Minkä leffan katsoit viimeksi ?

Replying to Minkä leffan katsoit viimeksi ?:

TOURIST TRAP - Kuoleman mannekiinit
a.k.a. Horror Puppet
(1979)


2019: AFTER THE FALL OF NEW YORK - New Yorkin tuhon jälkeen vuonna 2019
(1983)


ATOMIC CYBORG - Ohjelmoidut lihakset
a.k.a. Vendetta dal futuro
a.k.a. Hands of Steel
a.k.a. Fists of Steel
(1986)

tais olla aika paksu sessio, aiheuttiko pahoinvointia, päänsärkyä, huimausta, ripulia, palaneita hermoja?

Replying to Minkä leffan katsoit viimeksi ?:

---
cut
---
tais olla aika paksu sessio, aiheuttiko pahoinvointia, päänsärkyä, huimausta, ripulia, palaneita hermoja?

Eipä tavanomaista "paksumpi"..

BLASTFIGHTER
a.k.a. Force of Vengeance
(1984)


Mario 'Macabre' Bavan poika Lamberton luontoarvoja korostava brutaali kostokekkeri lukeutuu ohjaajansa parhaimpiin. Klassisen man vs. nature -asetelman muodostava "saapasmaan vastine Rambolle" on kuvattu samoilla apajilla kuin John Boormanin kuolematon jännitysnäytelmä Deliverance - Syvä joki (1972) sekä mm. William Fuertin tylytys vuodelta '82 (Trapped - Ansassa), jonka pääosaan pestautui valkokangaspsykopaateista happamin, itse Henry Silva, miehen tehdessä kenties loistavimman pienroolinsa sitten Stuart Rosenbergin kolkon Bronsson brassailun Love and Bullets - Hänet täytyy tappaa, jossa Vittorio Farronin rooli oli ottaa näyttelijälegendasta kuristusotteen myös kameroiden sammuttua. Blastfighter on olemattomasta budjetistaan huolimatta onnistunut saavuttamaan ohjaajansa sanoman sekä kohdeyleisönsä suosion, lievästä leväperäisyydestään huolimatta. Tarina taantuu kuitenkin toissijaiseksi jo ensimmäisen näytöksen viime hetkillä, kun ennalta-arvattava alkuasetelma sivistyksestä villi-ihmisten pariin saapuneen seesteisen keskushenkilön ja lakia kunnioittamattomien kylähullujen yhteentörmäyksestä käy väistämättömäksi, tutuin tuloksin. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja pian koko leffa onkin yhtä ihmismetsästystä. Veri lentää, mutta sentään komeissa maisemissa. Yksinomaan moraalittomaksi elokuvaa ei parane siltä seisomalta leimata sillä sen verran sanomaa on säästynyt myös elämää kunnioittavaan suuntaan siinä missä niin monessa vastaavassa ripustetaan aivot narikkaan jo alkutekstien häivettyä. Pirun viihdyttävä halpis saataa kumppanukset Michael Sopkiw ja George Eastman jälleen yhteen ja vastatusten. Leffa lukeutuu myös Tarantinon mielitiettyihin.
Loppuvuonna 2010 julkaistu kotimainen dvd on ensimmäistä kertaa täysin leikkaamaton sekä tarkan anamorfisen (1.85:1) kuvansiirron sisältävä painos.

Replying to Minkä leffan katsoit viimeksi ?:

Headhunters
http://www.imdb.com/title/tt1614989/

Miellyttävän sopivasti erilainen mättöleffa. Mä tykkään tuosta Aksel Henniestä. Ja yleensäkin norjalaisista/tanskalaisista/mistä muista tahansa kuin suomalaisista leffoista, joten tää oli sarjaa "Hyvää viihdettä" myös. Vähän oli kyllä raaka :/, mutta menköön.

Tää oli kyllä tosi hyvä, en tosin kuvaisi tätä "mättöleffaksi".
Enemmänkin tää oli trilleri, josta löytyi myös toimintaa ja komediaa sopivassa suhteessa.

