Synq X-TRM 1

Ei se kyllä ihan aikuisten oikeesti ole hyvä juttu.. Johonkin levysoitin pitää maadottaa ja RCA-kaapelin maa ei ole se paikka..

No ei se olekkaan. Maadoitus tapahtuu sähköverkkoon eli ac liitin on kolme napainen. Tarttee siis mielellään olla maadoitettu pistorasia. Sillon grounf lift kytkee rasian maan levarin runkoon.

Ja tosta tarkkojen teknisten tietojen puuttumisista Ketä oikeesti kiinnostaa kuinka paksulla langalla moottori on käämitetty tai monenko desimaalin tarkkuudella luvut pitää olla. Samaa pätee myös 99% auton ostajia. Teho, kulutus, takaluukun tilavuus, ajotuntuma ja sen sellaset ovat ne ratkaisevat tekijät. Ja uskoisin että viimeksi mainittu pätee myös levareiden kohdalla eniten.

Noi Synq:t vaikuttaa kyl lupaavilta,
harmi et noita ei pääse varmaan tällä
hetkellä stadissa kokeileen missään.

mites pitchi..onko digitaalinen 0.1% tarkkuudella toimiva paska niinq mun numarkin ttx-1 vai onko ihan kunnon kalu?

ja mites sit mootori.. antaako se tuuppailla eteenpäin levyä niin että levylautanenkin liikkuu (niinq ttx-1) tsek. ruuvvaus nupista eteenpäin?

Cimi, 9.3.2007 14:17:
Ja tosta tarkkojen teknisten tietojen puuttumisista Ketä oikeesti kiinnostaa kuinka paksulla langalla moottori on käämitetty tai monenko desimaalin tarkkuudella luvut pitää olla. Samaa pätee myös 99% auton ostajia. Teho, kulutus, takaluukun tilavuus, ajotuntuma ja sen sellaset ovat ne ratkaisevat tekijät. Ja uskoisin että viimeksi mainittu pätee myös levareiden kohdalla eniten.

Wow/flutter/rumble jne kertoo laadusta vähän enemmän kuin se miten nopeasti levylautanen lähtee pyörimään tai kuinka paljon vääntöä löytyy numeerisena arvona.

Jos jatketaan autoanalogialla, niin wow/flutter vastaa sitä miten tasaisesti auto menee eteenpäin ja rumble sitä miten kova ääni matkustamossa on. Kalliit autot menee yleensä tasaisesti eteenpäin ilman että matkustamossa tarvitsee pitää kuulosuojaimia, halvat autot kiemurtelee ja menee vähän epätasaisesti eteenpäin eikä keskustelustakaan tule oikein mitään ilman että ääntä korottaa.

Se että noita arvoja ei ole annettu antaa vähän sen suuntaista kuvaa ettei valmistajaa edes ne kiinnosta vaan on vain otettu OEM-paketti mihin on lätkästy omat tarrat päälle. Mutta toisaalta, voi olla että arvot ovat ihan riittävän ok:t vaikkei niitä mainita, siitä ei vaan ole mitään takuuta.

hrdkvr, 9.3.2007 14:45:
mites pitchi..onko digitaalinen 0.1% tarkkuudella toimiva paska niinq mun numarkin ttx-1 vai onko ihan kunnon kalu?

ja mites sit mootori.. antaako se tuuppailla eteenpäin levyä niin että levylautanenkin liikkuu (niinq ttx-1) tsek. ruuvvaus nupista eteenpäin?

Iha portaaton analoginen pitchi. Ja kyllä keskitapista voi pientä korjausta tehdä, tarttee vaan aika voimalla ruuvata.

Cimi, 9.3.2007 14:17:
Ja tosta tarkkojen teknisten tietojen puuttumisista Ketä oikeesti kiinnostaa kuinka paksulla langalla moottori on käämitetty tai monenko desimaalin tarkkuudella luvut pitää olla.

Nyt ei puhuta mistään moottorin spekseistä, vaan standardispekseistä joita levysoittimen ostajan pitäis saada näkyville kun tuotetta ostetaan.

Jos ostat kaiuttimen, niin kyllä siinäkin vaiheessa haluat tietää sen toistimen tekniset tiedot - että tiedät mitä ostat.

Noissa oem-soittimissa ainoat tiedot jotka tuntuu ihmisiä kiinnostavan on "Meneeks se päälle" - Sitten luette orjallisesti moottorin vääntömomenttia tietämättä edes missä vaiheessa se vääntö on 4.5kg/cm. Jos kuvittelet, että se moottori vääntää jatkuvasti tuon verran, niin metsään menee.

Kerrotko myös sattuisiko dj:tä kiinnostamaan levylautasen pyörinnän tasaisuus (Wow & Flutter) - joka saattaa pahimmassa tapauksessa kuulua ihan miksauksen aikana soundien flangeroitumisena (ei onneksi kyllä näissä uusissa soittimissa ole niin suurta huojuntaa). Rumble, eli jyrinä-arvot on myös ihan mielenkiintoisia - ne kun kertoo kuinka helposti moottorin resonointi kuuluu soittimesta ulos, eli jos vedät keikalla kovalla tasolla musiikkia ulos kaiuttimista, niin pahimmassa tapauksessa soittimen moottorin jyrinä kuuluu musiikin pohjalla..

