Posts: 213
La Petite:
...luen englanninkielistä scifi-kirjallisuutta...
sain just loppuun asimovin I,Robot:in. oon lukenu sen viimeks joskus melkein 20v sit =D
seuraavaks vois kerrata säätiö-sarjan. niitten lukeminen on kuitenkin jokseenkin erilainen kokemus näin vanhempana kuin sillon 10v skidin.
*amazonistatilail*
[muokattu 20.3.2004 22:19]
Posts: 213
yana:
sain just loppuun asimovin I,Robot:in. oon lukenu sen viimeks joskus melkein 20v sit =D
seuraavaks vois kerrata säätiö-sarjan. niitten lukeminen on kuitenkin jokseenkin erilainen kokemus näin vanhempana kuin sillon 10v skidin.
*amazonistatilail*
[muokattu 20.3.2004 22:19]
Ah, Asimovin kirjat :) jokseenkin erilaista kirjallisuutta :P todella mahtava kerronta tyyli :)
Posts: 3,628
Ei. 
philip k. dick on ollut lukemistossa viime aikoina.
Posts: 1,600
Posts: 5,924
Linnunradan käsikirja liftareille on tullut luettua vissiin kertaa! Aivan loistava suosittelen kaikille!
Älytön huumori
Mieletön tarina
Loistavat hahmot
Ja kirjan lukeneille henkilöille pieni muistutus...
Ja he roikkuivat aivan niinkuin tiilet EIVÄT roiku
Älytön huumori
Mieletön tarina
Loistavat hahmot
Ja kirjan lukeneille henkilöille pieni muistutus...
Ja he roikkuivat aivan niinkuin tiilet EIVÄT roiku
Posts: 15,721
Steven Hoaks:
Linnunradan käsikirja liftareille on tullut luettua vissiin kertaa! Aivan loistava suosittelen kaikille!
Älytön huumori
Mieletön tarina
Loistavat hahmot
Ja kirjan lukeneille henkilöille pieni muistutus...
”Ja he roikkuivat aivan niinkuin tiilet EIVÄT roiku”
miekin haluun lukee tän
eli pitää metsästää..ellei steven sulla oo tätä omana ja lainaat sitä mulle..
Posts: 5,924
UnityF:
---
Steven Hoaks:
Linnunradan käsikirja liftareille on tullut luettua vissiin kertaa! Aivan loistava suosittelen kaikille!
Älytön huumori
Mieletön tarina
Loistavat hahmot
Ja kirjan lukeneille henkilöille pieni muistutus...
Ja he roikkuivat aivan niinkuin tiilet EIVÄT roiku
---
miekin haluun lukee tän
eli pitää metsästää..ellei steven sulla oo tätä omana ja lainaat sitä mulle..
Itse asiassa omistan tämän kirjan jossa on kaikki viisi osaa samoissa kansissa. Tämä kirja on muuten ainoa 5 osainen trilogia.
Jotka vitsiä ei ymmärtänyt niin sarjasta piti tulla 3 kirjaa mutta kun tekstiä tuli kuitenkin niin paljon niin piti tehdä jopa 5 kirjaa!
Voin kyllä UnityF jossain vaiheessa lainata kirjaa sulle... Kunhan sen lukemiseen ei mene puolta vuotta... puhun kokemusta.
Posts: 15,721
no uusin harry potter 1050 sivua meni kahdessa pävässä.. joten kyl mä saan sen aika nopeesti varmaan luettuu... tossa edellisellä sivulla kun mulla on pieni lista kirjoja niin ne luin kaikki noin viikossa.. `
`mähän sanoin että mulla on nyt lukukausi meneillään...
Nyt odotan kirjastosta lisää Chuck Palahniukin kirjoja lainaksi...
`mähän sanoin että mulla on nyt lukukausi meneillään... Nyt odotan kirjastosta lisää Chuck Palahniukin kirjoja lainaksi...
Posts: 478
Siitä ei pääse mihinkään.
