Suuri Tradenomikeskustelu

Itse opiskelen Laureassa Leppävaarassa tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Nyt olen hengaillut kyseisessä oppilaitoksessa sen 1,5 vuotta ja olen oppinut hienoja termejä ja goolettamaan. Opetuksen taso ja vaatimukset on kyllä ihan läppä ainakin meillä.

Kurssien sisältö ja opetus on aivan huuhaata, eikä niillä opi yhtään mitään. Aivan pelottaa lähteä etsimään työharjoittelu paikkaa jostain yrityksestä nyt keväällä kun käteen 1,5 vuoden jälkeen on jäänyt miljoona eri hienoa termiä ja "hello world" koodaustaidot parilla ohjelmointikielellä.

Oisko mahollista, että niistä opinnoista saisi eri asenteella jotain jopa irti? Vai mikä koulu sitten on sellanen, josta on ihan tosielämänkin hyötyä, kun ei mistään nyt sitten tunnu olevan mihinkään? Vai onko tässä vaan sellasta "enks mä valmistukaan toimitusjohtajaks?"-katkeruutta?

Harmittaa lukea tällaista, että ihmisillä on niin omituisia illuusioita koulutuksen autuaaksi tekevyydestä, että suorastaan haukutaan monien vuosien opinnot ja opettajat epäpäteviksi ja koko homma ajantuhlaukseksi.

Ana-5000, 11.12.2006 07:00:
Oisko mahollista, että niistä opinnoista saisi eri asenteella jotain jopa irti? Vai mikä koulu sitten on sellanen, josta on ihan tosielämänkin hyötyä, kun ei mistään nyt sitten tunnu olevan mihinkään? Vai onko tässä vaan sellasta "enks mä valmistukaan toimitusjohtajaks?"-katkeruutta?

Harmittaa lukea tällaista, että ihmisillä on niin omituisia illuusioita koulutuksen autuaaksi tekevyydestä, että suorastaan haukutaan monien vuosien opinnot ja opettajat epäpäteviksi ja koko homma ajantuhlaukseksi.

Mun usko kyseiseen kouluun horjui alkuinnostuksesta jo hieman apulaisrehtorin kehuessa kuinka oltiin todella valikoitu joukko ja etuoikeutettuja, ja edessä joku n. 40v, hieman spurgun oloinen tyyppi totesi vierustoverilleen tulleensa tänne kun ei oikein osannut käyttää tietokonetta ja ajatteli että olisi ihan hyvä oppia...

Mutta tuo oli vain alkusoittoa. Liikkeelle lähdettiin HTML:stä (jonka osaaminen on melkeinpä täysin turhaa nykyään), Wordin perusteista ja ties mistä aineista, joista keskimääräinen sihteerikin selviytyy ongelmitta. Tosin ehkä mun kuva ammattikorkeakouluista oli vähän turhan ruusuinen, meno kun tuntui olevan suoraan yläasteelta muutenkin. Mutta ehkä se lipasto on mulle sopivampi paikka... Olisihan siellä myöhemmin ollut opinto-oppaan mukaan järkevämpiäkin kursseja, mutta jos siitä neljästä vuodesta ensimmäiset pari menee melkein täysin hukkaan kenellekään hieman asiantuntemusta aiheesta omaavalle, niin eipä sinne kannata paljon asiantuntijakoulutusta mennä hankkimaan.

Ja ne opettajat olivat usein melkoisen epäpäteviä, kauppaoppilaitoksessakin oli pätevämpiä, nuo kun tuntuivat osaavan lähinnä oman kapean alansa ulkoa opitut asiat, eikä mistään tietokoneguruista todellakaan ollut kyse ainakaan niillä alun pakollisilla kursseilla.

Riku, 11.12.2006 07:08:
---
Ana-5000, 11.12.2006 07:00:
Oisko mahollista, että niistä opinnoista saisi eri asenteella jotain jopa irti? Vai mikä koulu sitten on sellanen, josta on ihan tosielämänkin hyötyä, kun ei mistään nyt sitten tunnu olevan mihinkään? Vai onko tässä vaan sellasta "enks mä valmistukaan toimitusjohtajaks?"-katkeruutta?