Onko em. asiat nyt sellasia, että "ketään ei kiinnosta"? Tuohon en ole kirjoittanut edes sellaisia asioita jotka menee hifin puolelle..

hrdkvr, 9.3.2007 14:45:
mites pitchi..onko digitaalinen 0.1% tarkkuudella toimiva paska niinq mun numarkin ttx-1 vai onko ihan kunnon kalu?

Oletko varma, ettei se pitchi ole tarkempi? Pitchihän voi olla tarkempi vaikka näyttö näyttääkin vaan 0.1% tarkkuudella.

Karski
harmi et noita ei pääse varmaan tällä
hetkellä stadissa kokeileen missään.

Jos eksyy vakka 5.4 turkkuun, niin millenniumin tapahtumassa on synq -tuote-
esittelyä vuorossa. Itse ainaki innolla odottaa, et miltä noi sit vaikuttaa. :)

D, 9.3.2007 17:13:
5.4 turkkuun

PLZ LOL

Karski, 9.3.2007 17:14:
---
D, 9.3.2007 17:13:
5.4 turkkuun
---


PLZ LOL

roflcopter juu

TTX-1 Numarkissa on kyllä ihan perinteinen portaaton pitch. Monia vaan hämää näyttötaulun 0.1%:iin rajoittunut erottelutarkkuus. Sitä ei kannata liikaa katsella. Sehän olisi aivan järjetöntä rakentaa levysoittimeen digitaalisesti säädettävä pitch :)

Perus teknarit on kelpopelit, mutta kokemuksesta 150 stantonit on vakuuttanut enemmän rakenteeltaan, soittotuntumaltaan ja laatuvaikutelmaltaan. Todella järeästä rakenteesta erityisesti pisteitä :)

D, 9.3.2007 17:13:
---
Karski
harmi et noita ei pääse varmaan tällä
hetkellä stadissa kokeileen missään.

---

Jos eksyy vakka 5.4 turkkuun, niin millenniumin tapahtumassa on synq -tuote-
esittelyä vuorossa. Itse ainaki innolla odottaa, et miltä noi sit vaikuttaa. :)

kerrot sit kokemukset täällä, right ?

thomas
kerrot sit kokemukset täällä, right ?

eh :) koitan muistaa

Nyt ei puhuta mistään moottorin spekseistä, vaan standardispekseistä joita levysoittimen ostajan pitäis saada näkyville kun tuotetta ostetaan.
---klips---
Kerrotko myös sattuisiko dj:tä kiinnostamaan levylautasen pyörinnän tasaisuus (Wow & Flutter) - joka saattaa pahimmassa tapauksessa kuulua ihan miksauksen aikana soundien flangeroitumisena (ei onneksi kyllä näissä uusissa soittimissa ole niin suurta huojuntaa). Rumble, eli jyrinä-arvot on myös ihan mielenkiintoisia - ne kun kertoo kuinka helposti moottorin resonointi kuuluu soittimesta ulos, eli jos vedät keikalla kovalla tasolla musiikkia ulos kaiuttimista, niin pahimmassa tapauksessa soittimen moottorin jyrinä kuuluu musiikin pohjalla..

Osoitteesta http://www.synq-audio.fi löytyy speksit Synqin xtrm-1:lle. Siellä on myös
vertailtu Synqin, Technicsin ja Numarkin levareita (http://www.synq-audio.fi/SYNQ_X-TRM%201_comparison_X-TRM1_SL1200Mk5_Numark%20TT-X.pdf)

...ja vielä ihan käytännössä kokeiltuna Synqin xtrm-1 on todella pätevä soitin. Pitchi on erittäin tarkka, nollakohtaongelmaa ei ole, jarruttamisen jälkeistä kiihdyttelyä ei ole ilmennyt, ortofonin rasiat toimivat suoraan ilman puhaltelua ja nuoleskelua, kaikki teknareista tutut johto- ja tracklight-ongelmat ovat poissa ja moottori tietenkin on vahva kuin mikä.

En halua dissata teknareita, itselläni on kotikäytössä SL-1200MK2:sia, mutta kunhan olen taas varoissani niin hankin kolmet Synqit.

al, 16.3.2007 19:03:
Osoitteesta http://www.synq-audio.fi löytyy speksit Synqin xtrm-1:lle.

Ei kyseisessä osoitteessa ole mitään oikeita ja todellisia speksejä kerrottuna ko. levysoittimesta. Siellä kerrotaan vaan soittimen ominaisuuksia: "Tässä on 33/45/78 -nopeudet, tämän saa soimaan taaksepäin, voit säätää start/stop-napin vaikutuksen..." Se on vähän sama kun ostaisit autoa ja lukisit spekseistä vaan: "Tässä on pakki, neljä pyörää joista etummaiset kääntyy, lohkolämmitin kuuluu hintaan..."