Posts: 230
Lukeminen on ihan mahtavaa. Paljon paremmat kun leffat, koska kirjoissa se ikäänkun tapahtuu oikeesti, Leffoja kun kattelee niin tulee välillä mieleen että mitäköhän ne puuhaileen nytten tossa kameran toisella puolella. Mutta kirjoissa on vain sinä, kirja ja om mielikuvitus mukana.
Posts: 6,049
Steven Hoaks:
Linnunradan käsikirja liftareille on tullut luettua vissiin kertaa! Aivan loistava suosittelen kaikille!
Älytön huumori
Mieletön tarina
Loistavat hahmot
Ja kirjan lukeneille henkilöille pieni muistutus...
Ja he roikkuivat aivan niinkuin tiilet EIVÄT roiku
Mä en oo tosta koskaan innostunu:
eka tarina on kirjotettu alunperin
radiokuunnelmaks, yks jakso kerrallaan
ja sen takia ei oikein toimi kirjana. Toisen
kirjan luki ihan ongelmitta kun se
oli vähän koherentimpi kokonaisuus,
mut kolmannen jälkeen iski paha
väsymys ku Adams toistaa niitä
samoja kolmee perusvitsiään eri
variaatioina. Näppärää sanailua, ei juuri
muuta. Brittien ja Ranskalaisten perusongelma.
Humoristeista Pratchettilla on enemmän
paukkuja, ja sen tarinat on muutaki
ku peräkkäisiä tapahtumia ja deux ex
machina -juonenkuljetusta niinku
Adamsilla, vaikka Pratchettinkin ongelmana
alkaa oleen kaavamaisuus tälleen
esim. 26 discworld -kirjan jälkeen
Mitä vakavampaan scifiin tulee, niin
löysin genren äsken uudestaan monen
vuoden tauon jälkeen, ja kiitos tästä
kuuluu M. John Harrisonin mainiolle
Light-teokselle. Kirjaa on hehkutettu
vähän ehkä liikaakin, ja scifin tilasta kertoo
varmaan jotain se, että teosta on pidetty
merkittävänä genren uudistajana, vaikka
IMHO siinä nyt ei mitään kovin uutta
ja ihmeellistä sinänsä ole - pikemminkin
Harrison on saanut yhdisteltyä
vanhoista teemoista uuden keitoksen,
ja leväyttänyt aikaperpektiivin ja mittakaavat
sellaisiksi että lukija tuntee väkisinkin itsensä
hyvin pieneksi.
Kirjan parasta antia onkin tapa, jolla
Harrison esittää universumin ihmeiden
mittavuutta galktisessa mittakaavassa
(planeettoja - kokonaisia aurinkokuntia -
jopa tähtiryhmiä jotka on tuotettu keinotekoisesti
yhden kosmisen mittakaavan ilmiön tutkimiseen
)ja toisaalta historiaa miljoonien ja miljardien
vuosien ajalta siten, että aikavälien
pituus tulee ymmärrettäväksi, jos kohta
edelleen hämmästyttäväksi inhimillisessä
mittakaavassa (Sivilisaatioita, jotka on alunperin
tullu tutkiin ehkä kaikkeuden vanhimman
sivilisaation jäännöksiä, ja ovat sittemmin
itse hävinneet, ja jäljellä on vain miljoonia
vuosia vanhoja jäänteitä - esim. edellämainitut
keinotekoiset tähtijärjestelmät
).Tässä todellista sense of wonderia.
Sit työn alla on parhaillaan Ivan Gontsarovin
Oblomov. Tän kirjan kanssa on vaan
se ongelma, et perinpohjaisena laiskurina
alan aina tuntee hirveetä tarvetta alkaa
siivoon luettuani parikin sivua tästä
klassisesta vetelehtijästä, kun pitää todistaa
itselle että ei ihan yhtä banaalille tasolle ole
livennyt kuin Oblomov
[muokattu 21.3.2004 14:44]
Steven Hoaks:
Linnunradan käsikirja liftareille on tullut luettua vissiin kertaa! Aivan loistava suosittelen kaikille!
