Nii ja PS: en oo vielä tavannu ketään kuka tota ei pystyis lukemaan
---
Mä en kyl kans usko et vaan 55% pystyy ton lukemaan. Tietysti jos "tavallisen" tekstin sekaan laittaa jonkun yksittäisen kommentin/sanan tällä tyylillä, niin ei sitä välttämättä osaa lukea, koska yhteys on erilainen.
Mut joo, en oo kuullu kenestäkään joka ei pystyis lukemaan tota.
Fyraett, 2.10.2007 14:23:
Only great minds can read this
This is weird, but interesting!
fi yuo cna raed tihs, yuo hvae a sgtrane mnid too
Cna yuo raed tihs? Olny 55 plepoe out of 100 can.
i cdnuolt blveiee taht I cluod aulaclty uesdnatnrd waht I was rdanieg. The phaonmneal pweor of the hmuan mnid, aoccdrnig to a rscheearch at Cmabrigde Uinervtisy, it dseno't mtaetr in waht oerdr the ltteres in a wrod are, the olny iproamtnt tihng is taht the frsit and lsat ltteer be in the rghit pclae. The rset can be a taotl mses and you can sitll raed it whotuit a pboerlm. Tihs is bcuseae the huamn mnid deos not raed ervey lteter by istlef, but the wrod as a wlohe. Azanmig huh? yaeh and I awlyas tghuhot slpeling was ipmorantt!
Kuulopuheita TY:n valtio-opin laitokselta: Studentin kontribuutio kurssille on päättynyt.
Akateeminen diskurssi on eri asia kuin arkipäivän diskurssi. Tutkijoilla, joita opettajamme, professorit ym., lähtökohtaisesti yliopistoillamme ovat, on mielestäni täysi oikeus akateemisiin sananvalintoihin. Tutkijoilla on täysi syy olettaa, että akateeminen kuulijakunta ymmärtää sananvalintojen merkitykset. Yliopistokoulutuksen tehtävänä on myös tuottaa lisää akateemisia tutkijoita, ei suoranaisesti kouluttaa arkiseen työelämään.
Kuuntelin viime viikolla (näyte)luentoa jälkisankarillisesta johtajuudesta (KTT, Niina Koivunen). Luennolla kävi mielestäni hienosti ilmi akateemisen ja arkikielen yhdistämisen vaikeus. Johtajuus on arkiterminä kytköksissä nimenomaan sankarilliseen johtajuuteen (jonka "vastailmiötä" Koivunen tutkii). Kuitenkin johtajuus terminä voidaan määrittää akateemisesti aivan eri asiaksi. On siis keskeistä ylläpitää vierasperäisten sanojen tuntemusta nimenomaan akateemiselle kohderyhmälle, jotta niille voidaan jatkossa löytää oikea, hyvä suomenkielinen vastine. Akateemisessa maailmassa ei pidä säikähtää tai ärsyyntyä vierasperäisistä sanoista. Niiden merkitys on useimmiten laajempi kuin vastaava suora suomennos.
Artefakti ei ole yksin esine, vaan käsitteenä sisältää huomattavasti enemmän kuin pelkkä esine, joten puhujalla on varmasti ollut perusteet käyttää kyseistä sanaa.
Stundentin kontribuution olisi kuitenkin voinut korvata opiskelijan osallistumisella.
`´, 28.9.2007 23:16:
Kyl sellasen säännön muistaisin äikän tunneilta jostaan kaukaa menneisyydestä että tollasen pitkän - niiku toi neliosanen sanamunsteri - voi jakaa selkeyttämään proggista, jou. Snaijaatsä? Tai sit se huora valehteli meille...
Ei yhdyssanaa voi jakaa ilman tavuviivoja, oli se sitten miten pitkä tahansa. Enkä usko, että äikän ope on voinut muuta sanoa, oot ymmärtänyt varmasti vaan väärin.
Fyraett, 2.10.2007 14:23:
Only great minds can read this
This is weird, but interesting!
fi yuo cna raed tihs, yuo hvae a sgtrane mnid too
Cna yuo raed tihs? Olny 55 plepoe out of 100 can.
i cdnuolt blveiee taht I cluod aulaclty uesdnatnrd waht I was rdanieg. The phaonmneal pweor of the hmuan mnid, aoccdrnig to a rscheearch at Cmabrigde Uinervtisy, it dseno't mtaetr in waht oerdr the ltteres in a wrod are, the olny iproamtnt tihng is taht the frsit and lsat ltteer be in the rghit pclae. The rset can be a taotl mses and you can sitll raed it whotuit a pboerlm. Tihs is bcuseae the huamn mnid deos not raed ervey lteter by istlef, but the wrod as a wlohe. Azanmig huh? yaeh and I awlyas tghuhot slpeling was ipmorantt!
Viimeksi kun tää juttu kiersi netissä (joskus 2003), väänsin kokeeksi skriptin, joka sekoitti kirjaimia juuri mainitulla tavalla. Englannin kielen lyhyet sanat helpottavat ymmärtämistä aika paljon. Entäpä vastaava temppu suomeksi?
