Groove, toista kertaa, mutta tästä on pari kolme vuotta kun sen viimeksi on nähnyt ja sain siitä nyt kyllä paljon enemmän irti Edellisellä kerralla tais olla krapula ja hirvee älämölö ympärillä kun katoin sitä Oikein kiva leffa, jäi oikeasti pluri fiilis sen jälkeen
Ei nyt ihan viimeisenä katsotuksi mene, mutta elokuvissa käytiin katsomassa tuo paljon hehkutettu:
Night at The Museum
Elokuva oli ennakkoasetelmiltaan aika namu kaltaiselleni persolle pikkuipanalle. Mä olen pitkään hehkuttanut Ben Stillerin ja Owen Wilsonin yhteistyön tuloksien olevan lähes järestään "nauruhermooni" osuvia. Elokuva myös summaa joitakin historiallisia elementtejä ihan korrektisti.
Tarinahan menee jotakuinkin kliseisesti niin, että Stiller on elämäntapaluuserihaihattelija, joka joutuu hankkimaan hanttihomman säilyttääkseen poikansa rakkauden ja ihailun kohteen aseman, jonka ex-vaimon uusi mikälievakuutusasiakirjamiespörssimeklariwallstreethai uhkaa viedä. Tylsä työ museon yövartijana muuttuu radikaalisti kiinnostavammaksi, kun (SPOILERIVAROITUS "right") kliseinen sanonta "Joissakin museoissa historia herää henkiin" tosiasiassa toteutuukin.
Owen Wilsonin huumori tosiaan toimii elokuvassa ja Steve Coogan toimii loistavasti Wilsonin vastaparina, mutta näiden herrojen osuus jää pieneksi. Muuten elokuvassa on vähän liikaa ja samalla vähän liian vähän kaikkea omaan makuuni: erikoistehosteita on liikaa, eivätkä ne ehdottomasti toimi; henkilöhahmoja on liikaa, eivätkä ne jaksa aina huvittaa; historialliseen aiheeseen syventyminen on liian heppoista minulle ja luultavasti liikaa jollekin, jota ei voisi vähempää kiinnostaa... Ricky Gervaisin rooliin verbaaliikaltaan ontuvana museonjohtajana olisi voinut tarttua lähemminkin - sen kaltainen huumori elokuvassa oli mielestäni suhteellisen uutta ja se toimi!
Kokonaisuudessahan elokuva on "höttöä" ja sellaiseksi se on varmasti tarkoitettukin. Elokuvan kohdeyleisö on selvästi siinä 10-vuoden vähemmän kriittisellä puolella, joten jopa mä voin sanoa olevani liian vanha.