Harmittaa lukea tällaista, että ihmisillä on niin omituisia illuusioita koulutuksen autuaaksi tekevyydestä, että suorastaan haukutaan monien vuosien opinnot ja opettajat epäpäteviksi ja koko homma ajantuhlaukseksi.

---
Mun usko kyseiseen kouluun horjui alkuinnostuksesta jo hieman apulaisrehtorin kehuessa kuinka oltiin todella valikoitu joukko ja etuoikeutettuja, ja edessä joku n. 40v, hieman spurgun oloinen tyyppi totesi vierustoverilleen tulleensa tänne kun ei oikein osannut käyttää tietokonetta ja ajatteli että olisi ihan hyvä oppia...

Mutta tuo oli vain alkusoittoa. Liikkeelle lähdettiin HTML:stä (jonka osaaminen on melkeinpä täysin turhaa nykyään), Wordin perusteista ja ties mistä aineista, joista keskimääräinen sihteerikin selviytyy ongelmitta. Tosin ehkä mun kuva ammattikorkeakouluista oli vähän turhan ruusuinen, meno kun tuntui olevan suoraan yläasteelta muutenkin. Mutta ehkä se lipasto on mulle sopivampi paikka... Olisihan siellä myöhemmin ollut opinto-oppaan mukaan järkevämpiäkin kursseja, mutta jos siitä neljästä vuodesta ensimmäiset pari menee melkein täysin hukkaan kenellekään hieman asiantuntemusta aiheesta omaavalle, niin eipä sinne kannata paljon asiantuntijakoulutusta mennä hankkimaan.

Ja ne opettajat olivat usein melkoisen epäpäteviä, kauppaoppilaitoksessakin oli pätevämpiä, nuo kun tuntuivat osaavan lähinnä oman kapean alansa ulkoa opitut asiat, eikä mistään tietokoneguruista todellakaan ollut kyse ainakaan niillä alun pakollisilla kursseilla.

Niin, eipä siellä lähdetä siitä että "tehän osaattekin jo ohjelmoida, tuottaa webasisältöä ja käyttää wordia, exceliä, powerpointia, accessia ja lotus notesia, joten siirrytäänpä suoraan tänne assembler-tason bitinviilaukseen"

Mut joo, aika paljon tuntuu porukka kouluiltaan odottavan.

mayah, 10.12.2006 18:51:
Hain koulutukseen samasta syystä kuin lukioonkin; en tiennyt mikä minusta tulisi isona, joten mikäs sen näppärämpää kuin valmistua Tradenomiksi, joka ei tarkoita mitään ja saisin lisää aikaa miettimiseen.

Tradenomien arvostuksen puutteeseen on mielestäni kaksi syytä. Tämä edellä oleva ja sitten se tosiasia, että tradenomeja valmistuu aivan liikaa. Joka ikisessä tuppukylässäkin on oppilaitos joka sylkee ulos tradenomeja kuin liukuhihnalta. Tästä syystä suurin osa heistä ei tule ikinä tekemään "koulutustaan vastaavaa" työtä, vaan he syövät merkonomien työpaikkoja. Ei ihme ettei se peräänkuuluttamani ammattiylpeys ole hirveän tunnettua tradenomien keskuudessa, sillä edes heidän omasta mielestään tutkinnosta ei ole hirveästi hyötyä..

Yksi asia, mikä varmasti jonkin verran vaikuttaa tradenomien työllistymiseen on se, että nykyinen työpaikoista päättävä sukupolvi on useimmiten kauppakorkeakouluista valmistunutta. Kun itse aloitin vuonna miekka ja kivi HKKK:ssa, oli mursujen sanastossa napakasti kirjoitettu: "Tradenomi - ei mikään ekonomi", ja tämähän on se asenne edelleen. Myöskin on muistettava, että tradenomien kanssa niitä "johtajanpaikkoja" käyvät rekrymessuilla kyselemässä myös kauppatieteilijät, tosin aivan yhtä huonoin tuloksin; ensimmäiset kaksi vuotta ovat kölin alta vetoa firmassa kuin firmassa.