(http://www.synq-audio.fi/SYNQ_X-TRM%201_comparison_X-TRM1_SL1200Mk5_Numark%20TT-X.pdf)

Tämän linkin takaa löytyy ensimmäiset jollain asteella kiinnostavat speksit. Nämäkin ovat täysin SYNQ:n omien poikien mittaamia, joten kyseistä testiä on helposti saatu väritettyä oman soittimen hyödyksi. En itse voi mitenkään tuon testin pohjalta uskoa tuloksia. Ihan tuulesta temmattuja ne ei ole, mutta kummallisen mielenkiintoisia arvoja ovat saaneet mitattua kuitenkin. Otetaanpa tuo testi tässä auki:

Mittausolosuhteet

Käytetty äänirasia
Tonar Banana. Ei mikään hifi-rasia, joten ei myöskään ole kelvollinen rasia suorittaa testejä soittimen kyvystä. Dj-rasiat tehdään kestämään, ei soimaan tarkasti.

Neulapaino ja Antiskating
4.5g neulapainoa. Suositeltu neulapaino ko. rasialle on 3-5, ja toivottu käytettävän 4g. Antiskating on asetettu arvoon 2 - vaikka se pitäisi kaikkien oppien mukaan olla arvossa 4.5 (sama kuin neulapaino, tästä myöhemmin lisää miksi näin). Tällaisessa testissä neulaa voisi ihan hyvin ajaa 3g painolla, kyseessä on kuitenkin mittaustesti ja "ylimääräinen" neulapaino ei saisi vaikuttaa testiin heikentävästi. Nyt jo väärin asetettu antiskating aiheuttaa virheellisen kanavabalanssituloksen.

Miksei Synqin pojat ole laittaneet 4.5antiskatingiä.. ainiin, koska ko. soittimessa antiskating on vain 3g:n asti.. Jota ei myöskään muuten "spekseissä" mainita, tässä kuva.. Teknari tuohon jo taipuukin, kuva. Myöskään technics ei ilmoita spekseissä antiskatingia.

Tonearm Anti-skating performance
Skating-ilmiö on se, että neula pyrkii keskiötä kohden voimalla, joka on suhteessa neulapainoon. Jos levy pyörii "eteenpäin", neula pyrkii kohti keskiötä - jos levy pyörii "taaksepäin" neula pyrkii kohti ulkoreunaa. Tämä on skating-ilmiö. Se kumotaan "Anti-skating"-asetuksella. Joka säädetään samaan arvoon kuin mitä neulapaino on. Anti-skating vetää neulaa (aina) kohti ulkoreunaa samalla voimalla, mitä skating-ilmiö vetää neulaa kohti sisäreunaa - näin tasotetaan uran kulutus tasaiseksi molemmille puolille, sekä varmistetaan se, että neula soi balanssissa..

Antiskating on siis täysin horisontaalinen ilmiö, ei missään tapauksessa vertikaalinen (pystysuuntainen).
Kertokaa ihmeessä, miten synqin pojat ovat saaneet yleensäkään mitattua vertikaalista antiskatingia, kun sellaista arvoa ei ole olemassakaan

Tonearm Height
Molemmissa säädettävä korkeus, mikä on vallan jees. Numarkissa kiinteä 5-6mm, mikä on myöskin ihan ok - ei suinkaan "Not OK" - niinkuin Synqin pojat asian ilmaisee. Syy: Äänirasian pitäisi koskettaa levyn uraa oikeassa kulmassa. Äänivarren korkeutta muuttamalla saadaan muutettua osumiskulmaa. Rasia on silloin oikein, kun äänivarsi on joko suorassa tai laskevassa asennossa. Eli kaikissa soittimissa homma on niinsanotusti "ok". Dj-käytössä matalin rasia taitaa olla stantton 500, ja sen yhteydessä käytetään jokatapauksessa yli millin paksuista lisäpainoa askin ja kelkan välissä - Kyllä se 5-6mm on ihan toimiva korkeus näissä piireissä.. JOSKIN aina on parempi jos sitä saa säädettyä.

Channel Balance
Kuinka balanssissa on vasemman ja oikean kanavan ulostuleva signaali. Äänirasioille yleensäkin ilmoitetaan (myös hifi) balanssin olevan 1.5dB:n sisällä - myös banaanissa. Tarkoittaa sitä, että jos vasen kanava soi esm 70dB:n "voimakkuudella", niin oikea kanava voi olla 71.5dB:n voimakkuudella.
HUOM! Jos testin jokaisessa soittimessa käytetään samaa äänirasiaa, pitäisi jokaisen soittimen ulostulosignaalit olla "samanlaiset" *tästä myöhemmin.

Channel Separation
Banaanissa 20dB Blazzin Hot Records. Kuinka paljon oikea kanava "vuotaa" vasempaan kanavaan. Jos oikea soi 70dB, niin oikean kanavan "häiriösignaali" tulee vasemmasta 50dB:n voimakkuudella. Näin olen itse tämän ymmärtänyt, korjatkaa jos menee metsään. Eikö ole mystistä, että synqin pojat ovat mitanneet kanavaerottelun olevan suurempi kuin mihin käytettävä äänirasia edes pystyy.. ei mahdu miun järkeen..

Wow & Flutter
Yllätyksettömästi teknarilla paras, kyseessä on siis levylautasen pyörinnän tasaisuus. Erot on kuitenkin pieniä ja melko mitättömiä.

Output(mV) & Channel Balance
Synq suorittaa puhtaasti 0.2mV: erolla kanavabalanssin. Teknarille väittävät 0.5mV eroa ja numarkille 0.4mV eroa. Kanavabalanssit näin ollen Synq= 0.2dB, Teknari = 1.5dB, Numark = 1dB.

