Viimevuonna ei tainnu lähtee kun 2500 työpaikkaa suomesta, paljon suurempi luku on sitten se paljon jää syntymättä. Ei kovin paljon lähteviä suhteessa siihen miten paljon on syntynyt uusia.
Alan kääntyy sille kannalle, ettei raskas teollisuus katoo täältä mihinkään. Kiinassa ja Intiassa palkat kasvaa 10% vuodessa, jossei enemmänkin ja jokainen vuosi tasottaa hintakuilua, eikä Suomi edes kilpaile niinkään kiinan kanssa, vaan lähiseudun kanssa. Lähiseudusta sitten Viron palkkatason ennustetaan kurovan Suomen taso kiinni jossain 15 vuodessa tai jotain sinnepäin.
Tavara pitää kuitenkin tuottaa siellä missä se kulutetaan. Eli aika usein on väärin sanoo, että kilpailtais vaan kiinan tai intian kanssa, siellä on kuitenkin ihan järjettömät markkinat suhteessa Suomeen. Mitä johonkin Elqotecin tehtaaseen tulee niin samat tuotteen valmistetaan jatkossa sitten muualla päin eurooppaa.
Globaalin firman pitää ajatella 5 vuotta etuajassa asioita ja kun tässä ja nyt irtisanotaan, niin siinä ei mietitä viimevuoden tulosta vaan mitä se tulos vois olla pitkässä juoksussa. Pörssiyhtiössä täytyy toimia pörssiyhtiön tavoin, eli ei voi jakaa työntekijöille tulosta kokonaisuudessaan, koska työntekijä ei omista pörssiyhtiötä vaan osakkeidenomistajan omistaa. Tietysti usein tulopalkkiot nostaa työntekijöiden panosta ja sen takia niitä monesti käytetäänkin.
Muissa kun pörssiyhtiössä vois olla hyvin toimivakin ratkasu tuoda provikkapalkkiot tai tulospalkkiot mukaan, en tiedä suorilta tosin sanoo, miten se onnistuu nykyisten työehtosopimusten raameissa. Itte jos perustaisin firman niin jotain tällästä lähtisin suunnittelee, koska sillä keinoilla pystyisin yrittäjänä kilpailee osaavista janttereista ja samalla sitoo niitä pidemmäks aikaa yritykselle töihin.
Pienyrittäjillä ei osingon nostaminen ole enää se juttu, koska nykyään on rajat joiden ylittämisen jälkeen osingot muuttuu ansiotulojen tapaa verotettavaks. Tässä lainaus valtiovarainministerin sivuilta:
"Muiden kuin pörssiyhtiöiden maksamat osingot olisivat yksityishenkilöille verovapaita nettovarallisuuden yhdeksän prosentin tuoton puitteissa. Tällaisista osingoista 70 prosenttia olisi kuitenkin veronalaista siltä osin kuin osingot ylittävät verovelvolliskohtaisen rajan 90 000 euroa vuodessa. Yhtiön veron ja osinkoveron rasitus olisi 113 500 euron vuosituloilla samalla tasolla kuin voimassa olevan lain mukaan. Erityisen siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi vain 57 prosenttia.
Nettovarallisuuden perusteella lasketun yhdeksän prosentin rajan ylittävät osingot verotettaisiin ansiotulona. Osingoista olisi progressiivisen asteikon mukaan verotettavaa ansiotuloa 70 prosenttia. Siirtymäsäännöksen perusteella vuonna 2005 osingoista veronalaista olisi vain 57 prosenttia. Tällöin ansiotulo-osinkojen verotus olisi alhaisella tulotasolla nykyistä kireämpää, mutta jos vastaava tulo nostetaan palkkana, ei verotus nykyiseen verrattuna kiristy."
Mitä itte vaaleihin tulee niin, odottelen hallituksen muodostusta ja sitten 4 vuoden päästä katon, mitä saatiin aikaseks, saatiinko mitään ja jos saatiin niin oliko hyvää vai huonoo.