Me ollaan itseasiassa ihan kaksisteen keskusteltu tosta asiasta pari päivää sitten. :)
Mun on myöskin synnikseni tunnustettava, että mua ei enää kauhean herkästi saa kihloihin veivattua, koska olen jo kerran ollut kihloissa (nainen muuten kosi) ja haluan, että seuraava kerta on sitten toinen ja viimeinen.
Yhdyn tässä Joneen, joka kerta nousee kyllä kynnys entisestään... Toisaalta on viime aikoina muutenkin alkanut suhtautua hiukan kriittisemmin koko instituutioon, eipä se suhteen onni tai onnettomuus ole niistä sormuksista kiinni.
Vähän jopa tuntuu siltä että helposti yksi suhteiden pahimmista peikoista, toisen itsestäänselvyytenä pitäminen, nostaa päätään juuri tuon sormusten vaihdon myötä...
Jone:
--- Violette:
Minäkin varmaan olisin jo valmis menemään kihloihin, jos kosittaisiin *iihhih* *läiskii itseään poskille-hymiö*
---
Tämä on perinjuurin ärsyttävä piirre, jota näköjään ilmenee jopa nykynaisissa; Miehen oletetaan tekevän suhteen suuret peliliikkeet, kuten nyt esim. kosiminen. Ei ole olemassa mitään estettä sille ettet voisi ihan itse kosia jos tuntuu siltä, että on sen aika.
Minä kosasin lyhyen seurustelun jälkeen.Syyt kihlautumiseen ja muihinkin yhteiseen elämäämme liittyvät ratkaisut ovat täysin minun ja rakkaani väliset.Omalta osaltani sanon vain,että en ole koskaan rakastanut ketään niinkuin rakastan kultaani ja joskus sen oikeasti vain tuntee että tämä on se oikea...
Ne ketkä pyörittelivät päätänsä ja paheksuivat päätöstämme,tiedoksi vain että en ole tuntenut oloani ikinä niin pahaksi kuin silloin,vaikka siitä on jo aikaa en ole nimeltä mainitsematta antanut ikinä teille anteeksi.
Seukkausluukussa on hyvä olla. Jone aikaisemmin kirjoitteli jotain tunteiden vuoristoradasta ja miten se voi jossain vaiheessa saada pään kunnnolla pyörälle, jos antaa tunteiden viedä aina mukanaan. Se on totta.
Mulla on harvinainen suhde (ainakin mulle itselle)...Alku on ollu HEMMETIN raskasta henkisesti. Jotenkin meidän tunteet on nIIIIn aitoja ja kaikki tietää että täysin omana paljaana itsenään ei ole helppo olla. Oltaisiin mekin voitu hailatella alusta asti ja lupailla elämänkumppanuutta mutta paremmalta tuntui aidosti pikku hiljaa tutustua toiseen ja sitä kautta syventää tunteitaan.
Ei tarvitse rakastua harhakuviin tai mielikuviin vaan aitoon ihmiseen joka koostuu vedestä ja soluista.
Molemmat on kokenu paljon ihastuksia ja vihastuksia ja on niistä oppinut. Enää ei ole tarvetta lupailla turhia, kun tietää kohdanneensa jotain aitoa ja suurta mitä on muuten hemmetin vaikea pukea sanoiksi..huomasin juuri*iloinen*
Aikaisempia viestejä oli kyllä ihana lukea...maailmassa on tosi paljon maailman ihanimpia, maailman suloisimpia miehiä ja naisia!!
~~MillaMagia~~:
Aikaisempia viestejä oli kyllä ihana lukea...maailmassa on tosi paljon maailman ihanimpia, maailman suloisimpia miehiä ja naisia!!
Voi kuinka ihanasti sanottu Mutta toi on aivan totta. Joskus kun tuntuu että ihmisillä ei oo tunteita ja käyttäytyy törkeesti, niin tänne on kiva palata lukemaan ja ihastelemaan ihmisiä ja rakkautta
Täällä sitä ollaan vaikutettu ennätykselliset neljä kuukautta.....rakas lähtee opiskelee toiseen kaupunkiin ja minä omaani....tulee kyl tooosi ikävä...mut pitää vaan alkaa tukemaan joukkoliikennevälineitä.....