Riku, 11.12.2006 07:08:
Mutta tuo oli vain alkusoittoa. Liikkeelle lähdettiin HTML:stä (jonka osaaminen on melkeinpä täysin turhaa nykyään), Wordin perusteista ja ties mistä aineista, joista keskimääräinen sihteerikin selviytyy ongelmitta. Tosin ehkä mun kuva ammattikorkeakouluista oli vähän turhan ruusuinen, meno kun tuntui olevan suoraan yläasteelta muutenkin. Mutta ehkä se lipasto on mulle sopivampi paikka...

Ensimmäisenä vuonna ainot TKK:lla opitut asiat josta myöhemmässä elämässä hyödyin oli HTML, unixin peruskomennot, Wordin tyylitiedostot, Excelin pikkujuttuja, snadisti visual basicia tmv. Toki tuli luettua jotain piirianalyysia, 12ov matematiikkaa, 10ov fysiikka tmv, mutta ei näistä oikeassa elämässä mitään kostunut. Lähinnä olivat pakollisia, jotta olisi edellytykset selvitä tulevissa opinnoissa.

Olisihan siellä myöhemmin ollut opinto-oppaan mukaan järkevämpiäkin kursseja, mutta jos siitä neljästä vuodesta ensimmäiset pari menee melkein täysin hukkaan kenellekään hieman asiantuntemusta aiheesta omaavalle, niin eipä sinne kannata paljon asiantuntijakoulutusta mennä hankkimaan.

Tästä ei voi olla ajattelematta, että jengi olettaa opiskelun olevan autaaksi tekevää. Opiskelun pitäisi kertoa vastauksen kaikkiin ongelmiin, tarjota haasteita mutta ei kuitenkaan niin paljon, että ei pääsisi koskaan kursseista läpi. Opiskelun pitäisi mukautua aina omiin tavoitteisiin, opettaa vain uusia asioita, olla äärettömän joustavaa ja tottakai valmistumisen kohdalla tarjota paras mahdollinen työpaikka.

Suoraan sanottuna mä en tiedä yhtään ihmisitä, joka olisi todennut (ammatti)korkeakoulun opinnot onneksi ja autuudeksi. Ihan jokaisessa koulussa on perustason paskaa jossa pitää kahlata jopa pari vuotta, jotta pääsee tekemään jotain järkevää. Lähes poikkeuksetta alun kurssit on massakursseja, edessä luonnoitsija ja yleisössä 400 nasevaa oppilasta, jotka osaavat vain valittaa.

Mä en myöskään tiedä yhtään valmistunutta, joka sanoisi "vitsi, kaikki mitä opiskelin, tuli tosi tarpeeseen!". Eiköhän se oli ihan perussääntö, että opiskelun idea on tarjota alalta kohtalaisen laaja peruspaketti tietoa ja sitten pikkusen enemmän jostain yksittäisestä jutusta. Ja tämä yksittäinen juttu on hyttysen pieru siinä kaikessa, mitä ala lopulta käsittää.

Mä en usko, että valmistuminen mistään koulusta takaa sulla työpaikkaa, jossa olet heti maailman suurimpia ongelmia ratkova erikoisosaaja. Valmistuminen on paperi, joka (saattaa) osoittaa, että opiskelijalla on jossain määrin kyky tehdä pitkäjänteistä työtä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Lisäksi se voi osoittaa kiinnostusta tiettyyn alaan ja antaa jotakin käsitystä henkilön tietotasosta.

Noin keskimäärin uskon kyllä hyvin, että AMK:ssa opettajien taso on aika alhainen ja se varmasti laskee opiskelumotivaatiota. Toinen laskeva tekijä voi olla opiskelijamateriaalin laajuus: kun 40%? jengistä pitäisi "korkeakouluttaa", tuskin voi olettaa, että kaikki "korkeakouluissa" on kovin fiksuja ja motivotineita.

