Vartijan oikeudet

siveys:
---
Olet siis sitä mieltä, että jos minä kävelen liikkeeseen ja kauppias on asettanut ulko-ovelle laitteen, joka piippaa kun minä kävelen siitä läpi niin kauppiaan palkkaamalla henkilöllä pitäisi olla oikeus vastoin minun tahtoani estää minua poistumasta liikkeestä?

Jep jep. Voit ilmaista sen ihan miten vaikeasti tahdot, mutta minusta varashälyttimen soidessa kuuluu pysähtyä ja selvittää tilanne.

siveys:
No siis pointti tässä threadissa on juuri se, että lain mukaan tuossa tilanteessa saa välittömästi lähteä kaupasta ulos ilman, että selvittää tilanteen. Kaupan henkilökunnalla tai vartijalla ei ole oikeutta tehdä asialle mitään, ellei heillä ole mitään muuta todisteita kyseistä ihmistä kohtaan kuin tämä hälytinlaitteen piippaus.

hm. ei pahalla mutta juuri tuohon tyyliin puhuvat yleensä ainoastaan ne, joilla on jotain päällä, tai jokin muu syy pelätä kiinni jäämistä jostain muusta asiasta ja sitten vedotaankin koskemattomuuteen ja etsitään pienen pieniä porsaanreikiä muista ihmisistä ja ammateista, että mitä saa tehdä ja mitä ei. Muun muassa eräissä illanistujaisissa puheet ovat juuri menneet vähän tämän tyylisiin "mitä saa tehdä ja mitä ei"-aiheisiin, liittyen lakiin, virkavallan oikeuksiin ja siviilien koskemattomuuteen - ikävä kyllä näissä puheissa on aina ollut taustalla suoraan sanottuna esim. nippi, joka siellä repun pohjalla on saattanut pyöriä, ja jonka löytymisen pelossa on alettu spennaamaan ja jyrisemään viranomaisille oikeuksista, vaikka pysäyttämisen, EI KIINNIOTTAMISEN, syynä olisikin pelkkä kassapiippauksen aiheuttama väärinkäsitys ja rutiinitarkastus... erittäin vaikea selittää järkevästi, jälleen kerran, muuuuutta hope you got the point.

Ne spennaa ja tärisee piipparin kohdalla ja kitisee vartijan oikeuksista sen nenän alla kenellä on spennattavaa.

siveys:
---
Ja kun vartija on sitä mieltä, että koska hälytin piippaa olet saattanut tunkea roleksin muovipussissa anukseesi niin on täysin kohtuullista, että hänellä on oikeus kieltää sinua poistumasta kaupasta ennen kuin suostut siihen, että hän toimittaa epäilyksen vahvistamiseksi tarvittavan peräsuolen tähystyksen?

Joohei. sama asiahan tuo on.

Lisäksi samalla kun hän survoo fistiään anukseesi, hän ottaa valokuvan kivuliaan orgastisesta ilmeestäsi ja lähettää sen äidillesi. Sen jälkeen hän hakkaa sinut veriseksi mössöksi sillä rautakangella, mikä perseestäsi tuli ulos sen roleksin kanssa.

Christinah:
En jaksa alkaa pörisemään kaikkea mutta katsotaas nyt noin pääpiirteittän ja suht niin miten aloitusviestissä on kysytty. Vaikka vartijat luulevat (usein) olevansa poliiseita ja omaavansa poliisin oikeudet niin kannattaa toki muistaa ettei asia ole noin. Poliiseja eivät ole, poliiseiksi eivät tule joten olkoot vartijoita.

Hetkinen.. kaikkia vartijoita ei sentään tarvitse mieltää pätemisenhaluisiksi diktaattoreiksi. Monista yksiköistä lähtee paljon lupaavia yksilöitä vuosittain poliisikouluun. Moni lainvalvontatehtävistä kiinnostunut nuori haluaa kokeilla / kehittää osaamistaan ensin vartijan hommissa ja jos homma toimii niin voi ei ole mitään syytä olla hakematta myös poliisikouluun. Poliisikoulun tehtävänä on karsia parhaat yksilöt omiin hoiviinsa. Siitä, miten hyvin he ovat hakijansa karsineet, voi kukin olla omaa mieltään.

