Posts: 4,649
vaikka kaikkia asunnottomia ja ongelmaisia ihmisiä, joita vastaan tulee, ei voikaan auttaa, niin yhtä olen ihan konkreettisesti auttanut.
joskus 97 oltiin kaverin kanssa lostarissa. yks jätkä alko juttelemaan kun se istu siinä vieressä. puhuttiin mukavia ja se kerto et oli just menny poikki tyttiksen kaa, joka oli sit heittäny sen ulos kämpästään. hengattiin se ilta yhes (ihan ilman mitään petiajatuksia) lostaris. jossain vaihees se sit kysy et voisko se mitenkään tulla mun luo nukkumaan, ku sillä ei nyt ollu kämppää. mä et joo okei kai sä voit tulla. yödösässä alko vähän kaduttaa. mietin et josko olis vaan hilpassu ulos, mut kaveri oli menos pidemmälle, joten se olis sit jääny sen niskoille.
hommassa kävi sit niin, et meistä tuli ystävät ja jeesasin sitä niin et se asu pitkiäki aikoja mun luona. tarjosin sille ruokaa, lainasin rahaa (se aina palautti), käytiin toki myös yhessä baarissa, leffassa etc. se kun aina halus tarjota ja ilahduttaa ku sossusta oli rahaa tullut. toki ne rahat sit kuluki aika nopeesti..
niin se oli tosiaan asunnoton, työtön, alkoholisti, narkkari ja mielenterveysongelmainen. sen mutsi ja faija on molemmat täysin alkoholisoituneita. sen broidi on menestyvä ja mainetta niittänyt kokki. sen mutsi sano esmes yhen kerran sille, et ois kaikille parasta et tappasit ittes.
pari vuotta sitten se kuoli.
se jäi mulle joku tuhat markkaa velkaa mut se nyt oli aika pieni paha siihen nähden et menetti ystävän! vaikka kyllähän sen tiesi ettei se sitä menoa ois kauan kestänyt, vaikka jotkut ihmiset sitä yrittikin auttaa. kyl se aina välil lopetti juomisen, mut sit se käytti herkemmin huumeita ja toisinpäin. ja aina se sit kuitenki retkahti ja palas siihen vanhaan meininkiin.
toki välillä vitutti ku se tuli keskellä yötä mun luo aivan kännissä. mut enhän mä nyt silti sitä todellakaan raaskinut ulos ajaa, jos se siellä oven takana oli. joskus jos se soitti (jonkun muun puhelimesta) et voisko tulla yöks, niin saatoin sanoa et voisitko kysyä joltain muulta. ja joskus vitutti et se söi mun safkat ja välillä veti viinat sun muut (siis ihan luvan kanssa) ja toisinaan ois halunnu olla ihan rauhassa omassa kodissaan. mutta useimmiten se oli oikein mukavaa seuraa.
jotkut mun muut frendit oli sitä mieltä et se vaan käytti mua törkeesti hyväks. varmaan toki jonkin verran joo.
mut meistä todella tuli hyviä ystäviä, en mä usko että se sen suhteen kusetti mua kuusnolla, vaikka sinisilmäinen toki olenki.
ja kun se silmien väri on mikä on ja luotan ihmisiin ainakin ennen kuin ne on tehny mitään joka sen luottamuksen ois vieny, niin annoin sen asua kämpässäni kun itse olin kaks viikkoa barcelonassa. se makso mulle täydet puolen kuun vuokrat ja kaikki oli reilassa kun tulin takas.
jos se ihan puhtaasti hyväkskäyttäjä ois ollu niin eiköhän ois kämppä ollu tyhjänä.
viimenen kerta ku kuulin siitä oli sellanen et iltamyöhäl luin tenttiin joka oli seuraavana aamuna ja olin päättäny et luen koko yön. se soitti et voiko tulla yöks. en sit ottanu sitä mun luo ku tartten lukiessani ehdottoman rauhan.
eipä oo koskaan kaduttanu ei.
jonku aja päästä luin hesarista et semifinalissa oli sen muiston kunniaks järkätty keikka.