Mutta sitä mä en käsitä, että jätetään koko opiskelu sikseen koska "opettajat oli ihan paskoja" tai "en mä oppinut mitään 2 ekan vuoden aikana". Oppiiko sitä sitten paremmin työttömänä tai tekemällä jotain perusduunia, jossa ei opi mitään 10v aikana? Eikö opiskelu kuitenkin ole aina parempi kuin duuni jossa ei opi mitään? Eikö se kuitenkin aina mene niin, että alussa homma on paskaa, mutta kun sitä paskaa työstää tarpeeksi kauan ja sinnikkäästi, joku huomaa että toi tyyppi voisi ehkä työstää muutakin kuin paskaa....

Villellä oli hyviä pointteja tuossa edellä.

Kannattaa myös lukaista tämä Kathy Sierran blogientry:

"Why does engineering/math/science education in the US suck?"
http://headrush.typepad.com/creating_passionate_users/2006/11/why_does_engine.html

En osaa ottaa kantaa tradenomikoulutukseen mutta varmasti kaikissa koulutusohjelmissa on enemmän tai vähemmän turhaa tavaraa, koska ihmisillä on niin erilaiset lähtökohdat. Minkä tahansa tutkinnon suorittaminen on kuitenkin mielestäni parempi juttu kuin suorittamatta jättäminen. Jos ei muuta, niin se ainakin kertoo, että henkilö pystyy viemään loppuun pitkäjänteisyyttä vaativan projektin.

Työelämässä tärkeimpiä taitoja ovat mielestäni kuitenkin ryhmätyötaidot, systemaattinen & tehokas työtapa, viestintätaidot (kirjallinen ja etenkin suullinen erittäin tärkeitä), verkostoituminen ja kyky omaksua uusia asioita nopeasti. Työn kannalta epäolennaiset nippelitiedot unohtaa kuitenkin aika nopeasti.

foobar, 11.12.2006 10:44:
Kannattaa myös lukaista tämä Kathy Sierran blogientry:

"Why does engineering/math/science education in the US suck?"
http://headrush.typepad.com/creating_passionate_users/2006/11/why_does_engine.html

Jenkkien kohdalla kannattaa muistaa se, että siellä neljän vuoden yliopisto-opintojen aikana joutuu lukemaan aika paljon kursseja lähes kaikilta tieteenaloilta. Jos sitten "oikeasti" haluaa opiskella jotakin alaa, mennään grad schooliin.

Tradenomin paperit ei valitettavasti kerro vielä mitään siitä, että osaako henkilö tehdä jotain vaiko ei. Ja kuten joku tuossa mainitsikin niin nykytyöelämässä (etenkin it-alalla) olennaista on pystyä omaksumaan asioita nopeasti.

t. ex-trademoniopiskelija, nykyisin asiantuntija

johanna_, 11.12.2006 11:50:
Anyway...olen sitä mieltä, että onneksi valitsin AMK:n, sain sieltä hyvät eväät työelämää varten.

Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä ja villen kanssa monesta asiasta myös.

Mä hain ammatikorkeaan siksi että piti keksiä jotain välivuoden jälkeen ja se kaupallinen ala vain kuulosti kivalta. Ekana päivänä kuuntelin auditoriossa juttuja siitä mitä suuntautumisvaihtoehtoja on ja millaisiin ammatteihin voisin valmistua.. ja mietin että jos nyt jäisin sinne opiskelemaan kun ei muutakaan tekemistä ole. Jos sitä sitten siihen markkinointiin suuntautuisi aikanaan.. No, meillä sattui olemaan loistava laskentatoimen opettaja joka sai innostumaan numeroidenpyörittelystä

