Tontsi5, 11.2.2008 13:43:
Epailija, 11.2.2008 12:45:
---
planey, 11.2.2008 03:07:
Herätys itsellesi, eiköhän suuret luonnonkatastrofit kykene pyyhkäisemään ihmisten saavutukset hetkessä pois maailmankartalta, jopa Helsingistä - ydinvoimaloineen, sähköverkostoineen, kaapelitehtaineen päivineen.
---
Puhe oli jäämassojen mahdollisesti aiheuttamista tuhoista, ei meteoriiteista taikka maanjäristyksistä, joten kritiikkisi menee niiltä osin metsään. Lisäksi vaikka meteoriitti aiheuttaisikin suurta tuhoa globaalissa mittakaavassa, ei se yksinään riittäisi pyyhkimään läheskään kaikkia nykysivilisaation jälkiä läheskään kaikilta mantereilta. Kyse on kuitenkin suuressa mittakaavassa aika lokaalista ilmiöstä, joka vain sattuu aiheuttamaan suuri globaaleja seurauksia. Eli se yksittäinen räjähdys ei tuhoa kuin lähiseutujen sivilisaation merkit, se mahdollinen syntyvä hyökyaalto pyyhkii pois lähinnä pintarakennuksia, eikä niitäkään ihan sisämaasta tai korkeilta alueilta, pölypilvi taas ei juuri mitään riko ja jääkausi käsiteltiinkin jo.
---
Puhe alunperin ei todellakaan ollut pelkästä tai ainoastaan jääkaudesta. Eikä varsinkaan pointti ollut siinä, mitä NYKYISESTÄ sivilisaatiosta tai varsinkaan nykyihmisen rakennelmista, tekniikasta ja miljardeista ruumiista (materiasta) jäisi jäljelle jonkun jääkauden alta. Vaikka tbo vertailikin sitä, että sama kehitys olis voinut tapahtua vaikka 20 kertaa, voi se silti olla pelkkä vertaus - ei mitään, mihin olisi pitänyt tarttua, kun pointti oli muualla. Epailija vaihteeksi keskittyi epäoleelliseen ja jätti oleellisen käsittelemättä. "Mukava lukea kun on ns. alan mies keskustelussa mukana", haukotus.
Sitä paitsi, mitäpä jos se kehitys, mikä olisi voinut tapahtua, olisikin ollut viisautta eri muodossa kuin mihin se nyt pakataan (kumiin, betoniin, aseisiin, vaihdon (rahan) lieveilmiöihin)? Mitä, jos kehitys ei ole ollut kivikirveestä pommiin, oravannahasta rahaan, vaan jotain aivan muuta?
Oma kritiikkini koski lähinnä kohtaa, jossa luonnonkatastrofien vaikutusta sivilisaatioon 100 000 vuoden välisenä ajanjaksona vähäteltiin. Epäilijä ohimennen myös väitti, että Helsingistäkin jäisi takuuvarmasti tuleville arkeologeille kaikenlaista infrastruktuuria, vaikka luonnonkatastrofi osuisi kohdalle, ja tähän kehtasin väittää vastaan. En myöskään puhunut pelkästään meteoriitin aiheuttamista paikallisista tuhoista, vaan kaikesta osumaan liittyvästä tuhosta ja sen jälkiseurauksista.
Palaan kuitenkin aiheeseen vielä hetkeksi.
Megatonnin määritelmä: Megatonni on miljoona tonnia eli miljardi kilogrammaa Yleensä megatonnilla tarkoitetaan miljardin trotyylikilon räjähdysvoimaa. Hiroshiman atomipommin räjähdysvoima oli 0,015 megatonnia. Megatonniluokkaa energiaa vapautuu tulivuorenpurkauksissa ja maanjäristyksessä.
