Fyraett puhuu asiaa.
Tässä yksi vinkki:
Ranskalainen nyrkkeily eli savate:
Linkki (Katsastakaa myös sivuilta löytyvä Iltalehden artikkeli)
Jos pystyt kävelemään ja nostamaan käsiäsi, pystyt aloittamaan savaten. Niille, jotka haluavat keskittyä kuntoiluun, on olemassa niin miehille kuin naisillekin soveltuva savate forme, joka on savaten vastine kuntonyrkkeilylle. "Normaalin" savaten puolellakaan ei kyllä tarvitse kovaa kontaktia pelätä; erillisiä ottelutreenejä ei alkeiskurssilla muistaakseni ole, eikä näihin ole myöhemminkään mikään pakko mennä. Alkeiskursseilla on odotettavissa pahimmillaan kevyen kontaktin sparrauksia ja ottelutreeneissäkin sparrataan vain puolikontaktilla, mutta jälkimmäisillä tunneilla harjoitukset tähtäävät otteluvalmiuden kehittämiseen. Kaikki tämä tapahtuu hyvässä hengessä, joten yhtäkään treenikertaa ei tarvitse pelätä. Suosittelen lämpimästi kenelle tahansa ja kannustan katsastamaan linkin taakse.
Kertaakaan en ole mennyt treeneihin ja tullut sieltä huonotuulisena pois. Lajin parissa olen viihtynyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti yhdeksän vuotta taukoineen (asepalvelus ja nykyinen vaihtarivuosi).
P.S. Älkää huolehtiko niistä puvuista, kenenkään ei ole pakko pitää taikka hankkia sellaista ellei sitten aio kisoihin ottelemaan.
Tässä yksi vinkki:
Ranskalainen nyrkkeily eli savate:
Linkki (Katsastakaa myös sivuilta löytyvä Iltalehden artikkeli)
Jos pystyt kävelemään ja nostamaan käsiäsi, pystyt aloittamaan savaten. Niille, jotka haluavat keskittyä kuntoiluun, on olemassa niin miehille kuin naisillekin soveltuva savate forme, joka on savaten vastine kuntonyrkkeilylle. "Normaalin" savaten puolellakaan ei kyllä tarvitse kovaa kontaktia pelätä; erillisiä ottelutreenejä ei alkeiskurssilla muistaakseni ole, eikä näihin ole myöhemminkään mikään pakko mennä. Alkeiskursseilla on odotettavissa pahimmillaan kevyen kontaktin sparrauksia ja ottelutreeneissäkin sparrataan vain puolikontaktilla, mutta jälkimmäisillä tunneilla harjoitukset tähtäävät otteluvalmiuden kehittämiseen. Kaikki tämä tapahtuu hyvässä hengessä, joten yhtäkään treenikertaa ei tarvitse pelätä. Suosittelen lämpimästi kenelle tahansa ja kannustan katsastamaan linkin taakse.
Kertaakaan en ole mennyt treeneihin ja tullut sieltä huonotuulisena pois. Lajin parissa olen viihtynyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti yhdeksän vuotta taukoineen (asepalvelus ja nykyinen vaihtarivuosi).
P.S. Älkää huolehtiko niistä puvuista, kenenkään ei ole pakko pitää taikka hankkia sellaista ellei sitten aio kisoihin ottelemaan.