Kaukosuhteet

Kaukosuhde voi toimiakin, kunhan molemmat ovat sitoutuneet suhteeseen ja kykenevät luottamaan toisiinsa. Ja kuten on jo aiemmin tullut todettua, helpottaa tosiaan kummasti, kun on jokin selvä päivämäärä, jolloin taas tavataan ja koko erossaolo loppuu.

Itse lähdin lukion jälkeen puoleksi vuodeksi au pairiksi Saksaan reissulle, josta olin haaveillut jo vuosia. Oltiin siipan kanssa seurusteltu tuolloin vain puolisen vuotta, joten hieman kyllä epäilytti suhteen tulevaisuus. Oltiin kuitenkin sitä mieltä, että meillä oli tässä jotakin sellaista minkä puolesta kannatti yrittää. Monesti etenkin alkuaikoina kaivoin Saksassa nenäliinaa esille ja ryvin todella ankeassa ikävän suossa. Onneksi mieheni tuli puolivälissä reissuani viikon pääsiäislomalle luokseni, ja tuo loma oli kaikin puolin todella ihana ja valoi uskoa jaksaa loppuaika, joka sitten sujuikin paljon vähemmällä nenäliinojen kulutuksella Jälkeenpäin ajatellen reissu oli erittäin onnistunut ja ennenkaikkea kasvattava kokemus sekä itsenäistymisen että meidän suhteen tulevaisuuden kannalta. Kun tuosta selvittiin, tuntuu että ihan pienet asiat ei enää suhdetta voi kaataa. Saksaan lähdöstäni tuli nyt tammikuussa kuluneeksi järkyttävän kauan - 7 vuotta - ja nykyisin asutaan saman katon alla kenties onnellisempana kuin koskaan.

Tsemppiä kaikille isommasta tai pienemmästä välimatkasta kärsiville - vaikeaa se on mutta loppu voi olla myös onnellinen!

ns, Kaukosuhteessa Suomi-Britannia elelin vähän aikaan, kunnes totesin ettei tästäikinä voi tulla mitään, ja ilmoitin että soittele seuraavan kerran kun olet Helsingissä.
Mä en tajua kuka sitä jaksaa pidemmän päälle...

Ei muuten toimi, mulla.
Tahtoo mussun sen verran lähelle et sille voi laittaa vaik viestii; "Hätätilanne, läheisyyden kaipuu.." Ja se ois hienoo jos se tuottas viä tulosta

Missähän kaupassa niit mussui myyään? Jokin erikoisliike vissiin

Ei toimi mulla kyl. Joskus nuorempana tuli kyl näitä harrastettua paljonki, mut ei nää kyl loppuenlopuks hyvin voi toimia, mulla on kuitenki tarve nähdä sitä ihkua melkein päivittäin. Tosin kaipaa sitä yksinki oloa toisinaan mut ois kiva jos toista voi nähdä silloin kun haluaa.

Kyllä OpenBSD toimii etänäkin, kun laittaa vaan sshd:n päälle.

Lokaalit käyttäjät saa vaan enemmän tuhoa aikaan, vaikka onhan se kiva, ettei tartte screenia käyttää.

tuossa jo ehdin niin kehua että kaukosuhde toimii....nyt mulla on tässä kulminaatio piste.....kun mulle on tarjottu kesätöitä enkä kait muualta saakkaan ilman suhteita...

ollaa nyt oltu koko 10kk melkein etäsuhteessa koko ajan nähty silloin kun on ollut mahdollisuus...ja järkevää....kesällä tuli sitten enempi nähtyä kun oltii tutumpia..mutta sitten tyttö lähti opiskelemaan ja mie jatkamaan omaa opintouraani syksystä tähän asti on mennyt aivan unelmasti...ja nähty musta aika paljon...mutta nyt sain tietää et kesäksi ei päästä samalle paikkakunnalle...mut nähtäs joka viikonloppu....mikä on ehkä puolet enemmän mitä tällä hetkellä....

ymmärrän sen että tuotin pettymystä toiselle siitä että meen sinne töihin..mut mun on toisaalta pakko....mun on maksattava vuokrani kesän ajalta.....auton kuukausi erät ja muu elämä....et en mie muuten pärjää....ja pari suhdekin vie rahaa...mut ei tietenkään hukkaan...mut rahaa miekin tarvitsen että pääsen junalla mikkelistä tampereelle....se maksaa paljon vaikka saan puolet alennusta......