+ Game of Thronesin Jaime Lannister! :)

SHOGUN ASSASSIN
(1980)


Old-school klassikko ajalta jolloin ks. lajityypin pioneerikausi oli voimakkaassa siirtymäriitissä kohden wire-fu aaltoa. Esivideollisen periodin halutuin harvinaisuus koukutti katsojat tavanomaisesta bruceploitaatiosta poiketen runollisella väkivallalla ja kuvankauniilla japaniorientaatiollaan sekä harvinaisen onnistuneella promokamppanialla (hämäävästi) elokuvan alkuperää vieroksuen. Jopa Huangmei Diao -tyyppille ominaista, teatraalista yliampuvuutta säteilevä, paremmin italo-westerneille iskostunutta kaksintaistelumantraa mielistelevä heroic swordsman, nosti bushido-perinteen elokuvanteossa uudelle tasolle, tavalla, joka jätti jälkeensä jäljittelijöitä aina masala -tuotannoissa asti. On miltei taianomaista kokea leffa - digitalisoitumisen myötä - sen alkuperäisellä anamorfisella kuvasuhteella ilman vhs-ajan kropattua off-screen-helvettiä, joka sai tehdä hallaa kotivastaanottimissa aivan liian pitkään.

Noviiseille:

"Shogun Assassin" is actually a combination of two films. New World Pictures acquired the rights to the first two Lone Wolf films, "SWORD OF VENGEANCE" and "BABYCART AT THE RIVER STYX" from Toho. Robert Houston rewrote the dialog in English, re-edited the films together, and added a new electronic score (by Mark Lindsay). The first ten minutes is the Lone Wolf and Cub origin sequences from "Sword Of Vengeance". Then the part with the female Ninja team and the Masters of Death are lifted from "Babycart At The River Styx"."

Replying to Minkä leffan katsoit viimeksi ?:

Headhunters
http://www.imdb.com/title/tt1614989/

Miellyttävän sopivasti erilainen mättöleffa. Mä tykkään tuosta Aksel Henniestä. Ja yleensäkin norjalaisista/tanskalaisista/mistä muista tahansa kuin suomalaisista leffoista, joten tää oli sarjaa "Hyvää viihdettä" myös. Vähän oli kyllä raaka :/, mutta menköön.

joo, hyvä oli, viihdyttävä ja käänteitä täynnä, kyöni ja nauraakin sai, pongot kotiin

Replying to Minkä leffan katsoit viimeksi ?:

Tää oli kyllä tosi hyvä, en tosin kuvaisi tätä "mättöleffaksi".
Enemmänkin tää oli trilleri, josta löytyi myös toimintaa ja komediaa sopivassa suhteessa.

+ Game of Thronesin Jaime Lannister! :)

Mjuuh, totta. Ei nyt sillee mättöleffa, mutta verinen kuitenki. Taattua laatua Norjasta. Ja tosiaan, tuttuja näyttelijöitä löyty muitakin kuin Hennie :) Game of Thrones on kyllä kans parasta vähään aikaan. Mutta se kuuluukin sitten tuonne TV- sarjat- topikkiin.

Katsoin tässä justiinsa ties monennen kerran ekan Terminaattorin ja täytyy sanoa, ettei se ainakaan huonone ajan kuluessa.

Kotimainen: Varasto

Perus pätkä, huumorilla höystettynä :)

Replying to Minkä leffan katsoit viimeksi ?:

SHOGUN ASSASSIN
(1980)

Piti oikeen tästä innostuneena kaivaa taas Babycart-sarja kaapista ja fiilistellä pari jaksoo :) Ainoastaan japsit pystyy tähän.

Replying to Minkä leffan katsoit viimeksi ?:

---
SHOGUN ASSASSIN
(1980)

---
Ainoastaan japsit pystyy tähän.

Juurikin noin.

In time

http://www.imdb.com/title/tt1637688/

Time is money and money is time, näitä aikaan viittaavia sanontoja vois ladella säkki kaupalla tosta leffasta mut enivei, aika ikävä tulevaisuuden visio.

häpärikarvan verran vajaa

ENEMY MINE - Vihollisen armoilla
(1985)