Onko testissä käytetty samaa äänirasiaa, niin, että rasia on vaihdettu soittimesta toiseen? En usko. Veikkaan ihan rehellisesti, että testiin on valittu tarkasti rasiat ja synqqiin on laitettu rasia jonka kanavabalanssi sopii kaikkein parhaiten synqin kanssa yhteen. Jos on esimerkiksi mitattu synqin vasemman kanavan päästävän läpi karvan verran pienempää signaalia, niin laitetaan siihen rasia jossa rasia itse toistaa vasemman kanavan hiukan kovempaa. Näin saadaan kaunis ja tyylikäs lopputulos omalle soittimelle. Vähän voi peräänkuuluttaa lähdekritiikkiä tässä vaiheessa

Kanavabalanssi kuitenkin vaihtelee rasioittain ja valmistajakin ilmoittaa kanavabalanssin olevan 1.5dB:n sisällä - jokainen soitin yltää äänirasian ilmoittamaan lopputulokseen(!).

Channel Separation
Jokseenkin kummallinen tulos. Molemmat S-vartiset soittimet, synq ja teknari näyttävät antavan samansuuntaista tulosta (kanavaerottelu) joka on (käytännössä) täysin kiinni äänirasian kyvystä erotella kanavia - ei juurikaan soittimen ominaisuus. Numark sen sijaan antaa täysin päinvastaisen tuloksen wtf? Onko numark ajettu soittimen oman RIAA-muuntimen läpi, vai mistä moinen kummallisuus voi johtua :o Vai löytyisikö helpompi selitys, että jokaiseen soittimene on valittu oma äänirasia, eikä testiä tehdäkkään yhdellä äänirasialla. Jos tehtäisiin, em arvot pitäisi olla kaikki samaan suuntaan ja käytännössä samat..

Starting Torque
Nyt voitte ihan itse huomata sen mistä joskus manasinkin, että jos luulette SYNQ:n väännön olevan 4.7 jatkuvasti, niin metsään menee. STARTING torque kyllä on 4.7 - mutta se ei ole sama kuin lautasen pyöriessä oleva vääntö. Tästä esimerkkinä teknari, jonka starting torque on 2.7 - mutta valmistaja ilmoittaa väännön olevan 1.5 (eli kun lautanen jo pyörii, niin vääntö on silloin pienempi). Siihen en uskalla ottaa kantaa, vaikuttaako levylautasen paino väännön mittaustulokseen vai ei.

...ja vielä ihan käytännössä kokeiltuna Synqin xtrm-1 on todella pätevä soitin.

Varmasti on pätevä soitin soittaa. Mutta pätevä levysoitin, en usko ennenkuin saa ihan oikeasti faktaa naaman eteen.

Pitchi on erittäin tarkka,

Niinkuin lähes kaikissa dj-levysoittimissa.

nollakohtaongelmaa ei ole

Tätä ei ole ollut esm teknareissakaan sitten 90-luvun puolen välin (M3D-mallit ->). Mk2:ssa se on ihan syystä.

Jarruttamisen jälkeistä kiihdyttelyä ei ole ilmennyt

Tämä on tosiaan yksi teknarin puutteista, mutta en usko tätäkään, ennenkuin pääsen itse kokeilemaan. Kyseinen jarrutuksen jälkeinen kiihdyttely johtuu siitä, että moottorinohjaus pyrkii pitämään pyöritysnopeuden tasaisena - huomatessaan lautasen liikkeen hidastuvan, sille annetaan automaattisesti lisää voimaa, että tasainen pyörintänopeus säilyy (vähentää huojuntaa, eli wow&flutter -osastoa).

ortofonin rasiat toimivat suoraan ilman puhaltelua ja nuoleskelua,

Täytyy olla aika hyvä soitin, kun nimenomaan ortofonin oma ongelma ratkeaa soittimen päässä, ilman, että ortofon itse ratkoo omat ongelmansa rasian suhteen

EDIT: Tähän täytyy lisätä vielä se, että Ortofon on muuttanut äänirasioidensa nastoja jokunen vuosi sitten. Nyt kaikki uudet ostetut SYNQ-soittimet saa käyttöönsä uusittuja concord-runkoja, joten tämä väite ei myöskään sen suhteen ole kovin validi..

kaikki teknareista tutut johto- ja tracklight-ongelmat ovat poissa

Mitkä johto ja tracklight ongelmat?

Huom
Näistä kaikista huolimatta, synq saattaa ihan hyvin olla parempi soittaa kuin teknari. Suurin syy lienee jo siinä, että al:n mainitsemaa lautasen "spiidausta" ei tapahdu (jos siis näin tosiaan on). Teknarista (kuulemma) tuon saa modaamalla pois, joskaa en sitä lähtis tekemään.

Loistavaa Caro :)

Caro², 8.3.2007 22:20:
Eikö kukaan huomannut, että synqin soittimen moottori on liki identtinen teknarin koneiston kanssa? Technics on muuten myös aikoinaan patentoinut ko. moottorityypin niin, ettei sitä voida ilman technicsin "lupaa" käyttää. Tästä johtuen esm vestaxin soittimissa on erilainen pyörityskoneisto (vaikka technics ja vestax ovat molemmat panasonicin tuotemerkkejä).

