Seitsemän tunnin lämmittelyjen jälkeen oli aika suunnata kohti Sensationeita. Metrossa yhdentoista jälkeen oli lähinnä valkoisiin pukeutuneita, joten omia suunnistustaitoja ei pahemmin tarvittu. Arenan edessä tyrkytettiin lippuja useampaan otteeseen, ja sisäänpääsy sujui ilman jonottamista.
Se hetki jolloin käveli ensimmäistä kertaa rappusia pitkin arenan lattialle samalla nähden dekot, laserit ja noin 40 000 henkeä valkoisissa oli todella vaikuttava. Äänentoisto arenalla oli huippuluokkaa, ja jopa katsomossa olisivat tulpat olleet tarpeelliset. Musiikin suhteen ei ollut kummoisia odotuksia, joten se pääsi jopa hieman yllättämään positiivisesti. Toiseksi viimeisin dj päätti sitten soittaa jotain hip hoppia ym., mikä ei hirveästi mieltä lämmittänyt.
Porukka arenalla oli yllättävän vanhaa, ja joukossa näkyi myös paljon yli 50 vuotiaita. Ihmiset olivat panostaneet pukeutumiseen, ja kuulemaan mukaan arenan yleisömäärästä kaksi kolmasosaa oli naisia. Järjestelyt sujuivat mallikkaasti eikä juomiakaan tarvinnut usein odottaa kuin korkeintaan vartin, mikä on ihmismäärän huomioonottaen hyvin. Tunnen saaneeni vastiketta rahoilleni, ja todennäköisesti arena kutsuu myös ensi vuonna (ehkä myös Black?!).