Konfliktien mestarin Wolfgang Petersenin toimintadraama on lähestulkoon unohdettu sci-fi-klassikko kahden toisiaan vastaan sotivan rodun (ihmisten ja ihmismäisten liskojen 'dracien') vuosikymmeniä jatkuneesta vihanpidosta ja sen seurauksista. Kummankin lajin edustajat joutuvat todelliseen tulikokeeseen, kun jälleen yhden taistelun kaoottisuudessa vastapuolten pilotit tekevät pakkolaskun samaiselle, vielä tuntemattomalle planeetalle, ja päätyvät ensikertaa silmätysten keskenään. Ensialkuun haaksirikkoutuneet keskittyvät toistensa tuhoamiseen havaitsematta esiripun takaa avautuvaa todellisuutta, joka muuttaa varsin pian ja vääjäämättömästi molempiin juurtuneet käsitykset omasta itsestä sekä lajinsa ylivertaisuudesta. Tuliperäinen ja asuttamaton planeetta asettaa selviytymiselle haasteet joiden edessä voi joko toivoa säilyvänsä elossa yhdessä tai kuolla yksin. Vaihtoehdoista ensimmäiseen päätyvien riitapukareiden yhteiselo näyttää jo ensimetreiltä "parisuhteen" todellisen luonteen, kun kaikki kohdattu ja käsitelty vaikuttaa vain vaikeuttavan valittua taivalta ja sen päämäärää paremman huomisen puolesta. Keskivaiheiltaan lähes Robinson Crusoen kaltaisen eeppiset mitat täyttävään selviytymisseikkailuun on saatu puhallettua kuitenkin sellainen henki, ettei esitettyä kykene ilman ihailua tarkastelemaan. Molemmat pääosanesittäjät niin Dennis Quaid kuin Louis Gossett, Jr.:kin tekevät tahoillaan todentuntuista draamaa tuhotun mielen tulkkeina. Kohta kolme vuosikymmentä täyttävä tehostetodellisuus aiheutti heti ilmestyttyään laajaa keskustelua ja sai polemiikillaan henkiin herätettyä jo useampaankin kertaan haudatun dialogin kylmän sodan aikaisesta vastakkainasettelusta sekä sen synnyttämästä pelkokuvista tuleville sukupolville.

Mein liebster Feind - Klaus Kinski
(1999)


Jo kolmannen kerran katsoneena totean: MAHTAVA!!! Kaikkien tulisi tämä nähdä.
Toimitaampa tällä kertaa totutusta poiketen ja lisätään linkki

tää uusin The Thing.

Muuten "ihan ok", mut allekirjoittaneelle ei toi tietokoneilla suhaistu visuaalinen työ tehnyt oikein millään tasolla vaikutusta. Lähinnä pilasi fiilistä, koska kunnon mupeteilla olis ollut tiukemman näköistä shittii. Siis mitä tulee siihen ugalabugalaan. Vähän myös turhan hätäisesti eteni, eikä oikein päässyt sisälle tilanteen vakavuuteen millään.
2/5

Ekalle antaisin vieläkin 6/5 (over the scale), jos muistelee sen silloista vaikutusta herkkään mieleen.



tum-tum..



tum-tum..



tum-tum...






tjsp :D

Fight Club

Olin jättänyt tämän leffan katsomatta koska trailereiden perusteella tässä näytti olevan vain porukka jätkiä hakkaamassa toisiaan, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Jossain kuitenkin olin nähnyt tämän leffan nimen mainittuna kun oli puhetta eksistentiaalisista leffoista ja ajattelin antaa tälle mahdollisuuden, ja hyvä että annoin! Todella haastava, otteessaan kiinni pitävä leffa minkä voisi katsoa melkein saman tien uudelleen!

Tietty vähän samalla tavalla överiväkivaltainen kuin esim. Kellopeliappelsiini, mutta väkivaltaisuudelle on onneksi vertauskuvallinen konteksti.

Voin suositella tätä kyllä ihan kaikille, ei jätä kylmäksi.

/ 5

WATCHMEN
(2009)


"I heard a joke once: Man goes to doctor. Says he's depressed. Says life is harsh and cruel. Says he feels all alone in a threatening world. Doctor says, "Treatment is simple. The great clown Pagliacci is in town tonight. Go see him. That should pick you up." Man bursts into tears. Says, "But doctor... I am Pagliacci." Good joke. Everybody laugh. Roll on snare drum. Curtains."