Oliskohan toi super-oem -moottori lähtösin kenties technicsin tehtaalta? Ois kiva selvittää.

Teknarin moottori:
12 pole 3-phase brushless DC-motor

OEM moottori:
16 pole 3-phase brushless DC-motor

al, 16.3.2007 19:03:
---
Nyt ei puhuta mistään moottorin spekseistä, vaan standardispekseistä joita levysoittimen ostajan pitäis saada näkyville kun tuotetta ostetaan.
---klips---
Kerrotko myös sattuisiko dj:tä kiinnostamaan levylautasen pyörinnän tasaisuus (Wow & Flutter) - joka saattaa pahimmassa tapauksessa kuulua ihan miksauksen aikana soundien flangeroitumisena (ei onneksi kyllä näissä uusissa soittimissa ole niin suurta huojuntaa). Rumble, eli jyrinä-arvot on myös ihan mielenkiintoisia - ne kun kertoo kuinka helposti moottorin resonointi kuuluu soittimesta ulos, eli jos vedät keikalla kovalla tasolla musiikkia ulos kaiuttimista, niin pahimmassa tapauksessa soittimen moottorin jyrinä kuuluu musiikin pohjalla..
---


Osoitteesta http://www.synq-audio.fi löytyy speksit Synqin xtrm-1:lle. Siellä on myös
vertailtu Synqin, Technicsin ja Numarkin levareita (http://www.synq-audio.fi/SYNQ_X-TRM%201_comparison_X-TRM1_SL1200Mk5_Numark%20TT-X.pdf)

...ja vielä ihan käytännössä kokeiltuna Synqin xtrm-1 on todella pätevä soitin. Pitchi on erittäin tarkka, nollakohtaongelmaa ei ole, jarruttamisen jälkeistä kiihdyttelyä ei ole ilmennyt, ortofonin rasiat toimivat suoraan ilman puhaltelua ja nuoleskelua, kaikki teknareista tutut johto- ja tracklight-ongelmat ovat poissa ja moottori tietenkin on vahva kuin mikä.

En halua dissata teknareita, itselläni on kotikäytössä SL-1200MK2:sia, mutta kunhan olen taas varoissani niin hankin kolmet Synqit.

Tosiaan, tässä olisi vielä käyttöohje. Täältä löytyy hiukan tarkempaa teknistä tietoa.
http://www.synq-audio.fi/XTRM.1.pdf

Erkki Tuominen, 19.3.2007 09:03:
Skeptinen tietenkin täytyy olla, mutta tällä kertaa mentiin sen verran kovaa ja syvälle metsään,
varsinkin epäiltäessä testin autentisuutta

Tarkentaisin tähän alkuun ihan suoralta kädeltä jo sen, että skeptisyys ei missään tapauksessa liity siihen vastaikkain asetteluun joka tässä vertailussa on käsillä (teknari vs. synq). Pyrin olemaan niin mahdollisimman kriittinen kuin vain mahdollista jokaista vempelettä ja asiaa kohtaan johon törmään :)

päätin rekisteröityä tänne klubitukseen ja oikaista pari asiaa.

Vallan positiivista, tästähän voi kehittyä ihan mielenkiintoinen keskustelu

Kun vertaillaan tulokkaita klassikoihin. On hyvä myös muistaa ”teknarin” lähtökohdat.
70-luvulla myös Japani oli halpatuotanto maa. Laite suunniteltiin keskiluokan koti-hifi soittimeksi,
jossa se epäonnistui täysin.

Tätä asiaa en kyllä itse ole ottanut huomioon, minkä esilletuonti on vallan hyvä asia. Tietty voisi kaivata hieman perusteluja kohtaan "epäonnistui täysin".

Länsimainen tuotanto vastaavalle soittimelle ei ollut kannattava ajatus sen ajan valmistajille, Disco-ilmiön piti olla nopeasti ohi. Lisäksi tuotantokustannukset olisivat pienten sarjojen vuoksi olleet korkeat.

Disco-ilmiö ei onneksi ollut nopeasti ohi. Kyllä nykyisetkin tuotantokustannukset ovat samasta syystä korkeita.

Tämä näkyy dj-puolella ehkä parhaiten Pioneerin valmistamissa laitteissa (90-luvun lopulla), niin cd-soittimissa kuin miksereissä. Ko. laitteiden komponentit ovat laittoman huonoa laatua. Jyllätään markkinointikoneistolla maailmanlaajuinen ja ennennäkemätön hype päälle ja avot. Heikkolaatuiset (joskin helkkarin hyvän soittotuntuman omaavat) soittimet vaihtaa omistajaa. Valehtelematta näen tässä jonkinlaista yhteneväisyyttä SYNQ:n suhteen. Toki täytyy pitää mielessä, että ajallisesti ollaan menty 12vuotta eteenpäin ja laadun on pakko olla korkeammalla tasolla kuin "silloin ennen".

Onko se teknari sitten edelleen paras soitin? Ei missään nimessä. Parempia on markkinoilla jo paljon.