Vartija työskentelee aikalailla jokamiehen oikeuksien voimin. Lisäksi uudessa laissa (muistaakseni 10/2002) on vartijalle annettu poisto- sekä erillinen kiinniotto-oikeus jota taas meillä muilla taas ei ole Sisällöltään taas vartijan kiinniottoa käsittelevät lainkohdat vastaavat jokamiehenoikeuksia, lukuunottamatta turvallisuustarkistusta. ELI EI SIIS OLE LÄHELLÄKÄÄN POLIISIN OIKEUKSIA. Vartijan (vartiointiliikkeessä työskentelevän) kiinniottooikeudet esim. juuri aloitusviestin kuvaamassa "kauppatilanteessa" on selkeesti vain ja ainoastaan tätä:

Tässä olet oikeassa. Vartijalla on kuitenkin myös jokamieheen verraten tehostettu lain suoja (Vartijan / Järjestystä valvovan henkilön vastustaminen) eli mikäli esim. kiinniotettava hankaloittaa vartijan työtä vaikkapa juoksemalla pari sataa metriä karkuun tai hyökkäämällä kimppuun, voidaan hänet tuomita myös juuri edellämainitusta rikoksesta. Käytännössä tämä meinaa sitä, että vartijaa on toteltava. Jos vartija tekee tässä väärin, kantaa hän itse vastuunsa.

Muistakaa myös se, että varas et ole niin kauan kun et kaupasta poistu maksamatta ulos eli vaikka kävelet siiderit taskussa kassan ohitsekin niin varas et vielä ole kun olet kaupan sisällä.

Pääsääntöisesti näpistyksen tunnusmerkistö täyttyy siinä vaiheessa, kun varas kävelee kassalinjan yli ja silloin kiinniotolle löytyy peruste. Eri asia mitä sitten teet siellä sisäpuolella. Ajatelkaa esimerkiksi isoa kauppakeskusta, jossa on paljon pikkupuoteja / kassalinjoja. Ei todellakaan tarvitse odottaa, että kiinniotto suoritettais vasta kauppakeskuksen ulkopuolella.

Ja aina kannattaa muistaa sekin, että ei tarvitse suostua vastakkaisen sukupuolen tekemään tarkastukseen vaan voi vaatia omaa sukupuolta edustavan hoitamaan homman. Ja tämä pätee myös asioidessa poliisin kanssa.

Miksei vartija saisi tehdä turvallisuustarkastusta kiinniottamalleen eri sukupuolta olevalle henkilölle? Otetaan esimerkiks aggressiivinen naishenkilö, jonka taskusta voi löytyä vaikka mitä kättä pidempää yhtä lailla, muttei miesvartija voisi häntä tarkastaa jos naisvartijaa ei heti olisi tavoitettavissa. Toki se on suotavaa, että tarkastus tehdään samaa sukupuolta olevalle henkilölle - voihan kiinniotetunkin pitää raudoitettuna istumassa, mutta silloinkin on vaarana että se sykäillessään teloo itsensä taskussa oleviin (mahdollisiin) ruiskuihin yms. teräesineisiin ja mm. tämän takia se koko turvallisuustarkastus on vartijoille tarpeellinen. Poliisi voi tehdä tarkastuksen vielä uudelleen, ennenkun ottaa kiinniotetun lopullisesti haltuunsa.

Jos hallusta löytyy lisäks jotain vaarallisia esineitä jotka olis "vaarana" muille, esim. veitset ym niin ne voidaan ottaa pois ja luovuttaa polisille samoin kun se kiinniotettu. Eli siis vartija ei tässä toimi enää (yksin) vaan homman hoitaa jatkotoimenpiteineen paikalle kutsuttu _poliisi_. Eli vaikka vartija hoitaakin hommaa poliisin saapumiseen asti, niin poliisin oikeuksia sillä ei ole ja ne vähäsetkin oikeudet lähtee sillä sekunnilla kun poliisi saapuu paikalle -> lopun hoitaa sitten virkavalta.

Pitää paikkansa.

siveys:
Tarkoittaako tämä tosiaan sitä, että jos vartija käskee minun tehdä jotain niin minun on se tehtävä? Mitä kaikkea vartija voi minun käskeä tehdä?

Vartija voi käskeä sut esimerkiks olemaan paikallaan tai vaikkapa tulemaan mukanaan tarkastushuoneeseen eli tällaiset käskyt saa koskea vain asioita, jotka on tehtävän suorittamiseksi tarpeellisia. Jos vartija käskee sua avaamaan laukun nähdäkseen mitä siellä on sisällä, hän menettelee väärin ja on velvollinen silloin itse vastaamaan teostaan. Eli siis vain tehtävän toteuttamisen kannalta tarpeelliset / perusteltavat käskyt.

