Kolahtaako kirjat?

Freja, 4.4.2008 13:56:
---
Freja, 13.2.2008 08:28:
Pitäis varmaan seuraavaks lukea Kapteeni Sinikarhun 13½ elämää, johon liittyy samoja hahmoja ja sama manner kuin Rumossa.

---


Tää o nyt sit luettu, ja oli pieni pettymys. Tarina oli hyvinkin ennalta-arvattavissa, ja loppukin oli.. Pliisu. Kerronta oli jotenkin tylsää ja pitkäveteistä, ja kaiken lisäks Sinikarhun ego oli ärsyttävä :D

Rumosta tykkäsin ihan hirveesti.
Pitäis kai se Mestaritontun seikkailut hakee seuraavaks.

Missä välissä sä kirjoja kerkeet lukee? sähän oot lubbarissa koko ajan*ding*

()

Syce, 4.4.2008 13:58:
Missä välissä sä kirjoja kerkeet lukee? sähän oot lubbarissa koko ajan*ding*

()

*SLÄP* jos oot huomannu, ni katoan aina ysin mais illalla viimestää pois :P

kirjallisuuden opiskelu koittaa pilata puhtaan kirjallisen kolahduksen aika tehokkaasti, mutta koitan pysyä vahvana, tällä hetkellä menossa pitkästä aikaa suomalaista, juha hurmeen Volvo Amazon, pirun hauska ja erilainen kirja näytelmän teosta samalla sisällyttäen kuitenkin jonkinlaisen anarkistisen näytelmän itseensä, on kuulemma esitettykin...

Työn alla on Andy McNabin "Crossfire" ja hyllyssä odottamassa "Immediate action". Muutenkin noi nykyajan sodankäynnistä kertovat kirjat on varsin mielenkiintosia, plus että Andy osaa kertoa asiat oikeaan tyyliin.

Suosittelen muuten aiheen tiimoilta Black Hawk Down/Isku Mogadishuun kirjana, kertoo tapahtuneesta taustat mukaan lukien huomattavasti monipuolisemmin ja yksityiskohtasemmin kuin leffa, ylläri ylläri. Mukana myös leffasta puuttuneet paikallisten näkökulmat ja tarinat.

J Raninen, 4.4.2008 15:09:
...Andy osaa kertoa asiat oikeaan tyyliin.

Oikeaan tyyliin = liioitellen ja omiaan lisäillen. ;)

jain kyl niin armottomasti koukkuun tohon Dexter in the Nightiin etta piti tilata amazonista myos 2 aikasempaa. ei vaan jaksais odottaa etta paketti tulee perille...

Epailija, 4.4.2008 15:18:
Oikeaan tyyliin = liioitellen ja omiaan lisäillen. ;)

Jeps. Just siihen sopivan ronskiin tapaan, kuin jonkun ammattisotilaan tai muun vastaavan juttujaan ajattelisi kertovan. Ei oikein kuulostaisi sopivalta, jos joku ns. maailman jäyhin turvamies puhuis sujuvaa kirjakieltä ym, vaan tekstin pitää olla karua, tinkimättä elävyydestä ja kuvailevuudesta.

Fiktiotahan suurin osa sen Andyn kirjoista onkin, taitaa ne Bravo 2-0 ja Immediate action olla ainoat, joilla on edes jotain todellisuuspohjaa. Dokumentteinahan noita ei kukaan pidäkään, kai?

homppa, 4.4.2008 14:18:
juha hurmeen Volvo Amazon, pirun hauska ja erilainen kirja näytelmän teosta samalla sisällyttäen kuitenkin jonkinlaisen anarkistisen näytelmän itseensä, on kuulemma esitettykin...

Juu, oon nähnyt Volvo Amazonin Tikkurilan teatterin esittämänä Joensuun kirjallisuustapahtumassa 2007. Oli kyllä hyvä ja hauska. Kirjankin meinaan lukea, kunhan käsiini saan.

Freja,
Pieni kun olin, muistan että tykkäsin hirveesti Päättymättömästä tarinasta ja Mestaritontun seikkailuista.
Hitto, pakko kyl käydä kirjakaupassa tänään.

Mestaritontun seikkailut on kyllä suosikki!