Taloushallinnon suuntautumisen kurssit olivat mielenkiintoisia ja opiskelusta on ihan oikeasti ollut hyötyä työelämää varten. Mutta mä yleensä pyrinkin ottamaan kaiken irti asioista joihin innostun. Työharjoittelussa olin niinkin hohdokkaassa paikassa kuin tilitoimistossa ja sinne mut napattiin vakitöihin jo ennen koulun loppumista ja sen takia valmistuminenkin "vähän" viivästyi. Nyt olen töissä suuressa konsernissa ja näillä näkymin talouspäällikön nakki on napsahtamassa lähitulevaisuudessa. Tottakai koulu antaa vain pohjan minkä päälle työkokemuksella rakentaa sitä omaa osaamista, joka mulla on aina johtanut haastavampiin työpaikkoihin ja tehtäviin. Eihän siellä koulussa aina kivaa ollut ja osa opettajista olisi kaivannut kipeästi pientä jaksoa työelämässä että olisivat hahmottaneet työelämää paremmin, mutta niinhän se on aina.

Ai niin, kävinhän mä muuten työn ohessa opiskelemassa amk:ssa myös tietojenkäsittelyn erikoistumisopinnot. Niistä voi sanoa että on ollut vähemmän hyötyä työssä, lähinnä se että ymmärtää tietojärjestelmäprojekteissa enemmän. Tosin yhden it-alan työpaikan nappasin ehkä helpommin niiden avulla

Fakta on vaan se, että ei ne paperit vaan se osaaminen -
se on tulevaisuutta. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden
palkkaamisessa vaikuttaa takuuvarmasti eniten työkokemus.

Palkkauksessa toki KTM tmv näkee sitten tuloksen edettyään
ruskeita reittejä urallaan - tradenomi varmaankin näkee viivan
alla jotakuinkin oman osaamisensa verran euroja.

Loose Grip, 10.12.2006 21:12:
Opinnäytetyötä vaille valmis tradenomi. Enkä valmistu. Olen jo töissä. AMK aika oli suuntautumisvaihtoehtoa lukuunottamatta kauheeta paskaa. Osa opettajista oli suoranaisissa suojatyöpaikoissa. Muutamaa pätevää opettajaa lukuunottamatta opetuksesta ei ollut minkään valtakunnan hyötyä. Ammatikorkeakoulua en pidä korkeakouluna, se on hienompi nimi opistolle. Lukioaika oli huomattavasti haastavampaa, kuin AMK, jossa hyvien arvosanojen saaminen ei todellakaan ole vaikeaa. Kaikenlisäksi markkinointipuolen jännä-sedät ja jännä-tädit onnistuivat todella tehokkaasti tappamaan oikeasti mielenkiintoisia aiheita.

En suosittele. Keksikää parempaa tekemistä.

En kyl ihan täysin ymmärrä et eikö täs vaihees jo melkeen kannattais se pari viikkoa uhrata ja tehdä se opinnäytetyö niin et sais paperit sieltä? Jos sielä jo muutaman vuoden nihkutellu ni luulis ettei se muutama viikko siihen kuitenkaan ihmeitä päälle tee, ja jäis jotain käteenki siitä... vaikka sillä sitte perseensä pyyhkiski

Ozie, 12.12.2006 10:33:
En kyl ihan täysin ymmärrä et eikö täs vaihees jo melkeen kannattais se pari viikkoa uhrata ja tehdä se opinnäytetyö niin et sais paperit sieltä? Jos sielä jo muutaman vuoden nihkutellu ni luulis ettei se muutama viikko siihen kuitenkaan ihmeitä päälle tee, ja jäis jotain käteenki siitä... vaikka sillä sitte perseensä pyyhkiski

Onks pari viikkoa ihan yleinen kesto opinnäytetyön/ päättötyön tjn tekemiseen AMK:ssa...? Noh, tasan ei käy opintoviikkojen/pisteiden työmäärätkään.