mut nyt vaan tuossa käytiin keskustelua mesen kanssa ja se ainakin pelästytti mut...ja tiesin että se tulee vaikuttamaan paljon meidän tulevaisuuteen...kumpikin haluaa pitää toisensa..mutta jossain on se mutta...
eikä varmasti tule olemaan helppoa ja kestää vielä tätä et kesälläkin on etää ja syksyllä se varmasti jatkuu etänä....
kun vain saisin jotenkin näytettyä kuinka tosissani olen ja kuinka paljon uskon meidän yhteiseen tulevaisuuteen.....kai sain kaiken tärkeän hälle sanottua ja toivon että se riittää ettei erosta tarvisi puhua....

No täähän on ihan ihmisistä ja kaikesta kiinni. Toisilla toimii, toisilla ei. Omalta kohdalta voin sanoa että ei toiminut eikä koskaan tulisi enää toimimaankaa (eikä kaduta, ei sitten tippaakaan). Tuntuu joskus että toi 20km ja vähän alle, on ihan riittävä etäisyys tällekin on/off kaukosuhteelle. Toisaallta oikea kaukosuhde tarjoaa sitä luonnollista ja mukavaa etäisyyttä mikä' nyt on hyväkin ottaa toisesta ja toinen huomion arvoinen seikka on, että kun kokoaika ei olla nokat vastakkain niin eipähän tule jatkuvia pikkukinojakaan jokaisesta pienestä asiasta josta taas saattaa seurata vähän enemmän ja pahempaa..

Mutta siis niinku sanottua niin minä en tollaiseen ryhtyisi ellei sitten olisi 110% varmaa että nähdään viikonloppuisin ja ellei tuo olisi ehdottomasti väliaikaista (opiskelu/työ/muu painava syy). Mutta eipä se rakkaus kaikilla kilometrejä katso..

Sade*:
Ei toimi mulla kyl. Joskus nuorempana tuli kyl näitä harrastettua paljonki, mut ei nää kyl loppuenlopuks hyvin voi toimia...

Ja oot nyt 19-vee.
Anteeks, mutta... *muhaha* *yessir*

äm:
---
Sade*:
Ei toimi mulla kyl. Joskus nuorempana tuli kyl näitä harrastettua paljonki, mut ei nää kyl loppuenlopuks hyvin voi toimia...

---

Ja oot nyt 19-vee.
Anteeks, mutta... *muhaha* *yessir*

No sanoin "nuorempana" ku ne oli vähä semmosii teinirakkauksii ;) En kyllä ymmärrä miten sillon onnistuin löytämään aina "poikakaverin" ketä asu jossain vähintään 50km päässä. ja hei, olinhan mä eilenkin nuorempi ku tänään! Et sinänsä tossa ei ollu mitään väärää.

Sade*:
Ei toimi mulla kyl. Joskus nuorempana tuli kyl näitä harrastettua paljonki, mut ei nää kyl loppuenlopuks hyvin voi toimia, mulla on kuitenki tarve nähdä sitä ihkua melkein päivittäin. Tosin kaipaa sitä yksinki oloa toisinaan mut ois kiva jos toista voi nähdä silloin kun haluaa.

Yhdyn samaan..

ei toimi ei.

Ainaki aikataulusuunnittelu alkaa menee jo hankalaks ku toinen reissaa levykassin kanssa ympäri suomea ja toinen tekee todella omituisiin aikoihin töitä :)

Mut on se sen arvostakin sit toisaalta :)

Kyllähän se voi toimia, kaikkien osapuolten hyväksyessä sen että voi tulla jaksoja jolloin ei näe toista pitkään aikaan..

Itse seurustelin tässä kolme vuotta erään mukavan neitosen kanssa, nähtiin aina viikonloppuisin kun reissasin hänen luokseen. Mutta yllätys yllätys- kun kaverit alkoivat houkuttelemaan erilaisiin viikonlopun rientoihin ja meni tovi ettei tavattu, tyttö päätti sanoutua irti suhteesta. Jälkeenpäin sitä huomasi miten naiivi sitä on ollut. Juossut kuin koira paikalle aina kun kutsutaan...