Tällä hetkellä menee Herman Hessen Narkissos ja Kultasuu. Taattua tavaraa. :)

tossa ois Mika Waltarin - Sinuhe egyptiläinen seuraavaks lukulistalla

viimeks minkä luin oli : Michelle Paver - Sielunsyöjä

ja sitä ennen : umm hitto en muista sen nimee mutta.. erittäin loistavaa ja juonittelevaa se oli *tarkistaa kirjastosta*

George R.R. Martinin pari kirjaa.. ERITtäin loistavia teoksia <3

Milan Kundera-Naurattavien rakkauksien kirja*sydän*
aivan käsittämätön hieno teos

Torey Haydenin kirjat vie kyl mennessään...oikeen hyvää sairaslomapäivän ajanvietettä;)

Kingin tullut luettua nuorempana enemmänkin ja jotain nörttifantasiaa tyyliin Eddings ja Margaret Weir. Nykyään en noihin nörttifantsukirjoihin enää koskisi. Miekka ja Magiaa jos fantasiaa pitää mutta ei teinifomanttistahöttöä. Hemingway ja Steinbeck on lemppareita ja tietenkin se J.R.R.Tolkies. Uris on myös hyvä.

Waltarin Sinuhen luin jotain neljä tai viisi vuotta sitten ja pitäisi varmaan lukea uudestaan kohtapuolin. Samoin uusiksi pitäisi lukea Sormusten herra koska en enää muista miten se loppuu.

Tällä hetkellä on menossa Kärpästen herra jota en ole koskaan aikaisemmin lukenut. Vaikuttaisi ihan mielenkiintoiselle.

ei oikein jaksa innostaa I, Lucifer, niin päädyin spontaanisti
lukemaan kämppiksen lainaamaa Henry Rollinsin Get in the
Vania, joka on siis enimmäkseen Rollinsin päiväkirjamerkintöjä
Black Flagin kiertueilta.

ei ehkä ihan mulle omin aihepiiri tai mitää, mut ihan kiinnostavaa
luettavaa silti :)

Edelliset kolme lukemaani kirjaa ovat olleet aivan huippuja omalla tavallaan:

Pedro Juan Gutiérrez: Likainen Havanna-trilogia
Havannassa vasta vierailleena luin innolla tutuille kulmille sijoittuvan kirjan. Kirja kertoo Kuuban vaikeista vuosista Neuvostoliiton hajottua: uskomattomasta köyhyydestä, elämän armottomuudesta, ja siitä, miten sellaisissa oloissa voi selvitä: seksillä, rommilla, sikareilla, sosiaalisilla suhteilla ja rikollisilla toimilla.

Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa
Uskomattoman liikuttava kirja kahden afganistanilaisnaisen kohtalosta. Tarina vangitsee niin, ettei kirjaa voi laskea käsistään juuri hetkeksikään. Viime lauantaina, kun oltiin teatterissa, luin kirjaa sinne kävellessä, väliajalla, seuraavana yönä ja aamuna.... kunnes kirja loppui. Suosittelen ehdottomasti!

Torey Hayden: Häkkipoika
Olen lukenut kaikki muutkin Torey Haydenin kirjat ja pitänyt niistä, kuten pidin tästäkin. Hieman välillä tuntuu, että kirjoissa on paljon samaa, mutta käsitteleväthän ne kaikki vaikeita lapsia ja heidän auttamistaan. Liikuttava tarina tämäkin.

Nyt luen Laura Lindstedtin kirjaa Sakset.

Richard Matheson: I am legend

Olen mykistynyt. I am legend on täydellinen. Miten ihmeessä Matheson on saanut luotua noinkin eeppisen tarinan 160 sivuun? Kauhua, jännitystä, yksinäisyyttä, epätoivoa, menetystä, toivoa, yllätyksiä, tunteita, yhteiskunnallisia näkemyksiä... täydellisellä tavalla yhdistettynä. Kirja todella jää päähän kun sen on lukenut.

Kirjasta saisi tehtyä myös täydellisen kauhuelokuvan oikeissa käsissä, mutta ainakin arvostelujen mukaan uusi Will Smith pätkä ei ole lähelläkään kirjaa.

Isaac Asimov: Alaston aurinko

Aika tyypillistä Asimovia, eli science fictionia sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Kyseessähän on jo 50-luvulla kirjoitettu teos, johon ei kuitenkaan ole ajan hammas purrut juurikaan. Dekkaritarina maan asukkaasta, joka lähetetään sulkeutuneeseen ulkomaailmaan tutkimaan planeetalla tapahtunutta murhaa.

Luen tällä hetkellä uudestaan läpi Henning Mankellin Wallander - kirja sarjaa... meikään uponnu aina kaikki ruotsalaiset rikosromaanit, mutta Mankell on ykkönen!

Ja elämänkertoja tulee luettua kyllä enemmän ku tarpeeksi

Luen melkeen mitä vaan ja koko ajan jotain. Viimeks luetuista parhaiten on jääny mieleen
Daniel Dennettin: Tietoisuuden selitys. Mielenkiintosesti kirjotettu kirja, mielenkiintosesta aiheesta.

Ted Andrews: Väriterapiaopas
Juhani Mattila: Ujoudesta, yksinäisyydestä