Posts: 1,720
Posts: 728
Kaiken mikä voisi lisätä turhaa huolehtimista, eli aika paljon asioita... Äidillä on aavistuksen suppeampi maailmankuva kuin mulla, joten pienikin poikkeus "normaalista" suomalaisesta käyttäytymismallista ja valinnoista voi jo aiheuttaa hämmennystä.
Voi sitä perustelun määrää mikä liittyi siihen että kerroin meneväni sivariin. Mut kun asiat esittää tarpeeksi loogisesti ja ymmärrettävästi, niin ennakkoluulot usein lopulta vähentyvät ja jopa lähtevät pois.
Voi sitä perustelun määrää mikä liittyi siihen että kerroin meneväni sivariin. Mut kun asiat esittää tarpeeksi loogisesti ja ymmärrettävästi, niin ennakkoluulot usein lopulta vähentyvät ja jopa lähtevät pois.
Posts: 262
Mä kerron äidilleni melkeinpä kaikesta... Ainoastaan mun seksielämästä ja niistä vähäisistä huumekokeiluista en oo äidilleni puhunut... Mutta kyl se kaikki mun dokaus sekoilut ja baarikäynnit, kun olin alaikänen, tietää.
Musta se on hyvä juttu kun voi puhua äidilleen rehellisesti...
Musta se on hyvä juttu kun voi puhua äidilleen rehellisesti...
Posts: 357
Posts: 3,206
Mutsi ymmärtää eikä moralisoi, joten sille on hyvä kertoa ihan kaikki... Faija ja muu suku onkin paljon konservaativisempaa joukkoa ja kertoessani heille opintojen sujumisesta, jätän suosiolla yksityiskohdat piiloon.
Posts: 771
Eipä oo tullu viimeaikoina paljon sen kans jutskailtuu. 
Se kun taitaa viihtyä paremmin uuden ukkonsa kans mikä on ihan hyvä sen tapaukses ainakin. Kaikki teinitötöilyt jäin tietysti ite fuckiin..ei tarvinu kertoa...
Ehkä sillä on pieni aavistus siitäkin mikä meininki nykyään on? Isoveli on enemmän kattonu, etten mitää ihan daijuu puuhastele 
...ja kun se tosiaan on aika iso...
Ja tietää eniten meidän perheessä mun asioista.
Se kun taitaa viihtyä paremmin uuden ukkonsa kans mikä on ihan hyvä sen tapaukses ainakin. Kaikki teinitötöilyt jäin tietysti ite fuckiin..ei tarvinu kertoa... Ehkä sillä on pieni aavistus siitäkin mikä meininki nykyään on? Isoveli on enemmän kattonu, etten mitää ihan daijuu puuhastele ...ja kun se tosiaan on aika iso... Ja tietää eniten meidän perheessä mun asioista.
Posts: 1,289
Posts: 2,975
Haluaisin sanoa, että kerron äiteelle kaiken, mutta tottahan se on, että ihan kaikkee en kuitenkaan kerro. Likaisimmat yksityiskohdat on syytä *swoosh* pyyhkiä vain jutuista yli. Kyllä se tietää, miten oon oksennellu taksin ovesta, sammunu vessaan ja kaikkee muuta...ja kyllä se tietääkin, että ihan kaikkee ei oo tarkoituskaan kertoa sille. Onhan silläkin ollu äiti 
...äipälle mä myös kerron ekana kaikki jutut, niin hyvät kun pahatkin. Se on tosi fiksu ja ymmärtäväinen ja sillä on mielipide, mutta ei se sitä ikinä tuputa.
...äipälle mä myös kerron ekana kaikki jutut, niin hyvät kun pahatkin. Se on tosi fiksu ja ymmärtäväinen ja sillä on mielipide, mutta ei se sitä ikinä tuputa.
Posts: 401
Posts: 697
aika paljon on tullut kyllä kerrottua. Isälle voi jotenkin vaan avautua paremmin, kun se ymmärtää ehkä enemmän näitä meikäläisen juttuja. Pakko kuitenkin jättää tiettyjä asioita kertomatta, jotta vanhemmat voivat vielä olla ylpeitä pojastaan ja tukea sekä rahallisesti että henkisesti
Posts: 822
Posts: 15,721
Hmm... no eipä siitä oo kuulunu vähän aikaa taas mitään ja eipä mullakaan ole mitään asiaa sinne suuntaan kun oon luuseri hänen mielestä.... isä tietää sitäkin vähemmän kun oon nähny sitä viimeisen 13vuoden aikana 3,5kk yhteensä.. joten hyvä perhe..! jes....! Olen ylpeä heistä... 