Ei se kait auta, kuin kasata läjä dj:tä nippuun, hankkia kasa erimerkkisiä soittimia testipenkkiin ja vetää kaikilta soittajilta inffot ylös. Nyt olisi sitten penkissä teknarit ja synq, löytyykö vielä stanttonia ja numarkkia joltain?

Olisi mukavaa, että näihin uutuuksiin suhtauduttaisiin vähän avoimemmin eikä niin Technics- fanaatikkomaisesti. Ylimääräinen mollaaminen on turhaa.

Yritän kovasti pitää (teknari-)fanaatikkomaisuuden kurissa tunnustaen myös teknarin heikot puolet (joita on kyllä jokunen). Kuten tuossa aikasemminkin olen todennut, niin en epäile SYNQ:n olevan soittajan kannalta parempi laite soittaa (soittotuntuma). Muut speksit epäilyttää kovasti, varsinkaan kun niitä ei jostain syystä ole (virallisesti) julkaistu - ei kyllä ole muidenkaan (uusien) valmistajien puolesta myöskään ilmoitettu.

Kiitos vinkistä, korjattu.

kiitoksia

Tässä testataan DJ-soittimia --> käytetään DJ-äänirasiaa. Myöskään äänenlaadulla ei ole
väliä kun mitataan testisignaalin voimakkuutta tai esim. kanavatasapainoa.
Aivan sopiva rasia kyseiseen testiin. Markkinoiden parhaita DJ-rasioita, Ortofonin valmistama.

Miulla on edelleen pieni epäilys siitä, millä tarkkuudella dj-rasiat valmistetaan. Jos rasioiden kanavabalanssissa on desibelin heittoja, niin tottakai se vaikuttaa myös lopputulokseen. Onhan niitä heittoja toki hifi-rasioillakin ihan samalla tavalla - pahin yhtälö lienee se, että prässin ja rasian yhteen laskettu heitto olisi useita desibelejä.

Varsinaista äänenlaatua en tarkoittanut tuolla "soimisen tarkkuudella", vaan rasian ominaisuuksia toistaa uraa.

Neulapaino on täysin rasian valmistajan rajoissa. DJ-käytössä pieni lisäpaino on yleinen valinta. Nyt ei testata äänirasiaa, vaan levysoitinta. DJ-käytössä kaikki hifi opit eivät päde.

Kyllähän ne hifin opit pätee, mutta niitä ei voida järkevästi käyttää. Empä ole tavannut esm yhtään dj:tä joka cuettaa levyä antiskating nollassa, mutta päästettyään levyn soimaan vääntää antiskatingin "oikeaksi" (joillekin tiedoksi, en tee myöskään itse niin vaikka toisin vois kuvitella ).

lyhyesti yhdellä sanalla kerrottu kyseisen soittimen anti-skatingin suoriutuminen suhteessa verrokkeihin, kun soittimeen kohdistuu joko vertikaalisia tai horisontaalisia iskuja.

Pystytkö kertomaan miten nämä eri soittimet käyttäytyy ko. iskujen suhteen. Kyseessä siis lienee vertikaalisten iskujen suhteen tilanne, jossa dj:n käsi on kokematon ja runttailee esm cuettaessa tai skrätsätessä levyä pystysuunnasta.

Jotenkin tuntuu, että synq:n päässä on menty hieman metsään kun on käytetty sanaa "anti-skating" tässä yhteydessä. Kun on kerran uutta tekniikkaa niin olisivat vaan kehittäneet uuden termin ko. ominaisuudelle ja selvittäneet mikä se on ja mistä se johtuu. En ole ainakaan itse kuullut, että levysoittimissa käytetään varren pystysuuntaisen liikkeen suhteen mitään "vaimennuksia" tai "anti-jotain"-systeemejä.

Nyt sitten puhutkin jo ”näistä piireistä” eli DJ-käytöstä, vaikka tekstisi alku on varsin hifi meiningillä kirjoitettua.

Toki ja tietenkin. Dj-käytössähän nämä soittimet on, mutta se ei ainakaan minulle tarkoita sitä, että kaikki (tärkeät) asiat jotka nimenomaan levysoittimia koskee pitäisi heivata romukoppaan. Kun siirrytään soittimen tekniikasta äänirasaa kohti ja asioihin jotka nimenomaan alkaa vaikuttaa soittamiseen - silloin pyrin myös itse siirtymään "hifistyneemmästä" ajattelusta kohti dj-lähtöistä ajattelua. Toki osa em. asioista vaikuttaa myös soittamiseen (tai ainakin lopputulokseen), mutta äänivarren korkeus, kunhan se on tietyissä parametreissä, ei vaikuta enää heikentävästi uraseurantaan. Olisin suorastaan helvetin huolissani jos numarkin kiinteä äänivarren korkeus olisi esm 1mm tai 2mm

Vaan eivät ole. Sanot sen myöhemmin itsekin. Tähänkin vaikuttavat monet soittimen ominaisuudet. Pääasiallisesti tietenkin signaalitie.

Suurin pullonkaula silti (lienee) äänirasia, toisena (kait) pullonkaulana signaalitie. Korjaa toki jos meni metsään.

Ja tässä ei edelleenkään testata äänirasiaa, vaan soittimia.

Soittimia joissa on tietty äänirasia kiinni.

Kerron kuitenkin, että äänirasian channel separation huononee korkeammille taajuuksille mentäessä ja paranee matalammalle mentäessä.