Finlex: Rikoslaki 6 § (24.7.1998/563) Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
Joka käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa estää tai yrittää estää järjestystä ylläpitävää henkilöä suorittamasta hänelle lain tai asetuksen nojalla kuuluvaa tehtävää tai muuten vaikeuttaa sanotun tehtävän suorittamista, on tuomittava, jollei laissa muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

a:
eikä löydy, sieltä löytyy laki. tämä keskustelu käsittelee sen lain tulkitsemista.

Jep.. tarkalleen ottaen laista löytyvän porsaanreiän tulkitsemista.

Christinah:
En jaksa alkaa pörisemään kaikkea mutta katsotaas nyt noin pääpiirteittän ja suht niin miten aloitusviestissä on kysytty. Vaikka vartijat luulevat (usein) olevansa poliiseita ja omaavansa poliisin oikeudet niin kannattaa toki muistaa ettei asia ole noin. Poliiseja eivät ole, poliiseiksi eivät tule joten olkoot vartijoita.

Joo, kiitos tästä. Sä puhut nyt koko alaa leimaavasta vähemmistöstä.

Christinah:
Muistakaa myös se, että varas et ole niin kauan kun et kaupasta poistu maksamatta ulos eli vaikka kävelet siiderit taskussa kassan ohitsekin niin varas et vielä ole kun olet kaupan sisällä. Eli jos oikein ilkeä haluaa olla niin pyytää vartijaa kutsumaan heti poliisit paikalle sillä vartijalla ei taas periaatteessa riitä valtuudet tarkistuttaa sun kassia kun olet vielä kaupassa _sisällä_. Mutta toi nyt oli tollainen vähän piikittelevä esimerkki, jokainen lienee ymmärsi sen pointin.
Fiksua on tietysti selvittää se asia kunnolla kaupassa -> ilman sen suurempia ongelmia. Ja kun hoitaa asiansa huolella niin ei edes joudu sen vartijasakin kanssa tekemisiin.

Ei pidä paikkaansa - se raja menee kassalinjalla. Jos kävelet kassalinjan ohi maksamatta tuotetta, olet näpistelijä ja vartijalla on kiinniotto-oikeus.

Christinah:
Ja aina kannattaa muistaa sekin, että ei tarvitse suostua vastakkaisen sukupuolen tekemään tarkastukseen vaan voi vaatia omaa sukupuolta edustavan hoitamaan homman. Ja tämä pätee myös asioidessa poliisin kanssa.

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Miehellä on oikeus tehdä turvatarkastus naiselle ja toisinpäin. Mistä sä oot tän kuullu? Luuletko, että jos otan kiinni aggressiivisen naisen, eikä kaupassa ole paikalla naisvartijaa (joita on koko alalla aika vähän), niin mä en saa sitä eukkoa tarkastaa? Höpö höpö.

Christinah:
Jos hallusta löytyy lisäks jotain vaarallisia esineitä jotka olis "vaarana" muille, esim. veitset ym niin ne voidaan ottaa pois ja luovuttaa polisille samoin kun se kiinniotettu. Eli siis vartija ei tässä toimi enää (yksin) vaan homman hoitaa jatkotoimenpiteineen paikalle kutsuttu _poliisi_.
Eli vaikka vartija hoitaakin hommaa poliisin saapumiseen asti, niin poliisin oikeuksia sillä ei ole ja ne vähäsetkin oikeudet lähtee sillä sekunnilla kun poliisi saapuu paikalle -> lopun hoitaa sitten virkavalta.

Oikeudet ei lähde mihinkään, vaan tilanne luovutetaan poliisille. Jos kiinniotettu yrittää paeta, on vartijalla oikeus pysäyttää hänet siinä missä poliisillakin.

Ja ihan ekasta kyssäristä - tuotesuojaportin hälytys ei ole kiinniottoperuste. Piste. Kyl siin pitää olla vahvempi epäilys siitä, että rikos on tapahtunut; esim. silminnäkijähavainto tai turvakameralla tehty havainto. Tuotesuojaportit on pääasiassa vaan hankaloittamassa tavaran kantamista pihalle.

Mä en oo nyt ihan 100% varma tosta et miten toi tuotesuojaportti menee, mut mun kokemukseni mukaan (mikä on kaupan osalta pieni), tuotesuojaportti hälyttää noin vartin välein ja yks kerta sadasta aiheesta.

voisin tähänkin väliin taas referoida mitä kirjotin toiseen topikkiin aiheesta:

http://www.klubitus.org/forum_aihe.php?id=8507;pid=396596#396596

dixoff:
Kerropas Ana ihan yleissivistävässä mielessä, mitä eroa on vartijalla ja järjestyksenvalvojalla. Kiinnostaa vaan siinä mielessä tietää, että nykyään yleisillä paikoilla liikkuu turvallisuutta valvomassa sekä vartijoita, järjestyksenvalvojia että poliiseja, ja olisi ihan hyvä tietää noin ammatti-ihmisen näkemys mikä noiden kolmen tahon välinen työnjako nykyään on, osittainhan kaikki näistä tekevät samoja juttuja, mutta vain osittain.

