyily. Vaikka se onkin ahdasmielistä jenkkihapatusta, niin meikää viehättää se teknologiameininki ja äijän kansainvälisen tiedusteluyhteisön tuntemus. Clancyistä kolahtaa eniten Iskuryhmä Rainbow, Punaisen Lokakuun metsästys ja Myrsky nousee.

Paras lukemani Clancy arvostelu: http://www.bookofhook.com/Review/Books/TheBearandtheDragon.html

Jostain syystä tykkään Douglas Adamsin kirjoista. Niitä harvoja kirjoja mitä tykkään lukea.

Luen ja kerään pääasiassa sotahistoriaa käsitteleviä kirjoja, mutta myös Brett Easton Ellis kolahtaa...

Brett Easton Ellis - American Psycho & The Rules of Attraction
JRR + Christopher Tolkien - Silmarillion
Dan Simmons - Hyperion-sarja
Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
Agatha Christie - Ten little Niggers
Niccolo Machiavelli - Ruhtinas

Tuli kyl taas yks mahtava mieleen
Robert Heinlein - Starship Troopers

Noi nyt tulee nopeasti mieleen miellyttävinä. Muuten tulee luettua kaikenlaista Bhakti-joogasta neurologiaan ja kompleksijärjestelmiin. Suurin osa tulee nautittuna englanniksi.

Kirjat kyl kolahtaa aika pitkälti vaiheittain, silloin kun luetuttaa, niin menee about kirja päivässä ja sitten saattaa olla vaikka puoli vuotta taukoa =/