Hyväntekeväisyysjärjestöt ja maailman pelastaminen

Parit kaverit ku on joukoissa ollu ja kertonu muutamia mukavia tarinoita (totuusarvo?) kuinka ison järjestön henkilökunta tulee kiiltävillä Range Rovereilla ja muijat korkkareilla, kauhistelee kuinka likasta paikassa on ja haluaa sen myötä äkkiä pois. :D

Hyväntekeväisyysjärjestölle (= vapaaehtoisvoimin pyörivää) voisin antaa materiaa tahi rahaa mutten kyllä noille suurille avustusjärjestöille. Muistanko väärin jos sanon et oon nähny dokkarin jossa kauhisteltiin noitten suurten avustusjärjestöjen johtajien palkkoja?

2la, 10.9.2007 14:09:
Voiko hyvän omatunnon ostaa hintaan 15 e/kk ?

Kun ottaa huomioon faktat siitä kuinka paljon yhden suomalaisen elo kuluttaa maailmaa
ja sen luonnonvaroja. Niin ainakaan itse en voi olla tulematta siihen lopputulokseen
että kellään meistä ei ole niin paljoa rahaa että voisi ostaa hyvän omantunnon.

Itseä jaksaa aina yllättää se kuinka kovasti haluammekaan ostaa hyvän omantunnon.
Vaikka kuinka kerskakulutamme ja meidän hienon eliitin lisäksi löytyy moninkertainen
määrä riistettyjä, köyhiä, nälkään, puutteeseen ja ties mihin kuolevia ja riutuvia ihmisiä.
Niin siltikin haluamme jostain syystä väkisin kuvitella olevamme loistavia ja jaloja ihmisiä.

Mun puolesta voidaan mennä jatkossakin tällä viiidakon laki menttaliteetilla, että vahvin
selviää (mielenkiintoinen laki sinänä, koska onko vahvin se joka tekee oikein ja hyvää vai se joka on ovelin ja
julmin. yleensä kun ovelin ja julmin selviää) jne. Mikäs siinä. Nihlisitinä jopa virne nousee suupieliin kuin ihailee sitä kuinka ihminen
on typeryydessään ja itse- ja muidentuhoisuudessaan niin ylivoimainen että saa tuhottua kokonaisen planeetan.

Mutta en todellakaan jaksa tämän lisäksi vielä jeesustella sillä
että tekisimme kaikkemme, tai käytönnössä edes ylipäätään mitään merkittävää, muuttaaksemme
asioita toisin. Vaikka ei jaksakkaan innostaa angstaaminen näistä asioista, niin ei jaksa
kyllä innostaakkaan sekään että pitäis esittää niin tyhmää ettei muka tajua näinkin yksikertaisten
asioiden syy-seuraus suhteita.

Rakkaudella Nihilisti Anselmi

p.s. Arvostan kovasti hyväntekeväisyyttä ja tykkään itsekkin siitä. Eli tuo ylläoleva ei tarkoita
sitä etteikö mielestäni kannattaisi hyvää tehdä. Kannattaa todellakin, koska mielestäni
se tekee ihmisestä vähemmän dorkan, kuin sellaisen joka tekee jotain päinvastaista.

Kirkollisvero.

Eli enpä ole mikään aktiivinen hyväntekijä kyllä. Joskus tulee lippaisiin tiputeltua ja saattaa olla, että Ekolossa tulee vierailtua useamminkin, kun tulotaso nyt vihdoin hieman paranee. Paikallisella tasolla toimiminen kiinnostaisi itseäni, lähinnä siis mummojen ulkoiluttaminen tai keharikaveriksi ryhtyminen tms. jos sitä nyt hyväntekeväisyytenä voi pitää.

Olen muutaman järjestön jäsen, ja muutamalle maksan kuukausittain rahaa. Olen ollut aika monen järjestön jäsen ennen, mutta olen enemmän valikoiva nykyään. Satunnaisesti on tullut oltua mukana toiminnassa ennen, tosin ei viime aikoina.

