Skenemursu, 22.9.2005 10:16:
---
Individual, 22.9.2005 08:31:
---
Skenemursu, 22.9.2005 02:21:
sota ja terrorismi. Nuo 2 ihanaa peloitetta joilla demokraattisissa maissa usein saadaan aikaiseksi vähintäänkin mielenkiintoisia äänestys tuloksia vaaleissa.
---
Tähän tartun näin aamupalaksi. Milloin Suomessa viimeksi nuo kaksi asiaa ovat olleet ratkaisevina vaaliteemoina?
---
tähän vielä ennen kuin lähden tästä matkaan. kun puhuttiin ja äänestettiin eu: hun liittymisestä niin yllättäin kaivetiiin venäjältä esiin joku c-sarjan poliitikko Shrinovski (korjatkaa oikein kirjoitus) jolla ei ollut mitään saumaa valtaan mutta piti tuoda oikeen suomeen asti kertomaan kuinka hän valloittaa suomen jälleen venäjän alusmaaksi. - elikkä siis tällä saatiin ihmisiä (tyhmiä sellaisia joita riittää joka maassa) vakuuttuneeksi siitä että meillä on ulkoinen sotilaallinen uhka. no onneksi suomalaiset äänestivät eulle kyllä, mutta aika monet vanhukset saattoivat kuvitella että mennään euhun niin ollaan turvassa noilta ryssiltä :)
nyt kun nato keskustelua taas avataan presidentinvaaleissa niin en olis yhtään hämmentynyt jos vaikka sattuis jotain suomen ilmatilaloukkauksia (ikään kuin tilattuna) venäjän armeijan puolesta.
mutta zökkäräbööre jne. toiseaalta voihan olla että näillä ei ole mitään yhtäläisyyttä ja että oswald ampui jfk, jne
Mun muistaakseni Suomen liittymistä EU:hun perusteltiin ihan puhtaasti taloudellisilla syillä, että Suomi on vaarassa jäädä syrjään. Neuvostoliiton romahdettua kuin ei ennen niin tuottoisa idänkauppa enää vetänytkään ja Suomen talous ei voinut enää nojata pelkästään siihen. Mistään ulkoisesta sotilaallisesta uhasta, sen enempää kuin EU:n yhteisestä puolustuksesta ei silloin puhuttu.
Ja mitä tuohon NATO:on tulee, niin pikemminkin sitä asiaa ollaan koko ajan yhden sun toisen puolueen toimesta lakaisemassa maton alle, kun kukaan ei oikein uskalla sitä esillekään ottaa tietäen, että se voisi pahimmillaan tietää poliittista itsemurhaa, niin kova vastustus sillä tuntuu vielä olevan. Nuo Venäjän ilmatilaloukkaukset ovat pikemminkin oire maanjohdon haikailuista menetetyn mahtinsa perään, kuin että ne olisivat Suomen hallituksen tilaustöitä.