Yritin kaivaa jonkin aikaa Banaanista "täydellisiä" speksejä, mutten niitä löytänyt. Ainoa mitä löysin oli tuo 1khz/20dB, joka arvoiltaan viittaisi ortofoneihin verrattuna siihen, että ...

Äänirasat mitataan yleensä 1kHz. Esim. 1kHz 20dB ja 15kHz 15dB.

Arvot olisivat juuri mainitsemasi.

Tiedät itsekin alaan perehtyneenä, että levyn uran amplitudi on matalilla taajuuksilla 20dB pienempi ja korkeilla 20dB suurempi. Johtuu siis käytetyn testisignaalin taajuudesta.

Jeps. Lukuja en kyllä muista ulkoa, mutta sitä se RIAA-muunnos teettää

Tässä puhut itsesi pussiin. Kuinka voit valita sopivan äänirasian kompensoimaan soittimen ominaisuuksia, jos tulokseen vaikuttaa pelkkä äänirasia.

Olisi pitänyt kirjoittaa vielä enemmän "ei taas tota tekniikka-hapatusta"-tekstiä klubbarilaisten kauhuksi.
Toki soitin vaikuttaa (signaalitie, mahdollisesti osittain hapettuneet kontaktipinnat, mahdollisesti kärsineet kaapelit, kelkan kaapeleiden liitokset), jnejne. Mutta pidän edelleen suurimpana vaikuttavana tekijänä äänirasiaa. Koska en todellakaan voi olla varma siitä, että SYNQ:n testissä käytettiin yhtä äänirasiaa JA että muut testattavat soittimet olivat ns. pakasta vedettyjä, niin ymmärtänet varmaan sen jälkeen kun puhun, että on voitu valita sopivat rasiat jokaiseen soittimeen, joilla tasotetaan pienet erot huomaamattomiin (tai jos oikein vittumaisia ollaan, niin kasvatetaan pienet erot vielä suuremmaksi muiden kohdalla).

Numarkin tulokset ei missään tapauksessa yllätä huonoudellaan. Ko. merkki ei ole omalla mittapuulla "näissä piireissä" koskaan loistanut yhdelläkään tuotteellaan - joskin pitää rehellisyyden nimissä mainita, että numarkin levareita en ole koeajanut - muita soittimia kyllä.

---

Prosyyrissä on mitattu asiallisesti starting torgue joka laitteelta. Spekseissä SYNQ:n väännöksi ilmoitetaan 4,5. Kukaan ei ole missään väittänyt väännön olevan jatkuvasti 4,7.

Ei ole väittänyt, mutta on annettu ihmisten näin uskoa. Väännön määräkin on niin kaksipuolinen asia kuin vaan voi. Isolla väännöllä on helppo soittaa, mukava korjata "ei tarvitse varoa". Mutta kun soittotekniikka alkaa olemaan hanskassa eikä korjattavien virheiden suuruus ole enää hehtaariluokkaa, tarvitaan "hienompaa" soittamista, hienompaa korjaamista, hienompaa ja tarkempaa käsittelyä. Sen varmaan kaikki ymmärtää, että käytetyn voiman suuruus on kääntäen verrannollinen tarkkuuteen. Jos korjaat lekalla, turha odottaa millin korjausta.

Voi olla, mahdollisesti menenkin isostikin metsään, mutta uskon ainakin tässä vaiheessa, että useamman tunnin soittorupeama vähemmän vääntävällä soittimella (oli se sitten teknari tai muu) on varmasti vähemmän raskas kokemus kuin soitin jossa joutuu jatkuvasti käyttämään voimaa korjaukseen. Eihän se muutaman hetken ajalla vaikuta, mutta pitempikestoisessa "suorituksessa" kylläkin.

Kuinka moni vielä muistaa löytäneensä "uusia lihaksia" ensimmäisten levarilla soitettujen tuntien jälkeen.

Säädettävä vääntö ei siis välttämättä olisi huono ominaisuus SYNQ:ssä.

Anna osoitteesi, niin lähetän näytekappaleen. Tiedän kyllä, että olet ollut paikalla kun herra Hulkkonen
testasi kyseistä laitetta. Itselläsikin olisi ollut mahdollisuus

Karo Holmberg
Skinnarilankatu 28 C 2
53850 Lappeenranta

Jos vielä pystyt lähettämään kaksin kappalein, niin saadaan techmun porukalla koeajettua ihan "täyttä settiä", eli soittaa niillä soittimilla ihan tosissaan. Lupaan kerätä kaikkien käyttökokemukset ylös, raapustaa niistä käyttötestin - sekä laittaa saman testin vielä platinum.ac:n sekä mr-dj.org-saitin foorumeille (sekä jälkimmäisessä myös laite-vertailu -osioon).

al trkoitti varmasti sitä, että itse liuku on pidempi, joka tuo käyttäjälle enemmän tarkkuutta säätöön.

Tottapa turiset, jostain syystä en edes ajatellut asiaa noin vaikka ihan tottahan se on. Yksi syy miksi denonin vanhat tuplapesät on aivan paksista pitchata.

Mitkä johto ja tracklight ongelmat?
---
Tracklight hajoaa, korjaus hankalaa. Johdot ja liittimet todellakin ovat huonot.