Ruohonjuuritason toiminta on tarpeellista ja hyvää, mutten itse ole "katuaktivisti-ihminen" (mielenosoituksissa on kyllä tullut käytyä). Nykyään haluaisin ennemminkin vaikuttaa keinoin, jotka eivät ole niin ulkoparlamentaarisia.

Joka kuukausi menee 5e Amnestylle, UFF:lle, Unicefille ja 6e Greenpeacelle. Antaisin enemmänkin jos suinkin olisi varaa. Toisaalta taas jos antaisi rahat hyväntekeväisyyteen mitkä kuluu bilettämiseen vaikka puolessa vuodessa niin kertyisi kyllä aika iso potti. En yritä ostaa hyvää omatuntoa, mutta koen että meidän hyväosaisten länsimaalaisten olisi syytä antaa ainakin muutama ropo kuussa hyväntekeväisyyteen.

Mä koen hyväntekeväisyysjärjestöihin liittymisen kauniin asian ja rakkauden jakamisen ilmentymäks joka usein kuitenkin on todella tekopyhää ja antaa monille syyn silmien sulkemiseen kaikelta mitä tapahtuu ympärillä.

Mä luulen että noi järjestöjen tukemiset entistä enemmän sitoo ihmiset sellaseen mielentilaan jossa väki ajattelee että on tehnyt jo tarpeeksi eikä sen takia viitsi auttaa pultsaria jolla vuotaa veri päästä...

"no se on kännissä... se on halunnu olla paskana ja paskassa kunnossa niin sen takia koska se on koko elämänsä halunnu olla paskana ja on inhottava ja oon jo pistäny rahaa afrikaan ni mä oon hyvä ihminen enkä mä auta sitä"

...W00t? Siis niinku mitä helvettiä..

Jotenkin tohon mä törmään jokapuolella et ihan niinkun se, että on pistäny jollekin palestiinalaiselle rahaa tarkottais että ketään muuta joka on ympärillä ei tarvi auttaa ja kaiken tuskan voi vaan kotimaassaan ignoorata.. ??

Jotenkin sellanen meininki huokuu monesti noista touhuista ja sori nyt tää mun tekstin sävy mut mua oikeesti ottaa päähän aikalailla tää juttu miten väki on valmiita MUKAMAS auttaan toisia tekopyhästi..

Kai tossa on jotain psykologista et voi tolleen etäisesti auttaa ja kokee sit jonkinasteista puolivalheellista mielihyvää jostain minkä perillemenosta tai perillemenotavasta ei oo juurikaan mitään havaintoo koska aika harva on valmis viettään aikaa sellasessa ilmapiirissä missä on paska meininki ja sitä apua todella tarvitaan...

Vähän samanlaista fiilaria tää herättää kun kristinusko... Tai en tiedä mut sellanen olo mulle tulee et keskitytään vaan yhteen asiaan ja sit jotenki koetaan et kaikki mitä voi kellekään tehdä on tehty ja sit ignoorataan ihan kaikki muu skeida mitä ympärillä on.

Oon itsekin kyllä greenpeacen jäsen enkä mä oikeesti ees tiedä tekeekö greenpeace mitään järkevää minkään suhteen... Niinku todellisuudessa.

toi on niin kieroutunutta ajattelua et mä en vaan pysty käsittään ja tota näkee täällä tampereellakin tyyliin päivittäin..

Uskon kyllä että on paljon sellasiakin jotka auttaa kaikkia niin rahallisesti kuin muutenkin mut monelle toi on sellanen kilpi millä voi puolustautua omassa mielessään sitä ajatusta vastaan et pitäis tehdä jonkin toisen hyvinvoinnin eteen jotain.. Jotain todellista joka ei oo sama asia kun et siirtää tietyn määrän numeroita tililtä ja kokee jonkinasteisen feikin avunannon tunteen että voi taas valahtaa siihen turtuneeseen omahyväiseen olotilaan mistä ei tarvii taas hetkeen tulla pois.