joskus 97 oltiin kaverin kanssa lostarissa. yks jätkä alko juttelemaan kun se istu siinä vieressä. puhuttiin mukavia ja se kerto et oli just menny poikki tyttiksen kaa, joka oli sit heittäny sen ulos kämpästään. hengattiin se ilta yhes (ihan ilman mitään petiajatuksia) lostaris. jossain vaihees se sit kysy et voisko se mitenkään tulla mun luo nukkumaan, ku sillä ei nyt ollu kämppää. mä et joo okei kai sä voit tulla. yödösässä alko vähän kaduttaa. mietin et josko olis vaan hilpassu ulos, mut kaveri oli menos pidemmälle, joten se olis sit jääny sen niskoille.
hommassa kävi sit niin, et meistä tuli ystävät ja jeesasin sitä niin et se asu pitkiäki aikoja mun luona. tarjosin sille ruokaa, lainasin rahaa (se aina palautti), käytiin toki myös yhessä baarissa, leffassa etc. se kun aina halus tarjota ja ilahduttaa ku sossusta oli rahaa tullut. toki ne rahat sit kuluki aika nopeesti..
niin se oli tosiaan asunnoton, työtön, alkoholisti, narkkari ja mielenterveysongelmainen. sen mutsi ja faija on molemmat täysin alkoholisoituneita. sen broidi on menestyvä ja mainetta niittänyt kokki. sen mutsi sano esmes yhen kerran sille, et ois kaikille parasta et tappasit ittes.
pari vuotta sitten se kuoli.
se jäi mulle joku tuhat markkaa velkaa mut se nyt oli aika pieni paha siihen nähden et menetti ystävän! vaikka kyllähän sen tiesi ettei se sitä menoa ois kauan kestänyt, vaikka jotkut ihmiset sitä yrittikin auttaa. kyl se aina välil lopetti juomisen, mut sit se käytti herkemmin huumeita ja toisinpäin. ja aina se sit kuitenki retkahti ja palas siihen vanhaan meininkiin.
toki välillä vitutti ku se tuli keskellä yötä mun luo aivan kännissä. mut enhän mä nyt silti sitä todellakaan raaskinut ulos ajaa, jos se siellä oven takana oli. joskus jos se soitti (jonkun muun puhelimesta) et voisko tulla yöks, niin saatoin sanoa et voisitko kysyä joltain muulta. ja joskus vitutti et se söi mun safkat ja välillä veti viinat sun muut (siis ihan luvan kanssa) ja toisinaan ois halunnu olla ihan rauhassa omassa kodissaan. mutta useimmiten se oli oikein mukavaa seuraa.
jotkut mun muut frendit oli sitä mieltä et se vaan käytti mua törkeesti hyväks. varmaan toki jonkin verran joo.
mut meistä todella tuli hyviä ystäviä, en mä usko että se sen suhteen kusetti mua kuusnolla, vaikka sinisilmäinen toki olenki.
ja kun se silmien väri on mikä on ja luotan ihmisiin ainakin ennen kuin ne on tehny mitään joka sen luottamuksen ois vieny, niin annoin sen asua kämpässäni kun itse olin kaks viikkoa barcelonassa. se makso mulle täydet puolen kuun vuokrat ja kaikki oli reilassa kun tulin takas.
jos se ihan puhtaasti hyväkskäyttäjä ois ollu niin eiköhän ois kämppä ollu tyhjänä.
viimenen kerta ku kuulin siitä oli sellanen et iltamyöhäl luin tenttiin joka oli seuraavana aamuna ja olin päättäny et luen koko yön. se soitti et voiko tulla yöks. en sit ottanu sitä mun luo ku tartten lukiessani ehdottoman rauhan.
eipä oo koskaan kaduttanu ei.
jonku aja päästä luin hesarista et semifinalissa oli sen muiston kunniaks järkätty keikka.
..ehkä suhtautumiseni niihin olisi vähän erilainen jos olisin jätkä, mene ja tiedä..