Ei se tracklightin vaihtaminen hankalaa ole, se on vaan äärimmäisen (pardon my french) vittumaista

Mielenkiinnolla odotan kyllä testikappaletta johon päästään tutustumaan oikein urakalla

Huom
Näistä kaikista huolimatta, synq saattaa ihan hyvin olla parempi soittaa kuin teknari. Suurin syy lienee jo siinä, että al:n mainitsemaa lautasen "spiidausta" ei tapahdu (jos siis näin tosiaan on). Teknarista (kuulemma) tuon saa modaamalla pois, joskaa en sitä lähtis tekemään.

Jeps, näin kirjoitin

Itseasiassa HD:n vertaaminen teknariin on ehkä osuvimpia vähään aikaan. Molempia lienee melkoisen nasta modata ja molempien laitteiden suhteen modaaminen on aiheuttanut valmistajalle harmaita hiuksia. Myöhemmin oman soittimen kehittämistä nimenomaan modattujen laitteiden suuntaan.

Teknarin modauksistahan on lähtöisin ainakin seuraavat nykysoittimien ominaisuudet:
Napin takana oleva laajempi pitch (8% -> 10% -> 20% -> 50%) (Tarve havaittu juuri "ruuvaamisesta")
Poistettu nolla-klikki
Napin takana oleva kvartsilukko
Väärinpäin pyörivä levylautanen

---

Erkki Tuominen, 19.3.2007 09:27:
Teknarin moottori:
12 pole 3-phase brushless DC-motor

OEM moottori:
16 pole 3-phase brushless DC-motor

Pystytkö kertomaan (tai saatko kertoa / tiedätkö), kuka tai mikä yritys valmistaa nämä OEM-soittimet?

PS. Henkilökohtaisella tasolla suuri kiitos, että vastasit tähän ketjuun. Kertoo kyllä vallan positiivisia asioita henkilöstä joka tulee ruohonjuuritasolle kertomaan asioista, oikomaan vääriä asioita sekä avoimesti kertomaan edustamastaan laitteesta - en muista ainuttakaan tuotemerkkiä jonka edustaja olisi "näissä piireissä" tehnyt samoin.

Erkki Tuominen olikin vastaillut jo kattavasti mutta tästä vielä...

kaikki teknareista tutut johto- ja tracklight-ongelmat ovat poissa
---
Mitkä johto ja tracklight ongelmat?

Noilla tarkoitan teknareiden rca-, maa- ja virtajohtojen sekä tracklightin vaihtamisen vaikeutta. Olen valvonut öitä miettien, miksi niinkin nopeasti kuluvien osien vaihtaminen on tehty niin hankalaksi. Tietoa kenelläkään, etten hiljaa mielessäni syytä insinöörejä turhaan?

Esimerkiksi teknarin tracklightin vaihtamiseksi pitää avata about 30(?) ruuvia, vanha valo pitää kolvata irti ja uusi kolvata tilalle, jonka jälkeen alkaa taas sama ruuvirumba takaperin. Vrt. Synqin plugivalo pois ja uusi tilalle. Sama homma noiden johtojen kanssa.

Isolla väännöllä on helppo soittaa, mukava korjata "ei tarvitse varoa". Mutta kun soittotekniikka alkaa olemaan hanskassa eikä korjattavien virheiden suuruus ole enää hehtaariluokkaa, tarvitaan "hienompaa" soittamista, hienompaa korjaamista, hienompaa ja tarkempaa käsittelyä. Sen varmaan kaikki ymmärtää, että käytetyn voiman suuruus on kääntäen verrannollinen tarkkuuteen. Jos korjaat lekalla, turha odottaa millin korjausta.

Voi olla, mahdollisesti menenkin isostikin metsään, mutta uskon ainakin tässä vaiheessa, että useamman tunnin soittorupeama vähemmän vääntävällä soittimella (oli se sitten teknari tai muu) on varmasti vähemmän raskas kokemus kuin soitin jossa joutuu jatkuvasti käyttämään voimaa korjaukseen. Eihän se muutaman hetken ajalla vaikuta, mutta pitempikestoisessa "suorituksessa" kylläkin.

Itse aloitin soittamisen Reloopin rp-3000 mk3:silla, mikä tavallaan oli herkkyyden puolesta ok - sain rutkasti soittokokemusta herkästi soittamisesta. Siirtyessäni teknareihin, soittaminen helpottui huomattavasti juuri vahvemman moottorin ansiosta. Teknareilla pystyy tekemään hienosäätöä helposti ja monin keinoin reloopin pelkkään pitchin kosketteluun verrattuna. Synqeillä olen huomannut uudestaan saman homman. Kovempi vääntö ei tarkoita sitä, että tarvitsisit pajavasaraa keikalle (huom! riipuu keikasta). Voi tosin olla, että kun Synqin vääntöön kunnolla tottuu, alkaa hienosäädön tekeminen teknarilla tuntua vaikealta. Itse en ole vielä kokenut Synq-soittelujani suuriksi fyysisiksi suorituksiksi, tosin minun ei tarvitse jakuvasti korjailla...;D Ja juuri noiden Reloop-kokemusten perusteella soittimen herkkyys ei ole tehnyt soittamisesta rentouttavaa - päinvastoin.