Posts: 8,258
UnityF:
Hmm... no eipä siitä oo kuulunu vähän aikaa taas mitään ja eipä mullakaan ole mitään asiaa sinne suuntaan kun oon luuseri hänen mielestä.... isä tietää sitäkin vähemmän kun oon nähny sitä viimeisen 13vuoden aikana 3,5kk yhteensä.. joten hyvä perhe..! jes....! Olen ylpeä heistä...
Kuullostaa vittumaiselta, mutta miten sä olet yhtään parempi tolla "mun vanhempani ovat perseestä"-asenteellasi?
Posts: 15,721
Posts: 1,407
Posts: 8,258
UnityF:
---
Jone:
Kuullostaa vittumaiselta, mutta miten sä olet yhtään parempi tolla "mun vanhempani ovat perseestä"-asenteellasi?
---
hmm.. mietin nyt avaudunko tässä vaiko sulle yksityisesti.. yksityisesti lähtee..
Ok.
-
Mun mutsini ja faijani ovat ihan huippuja vioistaan huolimatta. Sitten viidentoista ikävuoteni faijani ei oo sietänyt ensimmäistäkään tapaa, jolla olen päättänyt hiukseni leikkauttaa ja mutsin kanssa riideltiin lakkaamatta kunnes muutin himassa 18-vuotiaana. Faijani myöskin voivottelee sitä kuinka "tällä elämäntyylillä ei ole pitkää ikää tiedossa" ja mutsini avautuu satunnaisesti opiskeluistani.
Siitä huolimatta en vaihtaisi kummastakaan mitään. Jos lasketaan johonkin tiettyyn yksittäiseen asiaan käytetty aika, niin eniten aikaa elämästäni oon varmasti viettänyt väittelemällä huvikseni milloin mistäkin mutsini kanssa (...joka osaa yhtä lailla ottaa sen viihteen kannalta) ja ollaan jauhettu maailman asioista kerrallaan tuntitolkulla siinä vaiheessa kun jompaa kumpaa on vituttanut. Annen lisäksi mutsi tietää mun asioistani varmaan eniten enkä pääsääntöisesti edelleenkään jätä asioita kertomatta sille. Jos jotain olen jättänyt joskus kertomatta, niin yleensä olen muutaman vuoden sisällä viimeistään sitten siitäkin mutsille puhunut. Edelleenkin jos mun pitää tehdä elämässäni jotain tärkeitä päätöksiä elämässäni, niin kysyn niistä mielipiteen ennen muita mutsiltani, koska tiedän että se pamauttaa sanottavansa tiskiin ihan yhtä suoraan kuin itsekin teen. Arvostan sitä.
Faijan kanssa ei niin puhuta asioista, mutta sekin perustuu lähinnä siihen ettei asioista höpöttely ja itsensä ilmaiseminen ole ihan sen vahvimpia puolia. Tiedän ettei faija ihan ymmärrä mun duunaamia juttuja aina, mutta tiedän yhtä lailla että se yrittää ymmärtää parhaansa mukaan mun intressejäni ja kulloisiakin päätöksiäni, vaikka nurisisikin niistä. Se riittää mulle aivan loistavasti.
Sellaisia on mun vanhemmat, parhaita.
Posts: 4,006
mä oon aina ollu oikeestaan hyvis väleis porukoitteni, etenkin iskän kans 
ollaan kyl nuristu puolin jos toisinkin asiasta jos kolmannestakin .. mut nopeaasti on selvinnyt sitten miksi tälläiseen ratkaisuun päädyttiin ja miten se vaikuttikin positiivisesti mun elämään.muuta äidille ei voi oikeen kaikkea kertoa ku s ei aina ihan ymmärrä,vähän vanhanaikanen tjsp.oikeestaan olen kaiken porukoilleni puhunut, joko samantien tai sitten vuoden parin kuluttua. en kyl oo koksaan oikeen tehnytkään mitään mitä en kehtaisi porukoile tunnustaa ikinä ei ainakaan nyt tule mieleen on ne porukat vaa nii kivat 
ollaan kyl nuristu puolin jos toisinkin asiasta jos kolmannestakin .. mut nopeaasti on selvinnyt sitten miksi tälläiseen ratkaisuun päädyttiin ja miten se vaikuttikin positiivisesti mun elämään.muuta äidille ei voi oikeen kaikkea kertoa ku s ei aina ihan ymmärrä,vähän vanhanaikanen tjsp.oikeestaan olen kaiken porukoilleni puhunut, joko samantien tai sitten vuoden parin kuluttua. en kyl oo koksaan oikeen tehnytkään mitään mitä en kehtaisi porukoile tunnustaa ikinä ei ainakaan nyt tule mieleen on ne porukat vaa nii kivat
Posts: 1,407
Jone:
---
Faijan kanssa ei niin puhuta asioista, mutta sekin perustuu lähinnä siihen ettei asioista höpöttely ja itsensä ilmaiseminen ole ihan sen vahvimpia puolia. Tiedän ettei faija ihan ymmärrä mun duunaamia juttuja aina, mutta tiedän yhtä lailla että se yrittää ymmärtää parhaansa mukaan mun intressejäni ja kulloisiakin päätöksiäni, vaikka nurisisikin niistä. Se riittää mulle aivan loistavasti.