Verano, 12.12.2006 10:49:
---
Ozie, 12.12.2006 10:33:
En kyl ihan täysin ymmärrä et eikö täs vaihees jo melkeen kannattais se pari viikkoa uhrata ja tehdä se opinnäytetyö niin et sais paperit sieltä? Jos sielä jo muutaman vuoden nihkutellu ni luulis ettei se muutama viikko siihen kuitenkaan ihmeitä päälle tee, ja jäis jotain käteenki siitä... vaikka sillä sitte perseensä pyyhkiski

---


Onks pari viikkoa ihan yleinen kesto opinnäytetyön/ päättötyön tjn tekemiseen AMK:ssa...? Noh, tasan ei käy opintoviikkojen/pisteiden työmäärätkään.

No ei nyt ihan...oliskohan tuo 400 tuntia mitä sille on varattu. Se että kauan siinä menee riippuu sitte tekijästä.

EDIT: näin siis ainaki insinööripuolella

Toistaiseksi "olen" opiskelemassa tietojenkäsittelyn tradenomiksi, mutta siihen tulee loppu tämän kuun päättyessä. 4½ vuoden tuskaisen perseilyn jälkeen totesin, että nyt on pakko antaa periksi ja lähteä menemään vielä kun mielenterveydestä on jotain etäisiä rippeitä jäljellä. Aloitin opintoni AMK:ssa syksyllä 2002 korkein odotuksin, korkealla motivaatiolla, mutta (ollakseni rehellinen) täysin tietämättömänä siitä mitä olin menossa opiskelemaan. Vuosien vierittyä lukion jälkeen duunissa hetkittäin ihan hyvissä vakansseissa ja toisinaan puhtaasti perseillessä oli alkanut tuntumaan (osittain omasta aloitteesta, mutta myös vanhempiani miellyttääkseni) siltä, että pitäisi varmaan roudata perseensä hankkimaan itselleen ammatti paperillakin ja Keravan Laurea tuntui himpun verran laiskan miehen luontevalta valinnalta - matka instituuttiin kotiovelta on kävellen alle kymmenen minuuttia ja tuntui jopa että "siellähän opetetaan ihan mun alan juttuja."

No, tossa viimeisessä olin väärässä. NuMedia-vuosien aikana olin päättänyt suuntautua entistä enemmän graafiseen puoleen monien duunikaverieni valitessa sen sijaan suunnakseen erilaiset koodirottailut. Alkaessani opiskelemaan Laureassa kuvittelin jotenkin (kuvittelin itseasiassa vielä pari vuotta sittenkin), että saisin myös sen puolen asioista kiinnostamaan itseäni, mutta toisin on. Opinnoista on tällä hetkellä suorittamatta kaikki koodauskurssit ja opinnäytetyö. Muuten ne olis melkeinpä pulkassa, joten vois kuvitella että pakottamalla sitä saisi itsestään irti noiden tekemisen. Vaan kun ei saa. Oon nyt kaksi vuotta takonut päätäni ihan puhtaasti seinään ilman tulosta ja ymmärtänyt vihdoinkin, että on aika helvetin epätodennäköistä että musta minkäänasteista koodihirmua tulee ikinä, koska se ei vaan kiinnosta mua penniäkään. Niinpä tietojenkäsittelyn opinto-ohjelma oli lähtökohtaisestikin aivan väärä valinta mulle.

Näiden AMK:ssa viettämieni vuosien aikana olen turhautunut koko systeemiin, instituuttimme lehtoreihin, yliopettajiin ja kaikkeen mahdolliseen asiaan liittyvään. Opetuksen taso ei mielestäni ole ollut ihan mikään päätähuimaava monillakaan kursseilla. Toisaalta myönnettäköön, että musta tuntuu tolta varmaan siksi, että niillä kursseilla joita dissailen on oma taitotasoni lähtökohtaisesti ollut oletustasoa korkeampi. Opetus ei siis välttämättä oikeasti ole paskaa, mutta lähtee rullaamaan heikoimman oppilaan ehdoilla, joka on tietyssä mielessä ihan oikein. Monilla kursseilla olisin varmasti kokenut opetuksen tason ihan hyväksi mikäli olisin ollut penniäkään kiinnostunut niistä.