Jone:
--- Violette:
Minäkin varmaan olisin jo valmis menemään kihloihin, jos kosittaisiin *iihhih* *läiskii itseään poskille-hymiö*
---
Tämä on perinjuurin ärsyttävä piirre, jota näköjään ilmenee jopa nykynaisissa; Miehen oletetaan tekevän suhteen suuret peliliikkeet, kuten nyt esim. kosiminen. Ei ole olemassa mitään estettä sille ettet voisi ihan itse kosia jos tuntuu siltä, että on sen aika.
No voi hohhoijaa. En kyllä tuota tarkoittanut, että miehen juuri nimenomaan pitäisi kosia... Ilmeisesti hymiöt eivät tarpeeksi hyvin kertoneet, että tuo kommentti ei ollut ihan tosissaan heitetty. No mutta mitäs pienistä...
Toisaalta kunnioitan kyllä tiettyjä perinteitä ja tuntuisi jotenkin hienolta, jos se olisi juuri mies joka kosisi. Mutta haluaisin (tai ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä) kihloihin mennä vasta sitten, kun on aikomus mennä naimisiin vuoden-parin sisällä ja jotenkin tekisi mieli astua avioliiton satamaan vasta myöhemmin, sitten kun on opiskelut opiskeltu ja aletaan perustaa perhettä. Olemme nyt rakkaan ikanssa seurustelleet runsaat pari kuukautta ja mielestäni olisi muutenkin jotenkin hölmöä mennä niin pian kihloihin. Jokaisen oma asia mitä tekee, mutta minusta kihloihin meno ei kuulu vielä tähän vaiheeseen, vaikka olemmekin hyvin rakastuneita ja sovimme toisillemme uskomattoman hyvin - samat kiinnostuksen kohteet, samat odotukset elämältä, samanlainen huumorintaju jne. En olisi ikinä uskonut, että tapaisin miehen jossa yhdistyy näin monta ihanaa piirrettä, joista olen aina haaveillutkin, mutta niin tässä sitten vain kävi. Toivotaan vain, että tämä kestää.
Ja älyttömästi onnea kaikille rakastuneille! Rakkaus on hieno asia, kun se osuu kohdalle.
Yli kolmen vuoden sinkkuilun jälkeen palasin katsomaan, että minkälainen meno on tässä luukussa
Posts: 2,276
#489
•
•
Nexus__69 Member Of Pinkeet Tissit RY / SIELUTON PORNODEMONI
Tänne vaan tullaan nyt ja ryminällä
Posts: 2,276
#490
•
•
Nexus__69 Member Of Pinkeet Tissit RY / SIELUTON PORNODEMONI
Elwira:
Yhdessä oloa ja suhde vaan syvenee koko aika. Se on siisti fiilis. En kadu yhtään, että muutettiin saman katon alle. Tietää toisesta paremmin asioita nopeammin ja tietää onko tämä nyt tämä nyt se jonka kanssa voi elää ja pitää hauskaa ja niin siinä on ollutkin, että kivaa on ollut koko aika.
Me ollaan itseasiassa ihan kaksisteen keskusteltu tosta asiasta pari päivää sitten. :)
Mun on myöskin synnikseni tunnustettava, että mua ei enää kauhean herkästi saa kihloihin veivattua, koska olen jo kerran ollut kihloissa (nainen muuten kosi) ja haluan, että seuraava kerta on sitten toinen ja viimeinen.
Sama vika ja samaa mieltä .. saa olla kyllä seuraava kerta sitten se viiminen .. jos sitä nyt sitten ikinä tulee sellasta ..
Niin tosiaan nyt uskaltaa jo tähän luukkuun ilmoittautua kun on ensin vähän seurannut tapahtumien kulkua... Ja hyvin tyytyväinen kaikkeen olen, enemmän kuin toivoa voisi.