Läpimitaltaan noin 100 metriä olevan asteroidin iskeytyminen maahan vapauttaa energiaa noin 1020 megatonnin verran, mikä vastaa tuhatta Hiroshiman atomipommia tai viittätoista miljardia kilogrammaa dynamiitta. Tällaisen meteoriitin räjähdyksessä vaikutusalue on yli 2000 neliökilometriä (
Tunguska 1908).
Kilometrin läpimittaisen meteoriitin törmäysräjähdys tuottaa 100 000 megatonnin räjähdysvoimakkuuden. Tällainen meteoriitti aiheuttaa kuivalle maalle törmätessään mantereenlaajuisen tuhon. Valtamereen pudotessaan meteoriitti aiheuttaa maapalloa kiertävien ja kaikkien mantereiden yli huuhtovia hyökyaaltoja. Maapallo on 70 prosenttisesti veden peitossa, joten viimeksimainittu tilanne on todennäköisempi.
Kymmenen kilometrin läpimittaisen meteoriitin törmäysräjähdys vastaa vähintään 100 miljoonan megatonnin räjähdysvoimakkuutta, mikä puolestaan vastaa noin kymmentä miljardia Hiroshiman atomipommia. Pelkkä räjähdys aiheuttaa maahan osuessaan halkaisijaltaan 100-200 kilometrin kraatterin (kraatterin koko yleensä on 10-20 kertaa meteorin halkaisija). Räjähdyksen myötä 500-asteinen 2500km/h tunnissa liikkuva paineaalto tuhoaa ympäristön totaalisesti, mereen osuessaan se puolestaan nostattaa kilometrin korkuisen tsunamin joka liikkuu nopeudella 500-1000km/h (en tiedä kuinka hatusta luvut on heitetty, kysykää
Meteor strike:sta). Räjähdyksessä muodostuva rikkidioksidia ja rikkivetyä sisältävä pölypilvi jää ilmakehään vuosikausiksi aiheuttaen happosateita ja ilmaston kylmenemisestä 10-40 asteella. Jääkaudesta ja sen vaikutuksesta sivilisaatioon olikin tosiaan jo puhetta (
Ydintalvi).
Yllämainittujen tuhojen lisäksi näin suuri törmäys laukaisee joidenkin tiedemiesten mukaan maapallon laajuisia tulivuorenpurkauksia räjähdyksen häiritessä maapallon ydintä sekä maanjäristyksiä, joiden vaikutuksesta maa järkkyy useita metrejä. Tällöin sivilisaatioita hautautuisi paikoin maan alle jo ennen jääkautta (
Permian-Triassic Extinction Event).
Halkaisijaltaan yli kymmenen kilometrin kokoisia meteoriittitörmäyksiä tapahtuu noin kerran miljoonassa vuodessa (
Liitukauden joukkosukupuutto) eli jos kyse on 100 000 vuoden aikajaksosta, todnäkösyys on 1:10 että tuona aikana on maapalloon osunut ainakin yksi suurempi meteoriitti. Jo antiikin Kreikan Platon oli tietoinen kosmisista yhteentörmäyksistä ja piti niitä vastuussa aikaisempien sivilisaatioiden tuhoutumisista. Brittiläiset tähtitieteilijät Victor Clube ja Bill Napier ovat tukeneet Platonin väitettä (
Clube & Napier). Heidän väittämänsä mukaan maapalloa lähestyi noin 5000 vuotta sitten komeetta, joka stratosfääriin päästyään alkoi hajoilemaan levittäen halkaisijaltaan useiden kymmenien metrien kokoisia kappaleita ympäristöön. Kun nämä kappaleet osuivat puolen tunnin kuluessa maahan tai mereen räjähtäen kukin 10-100 megatonnin voimakkuuksilla, ei paikallisilla asukeilla jäänyt enää kerrottavaa jälkipolville. Ja onhan siinä vielä 95 000 vuotta aikaa muillekin meteoriiteille.
Todisteita tällaiselle isommalle mällille on missä? En tiedä, jääkausi? Ajatusleikkinä aihe on joka tapauksessa mielenkiintoinen.