Noi vois lajitella vaikkapa toimivaltuuksiensa mukaan seuraavaan järjestykseen: vartija, järjestyksenvalvoja, poliisi. Vartija toimii toimeksiantosopimuksen perusteella rajatulla alueella valvomassa asiakkaan kiinteistön ja henkilöstön turvallisuutta sekä koskemattomuutta. Vartijan toimivaltuudet rajoittuvat toimeksiantosopimuksen määrittelemään alueeseen ja tehtäviin. Vartijalla on käytännössä hieman jokamiesoikeuksia laajemmat toimivaltuudet omalla toimialueellaan, sekä oikeus toteuttaa toimialueen edustajan pyyntöjä, esim. poistaa asiattomia henkilöitä, evätä pääsy, etc. Vartijat toimivat pääasiassa yksityisissä tiloissa riskienhallinta- ja ennaltaehkäisytehtävissä. Vartijoilla on oikeus tarvittaessa käyttää voimakeinoja sekä luvanvaraisia voimankäyttövälineitä (kaasusumutin, pamppu, käsiraudat, teleskooppipamppu), ja vartijan oikeusturva esim. pahoinpitelysyytöksissä on laajempi kuin ”siviilin”. Tämä lähinnä sen takia, että erittäin usein oikeutettujen voimatoimien kohteeksi joutunut henkilö nostaa asiasta syytteen vartijaa ja vartiointiliikettä kohtaan, ja useimmiten häviää nämä oikeudenkäynnit, mikäli asia menee edes syyteharkinnasta eteenpäin. Välillä tietenkin vartijatkin syyllistyvät ylilyönteihin ja käyttävät tilanteeseen sopimattomia voimakeinoja. Tällöin suosittelen ottamaan samantien yhteyttä vartioimisliikkeeseen ja ilmoittamaan väärinkäytöksestä, jotta tilanteeseen voidaan puuttua. Vartijalla on myös velvollisuus esittää vartijakorttinsa toimenpiteiden kohteelle, tämän näin vaatiessa. Myöskin vastaavan hoitajan ja esimiehen nimet pitää luovuttaa.

Järjestyksenvalvojat sen sijaan valvovat yleisellä alueella järjestystä sekä asiakkaan erikseen määrittelemiä asioita. Järkkärillä on oikeus poistaa yleiseltä alueelta järjestyshäiriöitä aiheuttavat ihmiset, esim. asematunnelista tai isoista kauppakeskuksista. Tiukasti lakia tulkiten vartijalla tällaista oikeutta ei ole, esim. ostarin käytävältä vartija ei oman harkintansa mukaan saa ketään poistaa, vaikka näin jatkuvasti tapahtuukin. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa tiloissa asiattomasti oleskelu on selkeästi kielletty. Poistoksi lasketaan myös sanallinen kehoitus. Järjestyksenvalvojien oikeudet ovat siis laajemmat, mutta velvollisuudet ovat samat. Järkkärin pitää myös esittää JV-korttinsa. Järjestyksenvalvojalla on samat voimankäyttöoikeudet ja -välineet kuin vartijalla.

Järjestyksenvalvojalla on muistaakseni oikeus suorittaa myös henkilötarkastus ja ottaa kiinniotettu väliaikaiseen säilöön, esim. johonkin pieneen putkantyyppiseen huoneeseen. Tämä käytännössä siitä syystä, että esim. isoissa yleisötapahtumissa pahasti juopuneita pitää saada jonnekin selviämään, eikä ole mielekästä soittaa aina poliisia viemään esim. oksentelevaa teiniä putkaan. Vartija saa ottaa myös varkaita tai muita itse teosta havaittuja rikollisia kiinni, mutta vartijan pitää heti kiinniotettuaan luovuttaa kiinniotettu poliisille. Käytännössä järkkärillä on siis vartijaa hieman laajemmat oikeudet toimia, hieman laajemmalla alueella. Vartija esimerkiksi ei saa tarkistaa henkilöä anastetun omaisuuden havaitsemistarkoituksessa, sensijaan vartija saa kiinniottotilanteessa tunnustella ihmisen turvatarkastuksena, jottei kiinniotetulla ole mukanaan esim. neuloja, aseita tai mahdollisesti käsirautojen avaimia. Mitään vaatekappaleita järjestyksenvalvoja tai vartija ei saa riisua tai pakottaa riisumaan, vaan siihen on valtuudet ainoastaan poliisilla. Käytännössä järkkäri saa myös käyttää enemmän omaa harkintaansa kuin vartija, sillä järkkäri toimii yleensä laajemmalla alueella ja itsenäisemmin.