Älytön huumori
Mieletön tarina
Loistavat hahmot
Ja kirjan lukeneille henkilöille pieni muistutus...
?Ja he roikkuivat aivan niinkuin tiilet EIVÄT roiku?
ihan loistava!
Posts: 3,206
Luin just Douglas Adamsin Linnunrata-kokoelman. Oli kyllä todella viihdyttävää ja kirjoituskin oli oivaltavaa scifiparodiaa ja etenkin sanaleikit putos muhun. Mutta ensimmäiset neljä kirjaa oli hra Adams tehnyt vuosina 79-84, ja viimeinen vasta vuonna 92. Tuo viimeinen eli Enimmäkseen harmiton oli paljon synkempi kuin aikaisemmat osat. Pidinkin enemmän siitä aikaisemmasta tuotannosta kuin sarjan päätösosasta.
Edit: ärsyttäviä typ0ja
[muokattu 21.3.2004 16:05]
Edit: ärsyttäviä typ0ja
[muokattu 21.3.2004 16:05]
Posts: 1,005
Posts: 676
Steven Hoaks:
Linnunradan käsikirja liftareille on tullut luettua vissiin kertaa! Aivan loistava suosittelen kaikille!
Kai olet (ja muutkin H2G2:ta hehkuttaneet) tietoinen, että Käsikirjasta on tulossa leffa? Projektihan on ikivanha ja ehdittiin jo kuopata Adamsin kuoltua, mutta pari vuotta myöhemmin elvytettiin uudestaan. Kuvaukset alkavat pian. http://www.imdb.com/title/tt0371724/
Posts: 6,049
Posts: 327
Posts: 511
kuilu:
yksittäisiä teoksia
GG Marquez : Sadan vuoden yksinäisyys ( Macondon kylään muuttaisin jos voisin)
F Dostojevski : Peluri ( riippuvuus tämäkin )
Nää on just ne jätkät, jotka mä olisin laittanu tonne kirjailijoita- kategoriaan. Ja toi ison D:n Pelurit on ehkä heikoimpia esimerkkejä kaverin kyvyistä; lähinnä se on rahapulaa paikkamaan tehty välityö (ko. herra kun tapasi hassata fyrkkansa peleihin.) Sinänsä ei kyl hullumpi kuvaus pelihimon riivaamista.
G. Garcia Marquesilta Sadan vuoden yksinäisyys on varmaan se kirja, josta kandee alottaa, mut jos haluu tosi diippii shittii, Patriarkan syksy on iha must. On kyl paljon raskaampi lukunen ku toi toinen.
Ja Dostojevski! Niin.. Rikos ja rangaistus on klassikoiden klassikko. On pudonnu kaikille, joiden tiedän sen lukeneen, ja täysii. Ihan tosi hyvä kirja. Jos haluu kuitenkin alottaa tutustumisen jostain ohuemmasta, kantsii lukee Kirjoituksia kellarista/ Kellariloukko. Sillä on kaks nimee, kun eri suomentajat on päätyny eri ratkasuun. Mollemmat käännökset kyl toimii.
Vähän uudemmista venäläisistä suosittelen mitä lämpimimmin M. Bulgagovin mainiota Saatana saapuu Moskovaan, ja D. Haarmsin Sattumia.
Nää on mun mielestä parhaita kotimaisia: A. Kivi: Seitsemän veljestä, T. Jansson: Muumi- sarja. Jos mahdollista, lue muumikirjat kronologisessa järjestyksessä; sillai ne hahmot syvenee ihan mahtavasti sarjan edetessä.
Muitki hyvii on iha sikana, mut ei nyt jaksa ruveta kaikkii listaamaan. Yks hyvä tapa löytää hyviä kirjoja on panna merkille omista suosikkikirjoista mahdollisesti löytyvät viitteet: jos kirjailija mainitsee vaik romaanissaan jonkun muun kirjan, sen voi ottaa suosituksena lukea ko. teos.