Mä yritän vastata näin baari-illan jälkeen tähän, jos ei haittaa :)
mekaanikko, 2.6.2006 17:18:
---
m_a, 2.6.2006 15:54:
Miten päättelin? Kykyisen järjestelmän ominaisuus, rahan sijoittaminen rahan lisäämiseksi, on kestämätön, ja hyväksymällä se, hyväksyt myös epätasa-arvon.
---
Rahan sijoittaminen rahan lisäämiseksi.. voi pyhä yksinkertaisuus. Pääoma tuottaa, se on sen ominaisuus. Oli talousjärjestelmä mikä hyvänsä, on olemassa pääomaa ja jos sitä hoidetaan edes etäisesti tolkullisesti, sillä on myös tuotto. Pääomien yksityisomistus on kokonaan toinen keskustelu, mä en muistaakseni missään vaiheessa ole esittänyt kantaa sen puolesta tai sitä vastaan tässä keskustelussa?
Eli jos pääomaa pyritään lisäämään pääoman takia, eikö silloin se, jolla on eniten pääomaa, myös lisää sitä eniten? Ja sitten kun pääomalla ei ole kattoa, niin syntyy mono- tai oligopoleja.
Et sanonut et, mutta kun puhut nykyisen järjestelmän onnistumisista, et maininnut että suurinosa kapitalismin bensiinistä,pääomasta EI mene mainitsemiisi asioihin. Mun mielessä se ainakin tarkoittaa sitä että et ainakaan alleviivaa kapitalismin vikoja - joten mä voin tehdä sen :)
Kansallisjärjestö kuvaa yhteisön omistusosuutta mun mielestä ihan hyvin. Siis yhteisö, joka ajaa yhteistä asiaa :D Jos haluat parempaa määritelmää niin kysy ihmeessä, mutta kerro mikset sitä ymmärrä.
---
En ymmärrä, että mikä vittu se kansallisjärjestö on? Jos keksit itse uuden sanan, ei liene kohtuutonta vaatia, että määrittelisit, mitä se tarkoittaa.
Lainaus wikipedia, kansalaisjärjestö:
Kansalaisjärjestö on kansalaisia yhteen kokoava, hallituksista riippumaton järjestö. Useimmat kansalaisjärjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden rahoitus ainakin osaksi saadaan yksityiseltä sektorilta. Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan julkista keskustelua vaalivassa keskiössä.
Termi kansalaisjärjestö vastaa englanninkielistä ilmausta non-governmental organization (lyh. NGO), joka sai alkunsa YK:n peruskirjan 10. luvun artiklan 71 antamasta mahdollisuudesta pyytää lausuntoja jäsenvaltioista ja niiden hallituksista riippumattomilta järjestöiltä. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytty maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 21 tunnusti kansalaisjärjestöjen elintärkeän roolin kestävässä kehityksessä.
Kansalaisjärjestöillä voi olla mitä moninaisempia tarkoitusperiä. Usein ne pyrkivät edistämään jäsentensä poliittisia tai sosiaalisia päämääriä. Myös toimintamuodot vaihtelevat: jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.
Joidenkin kansalaisjärjestöjen suhteet talouselämään ja hallituksiin voivat kärjistyä tasolle, jolla tapahtuu suoranaisia yhteenottoja.
Esimerkkejä kansalaisjärjestöistä
Amnesty International ja Human Rights Watch (ihmisoikeudet)
Electronic Frontier Finland (EFFI) (sähköiset oikeudet)
Greenpeace ja Maan ystävät (luonnonsuojelu)
Lions Club (hyväntekeväisyys)
Lääkärit ilman rajoja (Médecins Sans Frontières) (humanitäärinen apu)
Loesje (sananvapaus ja yleinen positiivinen asenne)
Punainen Risti toimii kuten kansalaisjärjestö, mutta sen asema on määritelty kansainvälisin sopimuksin.
Vaan ne ihmiset, jotka ei osaa ajatella asioita kuin oman navan kautta, rahan kautta.
Yhteisvastuu, yhteisöllisyys yms., onko tää niin vaikee asia?
---
Ja kuka täällä ei osaa ajatella asioita kuin oman navan tai rahan kautta?
Moni, yksilö- ja yhteisötasolla. Täydellisiä esimerkkejä on kai turha esittää mut USA on mun mielestä kussu omaan nilkkaansa jo aika pahasti.
Mitä jos lopettaisit ton ennakkoluuloisen skeidan jauhamisen. Mitähän sä mahdat tietää mun henkisistä arvoista tai niiden puutteesta?
---
VARMASTI omaat niitä. Kysymys onkin teoista, ja teorian tavoittelusta.
---
No, mitähän sä sitten tiedät mun teoista henkisten arvojen tavoittelemiseksi? Et mitään, it seems.
En tiedä. Väitin että et paheksu pääoman käyttöä yhteisten etujen vastaisesti. Ei nyt hirveän pahalta kuulosta ideana, mutta tyylissäni on parantamisen varaa. Anteeksi.
Pitäisi miettiä mitä pitäisi hallita globaalisti, mä en oo tarpeeks fiksu tätä määrittelemään. Kuitenkin on asioita mitä on järkevä hoitaa lokaalisti, ja on asioita joita voi hoitaa globaalisti.
---
Aivan, mutta miksi pitäisi olla maailmanhallitus? Miksei voida toimia multilateraalisesti, alueellisten valtioiden keskinäisen sopimusjärjestelmän avulla?
Niin, tottakai tuokin riittäisi, mutta viimekädessä jonkun olemassa olevan ihmisen on vastattava sopimusjärjestelmästä, koska muutoksia tapahtuu.
Millaista valtioiden yhteen hiileen puhaltamista konreettisesti kaipaat?
---
Yhteen hiileen, eikö se riitä? :)
Tarkoitan että yhteisöt eivät olisi näin vääristyneitä monopoli- tai oligopoli-muotoihin, miltä nykyiset globaalit päätäntäelimet tuntuvat olevan.
---
Onko tää sun mielestä konkretiaa? Anna joku käytännön esimerkki, mitä konkreettisesti nyt tehdään väärin ja mitä pitäisi tehdä toisin?
Ok, kelpaako tapaus Palestiina? Mitä järkeä on tilanteessa, jossa 2 kansakuntaa tappele, samasta alueesta? Voisiko siellä esim perustaa jonkinlainen YK:n alainen, valtioton alue, jossa päätöksenteko perustuisi molempien kansakuntin yhteispeliin. Musta näyttää siltä että USAn politiikka on estänyt YK täydellisen toiminnan kyseisellä alueella.
Onnellisuus ei ole ihmisen elämäntarkoitus. Se voi sitä jollekin olla, mutta moni ihminen on tyytyväinen myös epäonnellisuuteen, jos sillä tavoitellaan tarpeeksi arvokasta (esim. yhteistä hyvää)
---
Ja mitä on yhteinen hyvä?
Vastaus: se on mahdollisimman monen onnellisuutta. Onnellisuus on (IMO) ihmisen elämän tarkoitus, sikäli kuin sellaista nyt oikeastaan edes on.
Aristoteles kirjoitti (Nikomahoksen etiikka) että ehkä onnillisuuden sanominen suurimmaksi hyväksi vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, ja silloin on selvitettävä mikä on ihmisen tehtävä. Hänkin oli rationaalisen ajattelun puolestapuhuja, ihmiselle ominainen tehtävä on sielun toiminta järjen mukaan tai toiminta, joka ei tapahdu ilman järjen ohjausta.