Pääasiassa häiriötapauksia havaitessaan vartijan tai järkkärin tehtävä on ensisijaisesti rauhoittaa tilanne ja mahdollisimman pian kutsua poliisi paikalle selvittämään asia. Ikävä kyllä jatkuvasti kuulee tilanteista, joissa joko vartija tai järjestyksenvalvoja on ylittänyt valtuutensa tai toiminut asiattomasti tai suorastaan lainvastaisesti. Tässä käytetään hyväksi yleisön tietämättömyyttä vartijoiden tai järkkäreiden oikeuksista. Portsarikin on järjestyksenvalvoja, vaikka olisi mahdollista käytännössä asettaa ovelle myös vartija. Tällä hetkellä tosin vartijat käyvät pidemmän koulutuksen kuin järjestyksenvalvojat, ja vuonna 2002 voimaan tullut laki edellyttääkin viiden vuoden vartijakorttia varten sadan tunnin koulutusta, missä esim. laki yksityisistä turvallisuuspalveluista käydään kokonaisuudessaan läpi.

Poliisilla taasen on erittäin laajat valtuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen tai rikoksiin, poliisin valtuuksista en tiedä tarkasti.

(huom! tämä on kirjoitettu omien muistikuvieni ja käsitysteni mukaisesti, mitään takeita tekstin virheettömyydestä en anna, eikä kannata lähteä haastamaan ketään vartijoita tämän perusteella. Mikäli asia kiinnostaa enemmän, lex.fi varmasti tarjoaa Lain Yksityisistä Turvallisuuspalveluista luettavaksi. Suosittelen tutustumaan.)

edit: takeita ei oteta, ne annetaan..
edit 2: Kirjoitusvirheitä! Jumalauta! Aikuisella miehellä!

Christinah:
Muistakaa myös se, että varas et ole niin kauan kun et kaupasta poistu maksamatta ulos eli vaikka kävelet siiderit taskussa kassan ohitsekin niin varas et vielä ole kun olet kaupan sisällä.

Miksi kukaan laittaisi taskuun tjsp. kaupassa mitään jos ei ole aikeissa varastaa?
On joillain oudot huvit.

Vartijan peruskurssin käyneenä yhdyn muuten Anan edelliseen viestiin(vaikka en nyt itsekään kaikkea sanatarkasti muista), paitsi...

Ana-5000:
Vartijoilla on oikeus tarvittaessa käyttää voimakeinoja sekä luvanvaraisia voimankäyttövälineitä (kaasusumutin, pamppu, käsiraudat, teleskooppipamppu)

Mä ainakin lisäisin tohon ampuma-aseen, mutta siihen tarvii hyväksytysti suoritetun 24 tunnin koulutuksen, vastaavan hoitajan luvan toimeksiannoittain ja poliisin myöntämän hallussapitoluvan
Ja väliaikainen vartija ei voi edes käydä kyseistä koulutusta.


_{(Jotenkin näin muistaakseni)}

Christinah:
Muistakaa myös se, että varas et ole niin kauan kun et kaupasta poistu maksamatta ulos eli vaikka kävelet siiderit taskussa kassan ohitsekin niin varas et vielä ole kun olet kaupan sisällä.

hmmm... oman käsitykseni mukaan siinä vaiheessa, kun kävelee kasssan ohitse maksamaton tuote kassissa on syyllistynyt myymälävarkauteen. Kaupassa toki se siideripullo saa taskussa olla, mikäli mukana on myös riittävästi rahaa (varmaan muukin maksuväline käy) pullon lunastamiseen. Kassat ovat käsittääkseni selvä rajapyykki kaupan ja ns. "julkisen" tilan välillä. Kassan jälkeen olet varas, mikäli sinulta löytyy hallustasi maksamatonta kaupan omaisuutta! Korjatkaa, jos olen väärässä. Miksi ihmeessä ne hälytysportit sitten asennetaan siihen kassojen yhteyteen?? Kun astut portista, olet ulkona kaupasta... tavallaan....

-pikkupoliisi(siveyssellainen)uhuu

Avernian:
Ja koiran. Koirakin oli tuossa listassa voimankäyttöväline.