Siistiä! Jaksaispa aina muistaa toimia noin! Mun faija on samanlainen vanha Suami-miäs-klassikko!
Helevetin helppo olla eri mieltä ja nahistellla mut muistaa toi siinä sivussa! Viimeistään kai sitten kun tajuu ettei enää oo kumpaakaan ainoistaan! Hope not!
Jone vanha hullu, sait mut ajattelemaan...--->
Posts: 1,066
Jone:
---
UnityF:
Hmm... no eipä siitä oo kuulunu vähän aikaa taas mitään ja eipä mullakaan ole mitään asiaa sinne suuntaan kun oon luuseri hänen mielestä.... isä tietää sitäkin vähemmän kun oon nähny sitä viimeisen 13vuoden aikana 3,5kk yhteensä.. joten hyvä perhe..! jes....! Olen ylpeä heistä...
---
Kuullostaa vittumaiselta, mutta miten sä olet yhtään parempi tolla "mun vanhempani ovat perseestä"-asenteellasi?
Enpä usko et Maria pitää itteään yhtään sen parempana. Jotkut vanhemmat on vaan yksinkertaisesti perseestä, joitakin ei kiinnosta lastensa tekemiset eikä ne tee muuta ku valita sillon ku näkee(jos näkee), toisaalta osaatnhan me lapsetki olla rasittavia.Joillakin vaan menee perhe suhteet vituix, joka salettin vituttaa.
Onnex itselleni on suotu ihan parhaat vanhemmat, auttaa ja ymmärtää mua kaikin mahd. keinoin. Vaikka en heille kaikkea kerrokkaan, ja mix kertoisin?elän nykyään omaa elämää. Ei kaikkia asioita kuulukkaan jakaa koko perheen kanssa?
Posts: 1,270
N. 15-vuotiaaksi asti äiti oli kavereitakin suurempi uskottuni ja tiesi kaiken niin musta kuin kavereistani, mutta vähitellen olen alkanut kertoa äidilleni yhä vähemmän asioita. Nykyään kerron äidille lähinnä kuulumisia ja tunnelmia, eli minkälainen henkinen olotila sattuu kulloinkin olemaan.
Asioita joista äiti ei tiedä on poikakuviot, bile-elämä, kavereiden ongelmat ja murheet, masennuskaudet, taloudelliset vaikeudet ja rahankäyttö ylipäänsä. Eli oikeastaan kaikki sellainen, jonka koen yksityiseksi tai äitiä järkyttäväksi/huolestuttavaksi. Aika jännää muuten, miten suojelevasti sitä alkaa iän myötä vanhempiinsa suhtautua: täälläkin moni on sanonut jättävansä kertomatta asioista, joiden uskoo vanhempiaan huolestuttavan.
Äiti on aina mulle sanonu, että voin kertoo sille kaiken, mut silti oon aina pyrkiny olemaan sille mieliks, enkä oo siis kertonu ikäviä asioita itsestäni, koska silloin en olis täydellinen tytär. Toisaalta mun suhde äitiini on aina ollut vähän kieroutunu, eli oikeestaan mä oon ollu se vanhempi, joka pitää huolta ja lohduttaa ja kantaa vastuun, eli ehkä mun suhde äitiin on muodostunu sitä kautta niin suojelevaks nyt aikuisuudessakin.
Asioita joista äiti ei tiedä on poikakuviot, bile-elämä, kavereiden ongelmat ja murheet, masennuskaudet, taloudelliset vaikeudet ja rahankäyttö ylipäänsä. Eli oikeastaan kaikki sellainen, jonka koen yksityiseksi tai äitiä järkyttäväksi/huolestuttavaksi. Aika jännää muuten, miten suojelevasti sitä alkaa iän myötä vanhempiinsa suhtautua: täälläkin moni on sanonut jättävansä kertomatta asioista, joiden uskoo vanhempiaan huolestuttavan.
Äiti on aina mulle sanonu, että voin kertoo sille kaiken, mut silti oon aina pyrkiny olemaan sille mieliks, enkä oo siis kertonu ikäviä asioita itsestäni, koska silloin en olis täydellinen tytär. Toisaalta mun suhde äitiini on aina ollut vähän kieroutunu, eli oikeestaan mä oon ollu se vanhempi, joka pitää huolta ja lohduttaa ja kantaa vastuun, eli ehkä mun suhde äitiin on muodostunu sitä kautta niin suojelevaks nyt aikuisuudessakin.