Posts: 10,942
Itse olin faijan kanssa vuoden 1994 Helsingin Yleisurheilun EM-kisoja katsomassa avajaiset ja yhden kisaillan. Silloin Räty kiskaisi Suomeen keihäsmitalin. Kyllä se tunnelma oli todella hieno stadikalla tuolloin tuhansien ja jälleen tuhansien Suomen lippujen heiluessa ympäri katsomoa. Yleinen fiilis, sikäli kun sen muistan oli katsojilla ja kisavierailla hyvä ja todellakin huipentui tuona iltana kun se kisojen ensimmäinen mitali tuli Suomeen. Ei olis millään malttanut lähteä köröttelemään dösällä takaisin Kotkaan. 
Yleisurheilua on tullut muuten seurattua vuosien varrella lähinnä tv:n välityksellä todella paljon. Ei nyt niinkään mitään Kalevan kisoja, mutta kyllä arvokisat ja gp-illat liimaavat ruudun ääreen. Ja onhan se 6-8 tuntia suoraa yleisurheilulähetystä arvokisoista parhaimmilaan sellaista draamaa, että sitä katselee jo pelkästään senkin takia. Huikeita onnistumisia, epäonnen kyyneleitä, kun kisaa johtava kävelijä liputetaan pois radalta stadionin porttien luona 20 km kävelyn jälkeen vain muutama sata metri ennen varmaa olympiakultamitalia. Maailmanennätykset, kuten Michael Johnsonin kaikki inhimillisen suorituskyvyn rajat murskannut 19.32 miesten 200 metrillä Atlantassa. Varaslähdöt ja kaikki muu sääntöpykäliin liittyvä kohu ja kohina. Kuka vielä muistaa? "I did not move!" Ja tottakai ne hienot suomalaishetket kun se mitali, joskus jopa kultainenkin tähän piskuiseen maahan suodaan.
edit: typotusta ja viilausta
Yleisurheilua on tullut muuten seurattua vuosien varrella lähinnä tv:n välityksellä todella paljon. Ei nyt niinkään mitään Kalevan kisoja, mutta kyllä arvokisat ja gp-illat liimaavat ruudun ääreen. Ja onhan se 6-8 tuntia suoraa yleisurheilulähetystä arvokisoista parhaimmilaan sellaista draamaa, että sitä katselee jo pelkästään senkin takia. Huikeita onnistumisia, epäonnen kyyneleitä, kun kisaa johtava kävelijä liputetaan pois radalta stadionin porttien luona 20 km kävelyn jälkeen vain muutama sata metri ennen varmaa olympiakultamitalia. Maailmanennätykset, kuten Michael Johnsonin kaikki inhimillisen suorituskyvyn rajat murskannut 19.32 miesten 200 metrillä Atlantassa. Varaslähdöt ja kaikki muu sääntöpykäliin liittyvä kohu ja kohina. Kuka vielä muistaa? "I did not move!" Ja tottakai ne hienot suomalaishetket kun se mitali, joskus jopa kultainenkin tähän piskuiseen maahan suodaan.
edit: typotusta ja viilausta