Koira ei ole voimankäyttöväline, mutta se voidaan rinnastaa sellaiseksi. (tjsp)

LauraLine:
---
Avernian:
Ja koiran. Koirakin oli tuossa listassa voimankäyttöväline.

---


Koira ei ole voimankäyttöväline, mutta se voidaan rinnastaa sellaiseksi. (tjsp)

No ei oikeestaan. Koiraa ei voida rinnastaa missään tilanteessa voimankäyttövälineeseen. Koiraa voi tosin sen sijaan käyttää itsepuolustukseen siinä missä vaikka tilanteen tarpeeksi pahaksi eskaloitussa baarijakkaraakin.

Joo, ja tosiaan se ampuma-ase unohtui listasta, mutta se ei ole mikään normaali väline vartijalla. Ampuma-asetta saa käyttää henkilösuojaustehtävissä, arvokuljetustehtävissä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita vartioitaessa (konsulaatit, presidentinlinna, museot, etc..)

Aseet on vaan erittäin harvinaisia ja niissä on sit ihan omat koukeronsa.

Ana-5000:
---
LauraLine:
Koira ei ole voimankäyttöväline, mutta se voidaan rinnastaa sellaiseksi. (tjsp)

---


No ei oikeestaan. Koiraa ei voida rinnastaa missään tilanteessa voimankäyttövälineeseen. Koiraa voi tosin sen sijaan käyttää itsepuolustukseen siinä missä vaikka tilanteen tarpeeksi pahaksi eskaloitussa baarijakkaraakin.

Näin ainakin meille opetettiin, että jos koiraa on jossain tilanteessa "käytetty", niin se voidaan rinnastaa voimankäyttövälineeksi. En sit muista mitä se ihan käytännössä tarkottais. *iihhih*
Anteeksi nyt, että toistan itseäni.

LauraLine:
---
Ana-5000:
---
LauraLine:
Koira ei ole voimankäyttöväline, mutta se voidaan rinnastaa sellaiseksi. (tjsp)

---


No ei oikeestaan. Koiraa ei voida rinnastaa missään tilanteessa voimankäyttövälineeseen. Koiraa voi tosin sen sijaan käyttää itsepuolustukseen siinä missä vaikka tilanteen tarpeeksi pahaksi eskaloitussa baarijakkaraakin.

---


Näin ainakin meille opetettiin, että jos koiraa on jossain tilanteessa "käytetty", niin se voidaan rinnastaa voimankäyttövälineeksi. En sit muista mitä se ihan käytännössä tarkottais. *iihhih*
Anteeksi nyt, että toistan itseäni.

Juu ei mitään, mä vaan teen eron voimankäyttövälineiksi määriteltyjen välineiden ja improvisoitujen välineiden välillä. Tarkotan siis sitä, että koiraa on joissakin tilantiessa hyväksyttävää käyttää voimankäyttövälineen omaisesti, kuten esim. maassa lojuvaa lankkuakin tai vaikkapa omaa nyrkkiä.

Voimankäyttövälineet, joiden käyttö on sitten hieman sallitumpaa ja osittain luvanvaraista, onkin tossa listattuna sitten erikseen.

Ana-5000:
Joo, ja tosiaan se ampuma-ase unohtui listasta, mutta se ei ole mikään normaali väline vartijalla. Ampuma-asetta saa käyttää henkilösuojaustehtävissä, arvokuljetustehtävissä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita vartioitaessa (konsulaatit, presidentinlinna, museot, etc..)

Aseet on vaan erittäin harvinaisia ja niissä on sit ihan omat koukeronsa.

juuri näin

Christinah:
En sanonut ettei miesvartija _saa_ tehdä naiselle jne. Sanoin että naisen ei ole pakko hyväksyä miestä tekemään tarkastusta eikä toisimpäin. Jollain saattaa olla kiusaa tekevä asenne (minulla) ja jotain oikeasti häiritä että vastakkainen sukupuoli kopeloi. Mutta siis tuo halutessa. Ei ole "asiakkaan" ongelma että löytyykö samaa sukupuolta oleva vartija vaiko ei.

Niin, paitsi että oot karkeasti väärässä. Turvallisuustarkastus ei oo mikään "tehdään nyt jos asiakasta huvittaa"-juttu, vaan se tehdään aina kun otetaan ihminen kiinni. Naisen on tuossa mielessä pakko hyväksyä miehen tekemä tarkastus, ja "kiusaa tekevä asenne" tarkoittaa sitä että se tarkastus tehdään väkisin.

Tossa tilanteessa on tosiaankin asiakkaan ongelma, jos talosta ei löydy naisvartijaa.