029, 10.9.2007 21:57:
Mä koen hyväntekeväisyysjärjestöihin liittymisen kauniin asian ja rakkauden jakamisen ilmentymäks joka usein kuitenkin on todella tekopyhää ja antaa monille syyn silmien sulkemiseen kaikelta mitä tapahtuu ympärillä.

Eikö sitä voisi nähdä päinvastoin? Eivätkö monet hyväntekeväisyysjärjestöt nimenomaan pyri aukaisemaan ihmisten silmiä sille joka ympärillä tapahtuu?

Mä luulen että noi järjestöjen tukemiset entistä enemmän sitoo ihmiset sellaseen mielentilaan jossa väki ajattelee että on tehnyt jo tarpeeksi eikä sen takia viitsi auttaa pultsaria jolla vuotaa veri päästä...

Toki joissakin tapauksissa voikin olla näin, mutta kannattaa muistaa, että taloudellinen tuki on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein, tuen muodoista. Ilman rahaa järjestöjen on usein hyvin vaikeaa toimia.

Ja jos vaikkapa kuukausittain maksaa tietyn summan tietylle järjestölle, sekin on tietoinen päätös ja sen tekee tietystä syystä. En usko, että suurin syy monilla on se, että haluaa maksaa sen summan jottei tarvitsisi tehdä mitään muuta. Jos ei halua auttaa tai tehdä mitään, tuskin suostuu maksamaan sitä kuukausittaista summaakaan.

Lyylikki, 10.9.2007 21:08:
Kirkollisvero.

Ai siitäkin saa jo omatuntoplussaa :D ei taida kirkollisvero järin suuri summa olla, ja "hyötysuhde" on varmaan aika kehno, kun rahasta menee osa kaikennäköiseen ei-tuettavaan toimintaan kuten lasten kristilliseen "kasvattamiseen". :P

Vaikka tekeehän kirkko toki hyviäkin juttuja silloin tällöin, ei sillä.

Tuen Luonto Paskaks ry:tä.

Android, 10.9.2007 22:06:
---
029, 10.9.2007 21:57:
Mä koen hyväntekeväisyysjärjestöihin liittymisen kauniin asian ja rakkauden jakamisen ilmentymäks joka usein kuitenkin on todella tekopyhää ja antaa monille syyn silmien sulkemiseen kaikelta mitä tapahtuu ympärillä.

---


Eikö sitä voisi nähdä päinvastoin? Eivätkö monet hyväntekeväisyysjärjestöt nimenomaan pyri aukaisemaan ihmisten silmiä sille joka ympärillä tapahtuu?


---

Mä luulen että noi järjestöjen tukemiset entistä enemmän sitoo ihmiset sellaseen mielentilaan jossa väki ajattelee että on tehnyt jo tarpeeksi eikä sen takia viitsi auttaa pultsaria jolla vuotaa veri päästä...

---


Toki joissakin tapauksissa voikin olla näin, mutta kannattaa muistaa, että taloudellinen tuki on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein, tuen muodoista. Ilman rahaa järjestöjen on usein hyvin vaikeaa toimia.

Ja jos vaikkapa kuukausittain maksaa tietyn summan tietylle järjestölle, sekin on tietoinen päätös ja sen tekee tietystä syystä. En usko, että suurin syy monilla on se, että haluaa maksaa sen summan jottei tarvitsisi tehdä mitään muuta. Jos ei halua auttaa tai tehdä mitään, tuskin suostuu maksamaan sitä kuukausittaista summaakaan.

Toi on aivan totta. En mäkään usko et se vois olla tietosesti mikään syy auttaa ketään, että vois olla auttamatta.

Pikemminkin se mikä mua ärsyttää on että monilla - olkoonkin että se on alitajusta - toi antaa sen autuaan tunteen että on hyvä ihminen joka on tehnyt kaiken sen mitä tarvitsee muiden hyväksi tehdä. Sen mua vaan mietityttää et miks monesti samat ihmiset on valmiita pistään rahaa hyväntekeväisyyteen, jotka sitten kääntää selän ikäville asioille kotimaassaan.