Hesari tänään: MSOOVKA. Turliadesuvuln ktnlaana Naton maeliienllsttleaee laslitejlmnauee ei ole vatvakasi otvteatia pusritetea, Väänjen ukntmsolriiei Sergei Loarvv koteri hatttasslaaasuen Hgneliisn Slmilonae. Lvaorv vsastai HS:n kymisksiyyn kajsrsitellii.
Liavovrn mkauan on sevlää, että Sesumosa kvätääyä kkseeultsua Nsoatta srtauaaen Vnejlläää.
Viimeksi kun tää juttu kiersi netissä (joskus 2003), väänsin kokeeksi skriptin, joka sekoitti kirjaimia juuri mainitulla tavalla. Englannin kielen lyhyet sanat helpottavat ymmärtämistä aika paljon. Entäpä vastaava temppu suomeksi?
---
Ei onnistunut oikein tuosta suomenkielisestä tekstistä ymmärtäminen ja vie reippaasti enemmän aikaa. Englanninkielisestä tekstistä tajusi kaikki suoraan takkuilematta. Ihme ja kumma juttu*ding*
Suomen kielessä on ainakin pidemmät sanat ja ne kirotut taivutusmuodot... Englanninkielessä on muistaakseni (tai tietääkseni) suurempi "sana-avaruus" eli enemmän eri sanoja eri asioille, siinä missä esim. suomen ja ruotsin kielessä taas on enemmän yhdistelmäsanoja, eli vähemmän uniikkeja sanoja jotka olisi helppo tunnistaa.
satumetsä, 25.10.2007 16:59:
Vihaan sanaa "avokki", jota siis käytetään avopuolisosta. Kuulostaa jotenkin todella typerältä. Tulee ensimmäisenä mieleen wokki.
tosta tuli mieleen, että vihaan viel enemmän, kun nuoret ihmiset käyttää miehestään nimitystä "ukko" mulle kun tulee mieleen sellanen viiskymppinen kaljamahanen könsikäs
Fyraett, 2.10.2007 14:23:
Only great minds can read this
This is weird, but interesting!
fi yuo cna raed tihs, yuo hvae a sgtrane mnid too
Cna yuo raed tihs? Olny 55 plepoe out of 100 can.
i cdnuolt blveiee taht I cluod aulaclty uesdnatnrd waht I was rdanieg. The phaonmneal pweor of the hmuan mnid, aoccdrnig to a rscheearch at Cmabrigde Uinervtisy, it dseno't mtaetr in waht oerdr the ltteres in a wrod are, the olny iproamtnt tihng is taht the frsit and lsat ltteer be in the rghit pclae. The rset can be a taotl mses and you can sitll raed it whotuit a pboerlm. Tihs is bcuseae the huamn mnid deos not raed ervey lteter by istlef, but the wrod as a wlohe. Azanmig huh? yaeh and I awlyas tghuhot slpeling was ipmorantt!
dyyd! aika omituinen juttu, mut sain kyl luettua ton melkee normaalisti vaikka pari sanaa ei iha heti menny kohalleen :P
spoinkel, 2.11.2007 09:39:
Mua nyppii kun ihmiset sanoo "oon päissää(n)" tai "ootko päissää(n)". Opetelkaa käyttämään niitä possessiivisuffikseja perkele.
minä - päissäni
sinä - päissäsi
hän/se - päissään
me - päissämme
te - päissänne
he/ne - päissään
Tai sit käyttäkää synonyymejä, joita ei tarvitse taivuttaa omistusliitteen kanssa. Känniä ilmaisevista sanoista ei suomen kielessä tule pulaa.
Siinä vaiheessa, kun henkilö toteaa olevansa tuhannen päissään, voiko tältä odottaa oikeiden taivutusmuotojen hallintaa? :) Tai ylipäänsä minkään asian hallintaa.
Muoks: Tosin selvältä henkilöltä, joka toteaa jonkun muun olevan umpihumalassa tätä tosiaan voisi vaatia.
spoinkel, 2.11.2007 09:39:
Mua nyppii kun ihmiset sanoo "oon päissää(n)" tai "ootko päissää(n)". Opetelkaa käyttämään niitä possessiivisuffikseja perkele.
minä - päissäni
sinä - päissäsi
hän/se - päissään
me - päissämme
te - päissänne
he/ne - päissään
Tai sit käyttäkää synonyymejä, joita ei tarvitse taivuttaa omistusliitteen kanssa. Känniä ilmaisevista sanoista ei suomen kielessä tule pulaa.
spoinkel, 2.11.2007 09:39:
Mua nyppii kun ihmiset sanoo "oon päissää(n)" tai "ootko päissää(n)". Opetelkaa käyttämään niitä possessiivisuffikseja perkele.
Kaikkihan ton varmasti tietää, mutta aina se oikea muoto ei kuulosta parhaalta tai käy puheeseen mukavasti :)
Mietin sitä nimittäin just äsken.
mulle kun tulee mieleen sellanen viiskymppinen kaljamahanen könsikäs 
Miten niin muka "oon päissäni" ei muka kuulosta parhaalta?