Tietenkin jos paikalta löytyy molempia sukupuolia edustavat vartijat, niin perusideana on tää saman sukupuolen periaate, mutta se ei ole asiakkaan "oikeus".

Christinah:
Lisäks joku pohti sitä, että miksi kaupoissa on kassojen luona ne porti vaikka varastaminen on tapahtunut vasta sitten kun on kävellyt kassojen ohi, ovesta ulos eli ei ole enää siinä _kaupassa_. No ideanahan ois kiva että ne hälytin portit siirrettäis ulos jolloin kun kävelee portista ulos ja piippaa, ois automaattisesti varas jos on taskuun jotain laittanut kun nythän varas et ole vielä kun et ole kaupasta poistunut maksamatta. Eli taskut täyteen tavaraa halutessa ja sitten kassalla esille ja rahat tiskiin. Ei mitään väärää *iihhih*

Niin, se raja menee tosiaan tasan siinä kassalinjalla. Jos kävelet toblerone taskussa peliautomaatin luo kaupan tuulikauppaan, olet jo syyllistynyt näpistykseen. Se, että on kaupan tiloissa, ei merkitse mitään - kassalinjan jälkeen maksamatta jätetyt tuotteet ovat varastettua omaisuutta.

a:
toistetaanpa vielä mun aiempaa viestiä: jv-kortin omaavalla on automaattisesti pidätysoikeus maksimissaan 4h ajaksi, sopiva koulutus käymällä oikeus laajenee 24h asti - eli sama mikä poliisilla ilman oikeuden päätöstä. jos paikalla ei ole poliisi- tai paloviranomaista, jv on heidän asemassaan toimiva viranomainen valvomallaan alueella, eli oikeudet ovat erittäin laajat.

Ei pidä paikkaansa. Ensinnäkään pidätysoikeutta ei ole kuin poliisilla, jv:llä on säilössäpito-oikeus. Eri asia. Toisikseen,

Laki järjestyksenvalvojista 7 § 3 mom

Jos kiinni otettua ei voida viipymättä luovuttaa poliisille, järjestyksenvalvojalla on poliisin suostumuksella ja sisäasiainministeriön antamia ohjeita noudattaen oikeus pitää hänet säilössä enintään neljä tuntia kiinniottamisesta, kuitenkin enintään siihen asti kun tilaisuus on päättynyt ja yleisö poistunut tai kun kiinniottamisen peruste on muutoin lakannut.

Eli tarvitaan poliisin tapauskohtainen lupa (joka normaalisti saadaan soittamalla poliisille). Jos poliisia ei neljään tuntiin kuulu kiinniotettua noutamaan, tämä on päästettävä vapaaksi. Jos kiinniotettu on edelleen rähinäkännissä, fiksu jv tietysti kävelee kaverin perässä jonkin aikaa ja tarvittaessa nappaa henkilön uudestaan talteen jos tämä käyttäytyy väkivaltaisesti. Ylipäänsäkään jv ei voi pistää ketään säilöön oman harkintansa mukaan, vaan ainoastaan siinä tapauksessa että kiinniotettua ei voida heti luovuttaa poliisille syystä tai toisesta (lähinnä poliisin kiireet toisaalla).

Toi 24 tunnin tapaus on ihan eri juttu:

Poliisilaki 46 §

Sillä, joka poliisimiehen pyynnöstä tai tämän suostumuksella tilapäisesti avustaa poliisimiestä tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen voimakeinoapuun erittäin tärkeän ja kiireellisen poliisin virkatehtävän suorittamisessa, on oikeus poliisimiehen ohjauksessa sellaisten välttämättömien voimakeinojen käyttämiseen, joihin poliisimies toimivaltansa nojalla hänet valtuuttaa.

Eli hyvin poikkeuksellinen tapaus ja vaatii aina poliisin tapauskohtaisen luvan.

yleisen turvallisuuden sitä edellyttäessä jv voi myös tuhota julkista omaisuutta joutumatta siitä edesvastuuseen (esim. tulipalon syttyessä reikien tekeminen seinään, ikkunoiden hajottaminen jne.), tai tarpeen vaatiessa käyttää äärimmäisiä voimakeinoja. vartijoiden ja siviilien oikeudet ovat huomattavasti rajatummat.

No eiköhän tulipalon sattuessa tms. ihan normaali hätävarjelusäännöstö oikeuta kenet tahansa vastaaviin toimiin. Laissa jv:lle ei listata mitään erioikeuksia tässä suhteessa enkä äkkiseltään löytänyt mitään asetustakaan josta sellaista ilmenisi, vaikka muistan kyllä itsekin jv-kurssilla tästä puhutun. Ainakin jv:llä on velvollisuus toimia vaaratilanteen ehkäisemiseksi ja yleisön pelastamiseksi jos tilanne on jo päällä, toisin kuin tavallisella tallaajalla.

