
397 posts, 20 pages, 149,338 views




Tapsa:
---
minttu83:
En ole luovuttanut mutta haluaisin. Mulla on kuitenkin niin paskat veriarvot et en aika varmasti koskaan saa luovuttaa...
---
Jutu:
Ajattelin käydä tässä joku päivä luovuttamassa verta, mutta inhoan neuloja sen verran, että meinaa yökkö tulla. Ehkäpä mä kestän sen, jos oikein yritän
No, armeijassa tuli sitten ensi kertaa eteen mahdollisuus käydä luovuttamassa verta ja en tietenkään mennyt. Tupakavereita kävi ja mun jänistäminen jäi kaihertamaan mieltä. Täytin kaikki luovuttajan kriteerit, joten tunsin sen lähes velvollisuudeksi, josta oli luistanut. Sittemmin mahdollisuuksia on tullut eteen opiskellessa ym. ja muutama vuosi sitten tartuin itseäni niskasta voittaakseni tämän irrationaalisen pelon. Kylmin käsin ja kalpeana kauhusta menin ensimmäisen kerran luovuttamaan*hihu* Eniten pelkäsin sitä, että pyörtyisin, koska en ole juuri koskaan pyörtynyt. Se olis ollu miehelle vähän noloa*joo* Pidin naaman peruslukemilla, enkä näyttänyt kauhuani ja selvisin hienosti. Hoitsut vaan kysyi, voitko hyvin, kun olet aika kalpea*joo* Joo, no problem...really*ding* No, ei siinä mitään pelottavaa ollutkaan. Toinen kerta meni jo helposti ja nykyään mulla ei enää mitään neulakammoa ole. Käyn nykyään kerran tai pari kertaa vuodessa luovuttamassa verta. Siitä näkee myös hemoglobiinin, joka mua kuntourheilijana kiinnostaa. Näyttää vaihtelevan mulla aika paljon, alimmillaan 142 ja korkeimmillaan 163, riippuu varmaan ruokavaliosta ja yleiskunnosta. Olen ajatellut myös luuytimen luovutusta. Se olisi jo vähän aikaavievä tapahtuma, mutta luovuttajalle suht helppo. Niitä taitaa tällä hetkellä olla tarpeeksi, mutta rekisteriin voisi ilmoittautua varalle. Jos jonkun henki olisi siitä kiinni, niin olisin ilman muuta valmis.