Joka tapauksessa, suhde voi toimia niinkin että näkee kerran, kaksi kuukaudessa. Henkinen side voi olla niin luja että kestää. Fyysinen lämpö ja hellyys ja niiden poissaolo ovat asioita joita on pakko oppia käsittelemään.

saas nähä miten käy tähän asti mennyt oikein hyvin

Itse seurustelin sellaset 8kk kaukosuhteessa viime vuonna. Sain omaa tilaa tosi paljon, mutta ikävä oli tappavaa ja puhelinlaskut kamalia. En haluais enää sellaseen lähteä. Kaipuu toisen luo osaa olla niin suuri ja poislähteminen on raastavaa Yks hyvä ystävä on seurustellut kohta kuusi vuotta Pohjois-Ruotsissa asuvan miehen kanssa, tyttö asui ennen Tampereen lähellä, nyt Oulussa. Kunnioitan niitä suhteellisen paljon Uskon, että kaukosuhde voi todellakin toimia, jos molemmat on täysillä mukana. Hyvätkin puolensa siinä on, omaa vapautta aika paljon eikä tarvitse katsella toista joka minuutti. Mut silti, en halua kaukosuhteeseen, jäi vähän traumoja edellisestä Ja todellakin mukavaa on se, että saa voi mennä toisen luo silloin kuin huvittaa. Eikä sitä varten tarvis istua kahta tuntia junassa...

Toimii. Yli 700km välimatkaa ekan vuoden ajan. Toisena vuotena yli 600km ja nyt asuttu pari vuotta yhdessä.
Ikävä oli tietty kova kun nähtiin pahimmillaan 6viikon välein pari päivää viikonloppuisin. Nykyään sitten naurattaakin nämä, jotka kieriskelevät tuskissaan, kun p/tkaveriaan näkee "vaan" joka viikonloppu. :)

Löpötin viime yönä puhelimessa
entisen seurustelukumppanini
kanssa.

Hän asuu nykyisin Kanadassa.

Ei toimi.

Luuri ei johda sähköä, eikä
mahdollista kuin yhden hauskan
toiminnan kerrallaan.

Suhteessa, jossa toista osapuolta
näkee puolen vuoden välein, on
liikaa odotusta ja jännitystä.

Arki puuttuu.

Ei sellaista minulle kiitos.

Ei liikaa kokemusta asiasta, mutta nyt puolen vuoden Saksassa oleilun jälkeen jätin sinne osan itseäni. Eihän tätä ole vielä kuin muutama kuukausi kulunut, joten vaikea sanoa muuta ku, et molemmat on tosi rakastuneita ja hirvee ikävä koko ajan... Onneksi on kuitenkin Skype, Mese ja nettikamera... ja hän pystyy soittamaan mulle käytännössä ilmaiseksi!

Kerran ollaan jo nähty erosaolon aikana ja seuraavaksi olis mun vuoro matkustaa kolmen viikon päästä. Tosin siinä yhdistyy sit mun kaksi lempiasiaa: lentäminen ja sen toisen ihmisen näkeminen. (lennot on myös varattu marras-joulu vaihteeseen viikon reissua varten!!)

Alusta asti siis tiedetty, että välimatkaa tulee olemaan, mutta haluttiin yrittää sillä molemmilla vahva tunne tästä. Kova luotto on toiseen myös. Tämä heppu onkin ihan eri materiaalia, mihin mä oon aina ennen haksahtanu. Senkin takia en halunnut päästää häntä menemään niin helpolla. Edellisessä suhteessa en olis voinu kuvitellakaan eläväni kaukosuhteessa sen kanssa.

Molemmilla opintoja tahoillaan vielä puolisen vuotta ja sen jälkeen mä oon valmis muuttamaan Saksaan tai vaikka jenkkeihin (jos hän lähtee sinne vielä opiskelemaan) jos siltä vielä tuntuu. Tosin mä oon aina tienny, et mä haluisin ulkomaille asumaan, oli miestä tai ei, joten se ei tuu yllätyksenä mulle eikä kellekään muullekaan, jotka mut tuntee.

Kaukosuhde kestää jos molemmat on tosissaan.