Ja siitä on aikaa.
.Nyt oon korviani myöten tätä asiaa kun olen yrittäny pähkäillä mitä sitä nyt aloiittais puuhailemaan.
Oonhan mä salilla ja rullailemassa käyny satunnaisesti, mut varsinkaan salilla hikoilu ole oikee mun juttu.Haluaisin nauttis siitä liikumisesta enkä vilkuilla kelloon sydän melkein pysähdyksissä että LOPPUIS JO. *hikoil*Haminassa pelasin kaikenlaista mm. liitokiekkoa, mut täälllä Helsigissä kiekkojengit on niin kovatasoisia ja tosissaa että se nautinto liikkumisesta on kaukana.
Haaveena on aloittaa joku itsepuolustuslaji tai ikuinen haave, tanssi. Antakaa vinkkejä missä ja miten tämä 26vee tyttö saisi viikottaisit hikoilut hikoiltua ja mielen kiillotettua*iloinen*Vai onko turha yrittää opettaa vanhaa ja raihnaista koiraa uusille tempuille.?..
Miä oon vielkii niin maalainen

Lenkkeily vois olla kans ihan kivaa ja tossa lähellä ois kyl ihan pururatakin mut ei oo tullu sielläkään käytyä. Mä oon laiska.
Se on hauskaa ja saa harrastaa just niin ku ite tykkää..
itseäni miellyttää myös se, kuinka kiipeilessä oppii käyttämään kehoaan monipuolisesti (vs. kuntosalilla samojen liikkeiden tekeminen). Lisäksi se on opettanut mulle yhtä jos toista keskittymisestä, itseensä uskomisesta ja itsensä ylittämisestä