Voi olla, että aika kultaa muistoja... mutta Arminin keikasta puuttui se jokin pieni kipinä, mikä edellisellä vieraillulla paloi täydellä liekillä ja suorastaan roihusi laturissa. Itse odotin hieman enemmän. Mitä tai mikä se pieni "jokin" olisi ollut... en taida itsekään tietää
Miestä itseään ja hänen työskeltelyään on suuri nautinto seurata, niin paljon hän tekemästään pitää. Ja se näkyy.
Studio tilana on mielestäni ok. Ilma loppuu, lasia särkyy ja tanssipaikan löytyminen on tuuria, se on pelin henki. Ajatukset tulee ohjelmoida jo hyvissä ajoin, jollon välttyy omalta itseaiheutetulta mielipahalta. Tietysti aina omaa mieltään ei vaan voi manipuloida, se on tosiasia.
Suomalaiset ovat olleet ja tulevat aina olemaan jossakin määrin idiootteja, joilta puuttuu synnynnäisesti osa hyviä käytöstapoja ja maalaisjärkeä ravintolassa, mutta omasta kokemuksestani suomalaiset ovat vielä höyhensarjassa esim. verrattuna britteihin.
Monien antaessa kovin negatiivista palautetta henkilökunnasta, haluan päinvastaisesti kiittää erittäin ystävällistä ja mukavaa herrasmiestä privan läheisessä baarissa. Kiitos!
Suurin pettymys illan aikana kuitenkin oli oma jaksaminen, tai pikemminkin sen puute. Sairastaminen vei voiton, ja aamujatkot jäivät väliin. Jotain itsestään oli jätettävä säästöön lauantaita varten.