----

Sitten kommentteja joihin muihin esitettyihin väitteisiin:

Matkalippujen tarkastajalla on todellakin yksiselitteisesti oikeus ottaa kiinni pakenemista yrittävä matkustaja:

Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 §

Tarkastajalla on oikeus ottaa kiinni ilman asianmukaista matkalippua oleva matkustaja, joka ei luotettavasti selvitä henkilöllisyyttään. Tarkastaja voi myös poistaa tällaisen matkustajan kulkuneuvosta tai 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulta laiturialueelta, jollei se matkustajan ikä ja muut seikat huomioon ottaen ole kohtuutonta tai aiheuta vaaraa matkustajan terveydelle. Jollei kiinniotettua välittömästi poisteta kulkuneuvosta tai edellä tarkoitetulta laiturialueelta, hänet on viivyttelemättä luovutettava poliisin haltuun.

Jos matkustaja koettaa vastarintaa tekemällä välttää kiinni ottamisen, poliisin luo toimittamisen taikka kulkuneuvosta tai 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulta laiturialueelta poistamisen, tarkastajalla on oikeus käyttää sellaisia toimenpiteen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon matkustajan käyttäytyminen ja muut olosuhteet.

Mutta sen sijaan aivan varmasti jos tarkastaja käyttäisi tällaisessa tilanteessa pippurisumutetta jos matkustaja on ainoastaan yrittänyt poistua paikalta eikä väkivaltaisesti vastustanut tarkastajaa, olisi tarkastaja syyllistynyt liiallisten voimakeinojen käytöön (vrt. pykälän viimeinen lause).

Mitä tulee taas siihen, että varkaus voitaisiin katsoa tapahtuneeksi vasta kun kassalinja on ylitetty tai liikkeestä on siirrytty ulos, tämä ei pidä paikkaansa. Asiasta on Korkeimman oikeuden ennakkopäätös (jotka muuten myös löytyvät Finlexistä eli lain tulkinnankin suhteen suosittelen ko. saitin antiin tutustumista):

KKO:1995:1

A oli piilottanut tavaratalon osastolta anastustarkoituksin ottamansa esineet kassiinsa. Hänen katsottiin syyllistyneen varkauteen eikä vain sen yritykseen. Merkitystä ei ollut sillä, oliko hän kiinni otettaessa ehtinyt poistua osastolta vai ei.

Mitä tulee siihen, onko hälyttimen piippaus riittävä syy tarkastaa henkilö, asiasta ei ole olemassa ennakkopäätöksiä joten yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Seuraava päätös mielestäni kuitenkin viittaa siihen, että olisi (tai siis, että melko vähäinenkin epäily oikeuttaa tutkimiseen):

KKO:1982-II-159

Vartioimisliikkeen palveluksessa olevat vastaajat olivat eräässä valintamyymälässä epäillen, että asianomistajat olisivat tehneet anastusrikoksen, liikkeen ulko-ovella tiedustelleet asianomistajilta "tuliko kaikki tavarat maksettua" sekä tarttuneet heidän ostoksiaan sisältäneisiin kärryihin kiinni ja tarkastaneet asianomistajien ostokset todeten ne maksetuiksi. Vaikkei vastaajilla ollut lakiin perustuvaa oikeutta tarttua kiinni asianomistajien ostoskärryistä eikä tarkastaa näiden ostoksia, vastaajien ei voitu katsoa syyllistyneen solvaukseen, koska he, huomioon ottaen heidän tehtävissään saamiensa ohjeiden puutteellisuus ja että he olivat juuri ennen tapahtumaa saaneet ilmoituksen liikkeessä tehdystä anastuksesta, jonka tekijän tunnusmerkit sopivat toiseen asianomistajaan, eivät olleet mieltäneet tekonsa loukkaavaa ominaisuutta.

Tai siis, vaikka tässä tapauksessa myymälävartijat olivat menettelleet ankarasti ottaen lainvastaisesti, mutta rikkomus oli niin vähäinen, että mitään rangaistusta ei tuomittu. No, en tämän perusteella menisi vielä julistamaan että on OK tutkia pelkästään hälärin perusteella koska asiasta ei tietenkään ole mitään nimenomaista säädöstä ja ennakkotapauskin puuttuu, mutta yleisesti ottaen KKO on kyllä käyttänyt tervettä järkeä lain tulkinnassa.