Tässä vuosien varrella on tullut havaittua myös se, että on mitä typerintä olettaa AMK-kurssien olevan tie asiantuntijuuden taivaaseen. Ei, siellä ei todellakaan tungeta asiantuntijuutta litran pöniköissä kenenkään kurkussa alas ja ei, pelkästään kursseilla hankitulla osaamisella ei pärjää työelämässä. AMK-kurssit antavat hyvät perusedellytykset lähteä omatoimisesti laajentamaan osaamistaan jonkun tietyn asian tiimoilta, mutta ilman omaa ylimääräistä vaivannäköä koulun tarjoamien opintojen ulkopuolella hommat ovat todella köykäisissä kantimissa. Hommaa voisi verrata pyörällä ajon opetteluun skidinä - AMK-opinnot ovat se faija, joka auttaa lapsen matkaan ja näyttää suunnan, mutta lopulta se on ihan itsestä kiinni tyytyykö ajamaan apupyörien kanssa vai harjoitteleeko sen verran pitkälle, että asiaan saa suurempaa varmuutta. Juuri näin mun mielestäni pitääkin toimia.

Tarkoitus olisi tässä keväällä nyt pyrkiä taas Ammattikorkeaan opiskelemaan. Mikäli hommat natsaavat, niin jatkan opintojani Medianomiksi, joka tietty on ihan yhtä paskanhailea nimike kuin Tradenomikin. Medianomi-opinnot kuitenkin tukisivat jossain määrin enemmän omia intressejäni ja mulla olis aika hyvät mahdollisuudet jopa valmistuakin suht nopeasti.

En voi sanoa kokevani AMK-systeemin olevan yksi suuri läppä, mutta monet AMK:ssa opiskelevat ihmiset ovat sitä enemmän tai vähemmän. Oman väärän asenteen takia niistä valmistutaan moniin ammatteihin täysin ammattitaidottomina paskiaisina, joilla on liian korkeat luulot itsestään.

Verano, 12.12.2006 10:49:
Onks pari viikkoa ihan yleinen kesto opinnäytetyön/ päättötyön tjn tekemiseen AMK:ssa...? Noh, tasan ei käy opintoviikkojen/pisteiden työmäärätkään.

20ov / 30op on ilmeisesti yleisin opinnäytetyön laajuus AMK:ssa. Ihan parista viikosta ei siis ole kysymys.

Jone, 12.12.2006 11:05:
20ov / 30op on ilmeisesti yleisin opinnäytetyön laajuus AMK:ssa. Ihan parista viikosta ei siis ole kysymys.

Juu en toki ajatellut sen ihan kahdessa viikossa sentään valmistuvan. Tunnen vain valmiiksi katkeruutta -näin humanistina- olettaessani, että työmäärä per opintoviikko on aina muilla vähäisempi. Mikä valitettavan usein saattaa olla tottakin, tiedä häntä.

Jone, 12.12.2006 11:05:

20ov / 30op on ilmeisesti yleisin opinnäytetyön laajuus AMK:ssa. Ihan parista viikosta ei siis ole kysymys.

Meillä tuo o ainaki 10 ov / 15 op, en tiiä miten nuo menee tradenomeilla mut näin ainaki insinöörispuolella meillä.

Verano, 12.12.2006 11:16:
Tunnen vain valmiiksi katkeruutta -näin humanistina- olettaessani, että työmäärä per opintoviikko on aina muilla vähäisempi. Mikä valitettavan saattaa olla tottakin, tiedä häntä.

Kuten muissakin opinahjoissa opintoviikkoa kohti suoritettava työmäärä on loppupeleissä hyvin pitkälti tekijästä kiinni. Kyllä, on valitettavasti ihan mahdollista suorittaa opinnäytetyö (...ja vaikka koko AMK - kyllä siellä läpi kursseista aina pystyy luikertelemaan) täysin juosten kusten ja kuitenkin hyväksytysti, mutta näin tekevät ainoastaan ihmiset, jotka haluavat pudota poikkeuksellisen kivisen polun alkupäähän valmistuttuaan.