Esimerkiks ketään ei kiinnosta tehdä sillon tyyliin mitään kun näkee jonkun rappiolla olevan kuosin tai alkoholistin joka on ihan hajalla.

Jostain syystä kaikki niin hyvät ja rakastavat ihmiset vaan kävelee ohi ja kiertää ne eikä ees kato sitä ihmistä. Nehän kuitenkin on niitä tän yhteiskunnan nälkäänäkeviä ja kodittomia, rakkaudettomia, raiskattuja ja pahoinpideltyjä tai rahattomia ja hätääkärsiviä... ja on vaan elänyt sellaisen elämän että on kokenut kovia... Ja juuri niitähän meidän kuuluis auttaa et miks ihmeessä me syydetään rahaa johonkin ulkomaille mestoille missä me ei ees nähdä sitä avun vaikutusta jollei siinä oo jotain sellasta alitajusta et tohon touhuun halutaan pitää jonkinasteista etäisyyttä(?).

Haluaisin vaan et ihmiset heräis tohon mitä ne todellisuudessa tekee itselleen...

2la, 10.9.2007 14:09:

Voiko hyvän omatunnon ostaa hintaan 15 e/kk ?

ei mun mielestä...

Morrowe, 10.9.2007 23:37:
Mun henk.koht linjanveto...

Oikein

Mä olen ollut duunissa Amnestyllä ja sen järjestön rahankäyttö menee niin että rahaa ei mitenkään korvamerkitä, vaan kaikki varat menevät järjestön toiminnan pyörittämiseen. Amnesty haluaa pysyä riippumattomana valtiollisista toimijoista, eikä sen takia suostu ottamaan vastaan esim. valtionavustuksia.

Toinen pointti on se, että ihmisoikeuksien ajaminen on vähän moniulotteisempi asia kuin esimerkiksi tietyn humanitäärisen projektin pyörittäminen. Ihmisoikeuksien toteutumisen mittaaminen on haasteellisempaa kuin esimerkiksi laskea, montako kenttäsairaalaa tai rokotetta milläkin avustussummalla on saatu. Sen takia Amnesty ei pysty antamaan mitään määriä, kuten kuinka suuri osa avustuksista on mennyt "ihmisoikeustyöhön" ja miten paljon "hallinnollisiin kuluihin". Mun mielestäni rehellinen asenne mutta jotkut henkilöt eivät tietysti pidä tuollaisesta asennoitumisesta.

On mahdotonta pyörittää suurta organisaatiota ilman hallintokuluja, ja monet suuret hankkeet eivät ole mahdollisia ilman suuria organisaatioita. Kannattaa katsoa, mitä järjestöt saavat aikaan eikä ainoastaan tuijottaa montako senttiä lahjoitetusta eurosta "katoaa matkan varrelle".

2la, 11.9.2007 11:02:
---
phanatic, 11.9.2007 10:45:
On mahdotonta pyörittää suurta organisaatiota ilman hallintokuluja, ja monet suuret hankkeet eivät ole mahdollisia ilman suuria organisaatioita. Kannattaa katsoa, mitä järjestöt saavat aikaan eikä ainoastaan tuijottaa montako senttiä lahjoitetusta eurosta "katoaa matkan varrelle".

---

Niin. Ja vaan isolla systeemillä on voimaa esim. hätätilanteessa toimittaa apua paljon ja nopeasti.

joo näinhän se on... Mun mielestä on kans tärkeetä tietää mitä on saatu aikaan ja miten se johonkin asiaan vaikuttaa, ennen kun pistää rahaa mihinkään päin.

http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2009/10/14/meidan-paita-ei-siliteta/200921848/145

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/fosfori_loppumassa_maapallolta_maataloutta_uhkaa_romahdus_1078111.html

Jotain kyl vois tehä?

pelastetaan muut sitten kun on saanu pelastettua oman ittensä.