Jack Snyderin eittämättä paras ohjaustyö ei jätä sijaa epäilyille miehen kyvyistä koota rakenteellisesti mestarillinen elokuva aiheesta, joka koituisi lähes varmuudella flopiksi useimpien arvostettujenkin filmaajien käsissä. Taitavasti toteutettu tuotanto lukeutuu genrensä parhaimpiin. Visuaalisesti viimeistellyn vetovoiman kruunaa aiemmin vähemmälle huomiolle jääneiden nuorten näyttelijöiden muassaan tuoma todentuntu tapahtumien välittömyydestä. Vähäeleiset roolityöt vakuuttavat, vetäen katsojansa vääjäämättömästi tapahtumien keskelle, tavalla, mikä voi tulla yllätyksenä leffasta perinteistä pukusankaripäsmäröintiä halajaville. Kuvatun komeudesta ja pelkän dialogin tyylikkyydestä voisi niin halutessaan filosofoida, vaikka koko kirjan edestä... "helposti." Lähestymistavaltaan sekä tyyliltään alkuperälleen uskollinen kerronta on kaikkea muuta kuin totuttua toiminnallista kaaosta tahi tyhjänpuhuvaa yliampuvuutta. Tämän katsoo tuskatta toiseen jos kolmanteenkin kertaan. Henk.koht. tämä oli se toinen kerta enkä ainakaan toistaiseksi tunnusta tympääntyneeni, päinvastoin: nälkä kasvaa syödessä. Säälin sitä, joka tälle tulevaisuudessa jatkoa ohjaajanpallilta kaavailee.


Edit. Pakko todeta vielä sekin, että elokuvan soundtrack on menneen vuosikymmen jenkkielokuvien aatelia, jota voi suositella lämpimästi eritoten '60- '70 ja '80-lukujen saundimaailmasta pitäville, nami-nami.

Tehtaan tytöt
http://www.imdb.com/title/tt1371155/


Todellakin feel good- leffa :) Sinnikkyys kannattaa.

Tinker taylor soldier spy (2011)

http://www.imdb.com/title/tt1340800/

Kahden tunnin tervainen espionage tuuba, pitkästyttävä, unettava, en oikeen löydä mitään hyvää tästä hukkaan heitetystä ajasta. Komea näyttelijä kaarti ei takaa elokuva nautintoa vaikkakin suoritukset olivat hyviä, juoni on vaan niin käsittämättömän puinen. Leffa teatteriin tätä ei todellakaan kannata mennä katsomaan, jättää takuulla kylmäksi. Nyt ei vaan negatiiviset adjektiivit oikeen riitä. Ja mitä tulee elokuvan titlen suomennokseen niin sen pitäisi jo kertoa kaiken, avoid at all costs.

karvan vajaa

History of the world: part 1 (1981)

http://www.imdb.com/title/tt0082517/

Menee vähän samaan kategoriaan ku Airplane!, eli jätän arvostelun täysin väliin, just sopiva aivot narikkaan pätkä, eipä muuta

ULTRAVIOLET
(2006)


Lyhyenlännän ohjaajauransa aikana paremmin keskivertokäsikirjoittajana kunnostautuneen Kurt Wimmerin tyhjänpuhuva tulevaisuudenvisio herättää perinteisen "miksi?" -kysymyksen lisäksi ärtymystä lähinnä täysin ala-arvoisilla cgi-tehosteilla, jotka kaikessa surkeudessaan ovat häpeällinen vastike, vain varjo, Westworld -klassikon jo 1973 alulle saattaman tehokeinon, nyttemmin lähes elokuvassa kuin elokuvassa asemansa (liiankin kanssa) vakiinnuttaneen tuotantovaiheen yliarvostuksesta. Laaduttomuuden rima on laskettu tällä kertaa niin alas ettei sitä kykene hyvällä tahdollakaan limboamaan kinttujaan katkomatta. Tätä seuratessa ei myöskään voi välttyä hämmstelemästä sitä, miten on ylimalkaan mahdollista, että tämän herran hyppysistä on joskus syntynyt niinkin päräyttävä - niin ikään tulevaisuuteen sijoittuva - tylytys kuin mitä Christian Balen tähdittämä Equilibrium, joka Suomessa tunnetaan ehkä paremmin nimellä Cubic oli ilmestyessään kymmenen vuotta sitten. Nähtäväksi jää miten mies selviytyy näppäimistöineen seuraavan tulevaisuustulkintansa kanssa, kun vielä jälkituotannossa oleva remake Paul Verhoevenin valkokankaille yli pari vuosikymmentä sitten siirtämästä Total Recall:sta saapuu ensi-iltaan kuluvan vuoden elokuussa? Ainokainen tähti tipahtaa Milla Jovovichin pianonkieltäkin kireämmistä mistäliespandexhuosuista sekä parista hetkellisestä jee-clipistä joista toinen, varsin oivallinen "kertakäyttökännykkä", toi muassaan mukavaa fiilistelyä tässä prepaidliittymä @ Nokialandian luvatussa laajakaistaviidakossa.
Joidenkin filmausten soisi suosiolla pysyvän esikuvansa mukaisina, tässä(kin) tapauksessa siis sarjakuvasellaisen.