voisin tähänkin väliin taas referoida mitä kirjotin toiseen topikkiin aiheesta:
http://www.klubitus.org/forum_aihe.php?id=8507;pid=396596#396596
dixoff:
Kerropas Ana ihan yleissivistävässä mielessä, mitä eroa on vartijalla ja järjestyksenvalvojalla. Kiinnostaa vaan siinä mielessä tietää, että nykyään yleisillä paikoilla liikkuu turvallisuutta valvomassa sekä vartijoita, järjestyksenvalvojia että poliiseja, ja olisi ihan hyvä tietää noin ammatti-ihmisen näkemys mikä noiden kolmen tahon välinen työnjako nykyään on, osittainhan kaikki näistä tekevät samoja juttuja, mutta vain osittain.
Noi vois lajitella vaikkapa toimivaltuuksiensa mukaan seuraavaan järjestykseen: vartija, järjestyksenvalvoja, poliisi. Vartija toimii toimeksiantosopimuksen perusteella rajatulla alueella valvomassa asiakkaan kiinteistön ja henkilöstön turvallisuutta sekä koskemattomuutta. Vartijan toimivaltuudet rajoittuvat toimeksiantosopimuksen määrittelemään alueeseen ja tehtäviin. Vartijalla on käytännössä hieman jokamiesoikeuksia laajemmat toimivaltuudet omalla toimialueellaan, sekä oikeus toteuttaa toimialueen edustajan pyyntöjä, esim. poistaa asiattomia henkilöitä, evätä pääsy, etc. Vartijat toimivat pääasiassa yksityisissä tiloissa riskienhallinta- ja ennaltaehkäisytehtävissä. Vartijoilla on oikeus tarvittaessa käyttää voimakeinoja sekä luvanvaraisia voimankäyttövälineitä (kaasusumutin, pamppu, käsiraudat, teleskooppipamppu), ja vartijan oikeusturva esim. pahoinpitelysyytöksissä on laajempi kuin siviilin. Tämä lähinnä sen takia, että erittäin usein oikeutettujen voimatoimien kohteeksi joutunut henkilö nostaa asiasta syytteen vartijaa ja vartiointiliikettä kohtaan, ja useimmiten häviää nämä oikeudenkäynnit, mikäli asia menee edes syyteharkinnasta eteenpäin. Välillä tietenkin vartijatkin syyllistyvät ylilyönteihin ja käyttävät tilanteeseen sopimattomia voimakeinoja. Tällöin suosittelen ottamaan samantien yhteyttä vartioimisliikkeeseen ja ilmoittamaan väärinkäytöksestä, jotta tilanteeseen voidaan puuttua. Vartijalla on myös velvollisuus esittää vartijakorttinsa toimenpiteiden kohteelle, tämän näin vaatiessa. Myöskin vastaavan hoitajan ja esimiehen nimet pitää luovuttaa.
Järjestyksenvalvojat sen sijaan valvovat yleisellä alueella järjestystä sekä asiakkaan erikseen määrittelemiä asioita. Järkkärillä on oikeus poistaa
yleiseltä alueelta järjestyshäiriöitä aiheuttavat ihmiset, esim. asematunnelista tai isoista kauppakeskuksista. Tiukasti lakia tulkiten vartijalla tällaista oikeutta ei ole, esim. ostarin käytävältä vartija ei oman harkintansa mukaan saa ketään poistaa, vaikka näin jatkuvasti tapahtuukin. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa tiloissa asiattomasti oleskelu on selkeästi kielletty. Poistoksi lasketaan myös sanallinen kehoitus. Järjestyksenvalvojien oikeudet ovat siis laajemmat, mutta velvollisuudet ovat samat. Järkkärin pitää myös esittää JV-korttinsa. Järjestyksenvalvojalla on samat voimankäyttöoikeudet ja -välineet kuin vartijalla.
Järjestyksenvalvojalla on muistaakseni oikeus suorittaa myös henkilötarkastus ja ottaa kiinniotettu väliaikaiseen säilöön, esim. johonkin pieneen putkantyyppiseen huoneeseen. Tämä käytännössä siitä syystä, että esim. isoissa yleisötapahtumissa pahasti juopuneita pitää saada jonnekin selviämään, eikä ole mielekästä soittaa aina poliisia viemään esim. oksentelevaa teiniä putkaan. Vartija saa ottaa myös varkaita tai muita itse teosta havaittuja rikollisia kiinni, mutta vartijan pitää heti kiinniotettuaan luovuttaa kiinniotettu poliisille. Käytännössä järkkärillä on siis vartijaa hieman laajemmat oikeudet toimia, hieman laajemmalla alueella. Vartija esimerkiksi ei saa tarkistaa henkilöä anastetun omaisuuden havaitsemistarkoituksessa,
sensijaan vartija saa
kiinniottotilanteessa tunnustella ihmisen turvatarkastuksena, jottei kiinniotetulla ole mukanaan esim. neuloja, aseita tai mahdollisesti käsirautojen avaimia. Mitään vaatekappaleita järjestyksenvalvoja tai vartija ei saa riisua tai pakottaa riisumaan, vaan siihen on valtuudet ainoastaan poliisilla. Käytännössä järkkäri saa myös käyttää enemmän omaa harkintaansa kuin vartija, sillä järkkäri toimii yleensä laajemmalla alueella ja itsenäisemmin.
Pääasiassa häiriötapauksia havaitessaan vartijan tai järkkärin tehtävä on ensisijaisesti rauhoittaa tilanne ja mahdollisimman pian kutsua poliisi paikalle selvittämään asia. Ikävä kyllä jatkuvasti kuulee tilanteista, joissa joko vartija tai järjestyksenvalvoja on ylittänyt valtuutensa tai toiminut asiattomasti tai suorastaan lainvastaisesti. Tässä käytetään hyväksi yleisön tietämättömyyttä vartijoiden tai järkkäreiden oikeuksista. Portsarikin on järjestyksenvalvoja, vaikka olisi mahdollista käytännössä asettaa ovelle myös vartija. Tällä hetkellä tosin vartijat käyvät pidemmän koulutuksen kuin järjestyksenvalvojat, ja vuonna 2002 voimaan tullut laki edellyttääkin viiden vuoden vartijakorttia varten sadan tunnin koulutusta, missä esim. laki yksityisistä turvallisuuspalveluista käydään kokonaisuudessaan läpi.
Poliisilla taasen on erittäin laajat valtuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen tai rikoksiin, poliisin valtuuksista en tiedä tarkasti.
(huom! tämä on kirjoitettu omien muistikuvieni ja käsitysteni mukaisesti, mitään takeita tekstin virheettömyydestä en anna, eikä kannata lähteä haastamaan ketään vartijoita tämän perusteella. Mikäli asia kiinnostaa enemmän, lex.fi varmasti tarjoaa Lain Yksityisistä Turvallisuuspalveluista luettavaksi. Suosittelen tutustumaan.)
edit: takeita ei oteta, ne annetaan..
edit 2: Kirjoitusvirheitä! Jumalauta! Aikuisella miehellä!