Tän jälkeen jos joku viel haluaa tukee
tollasta toimintaa niin pitää olla
jotain vikaa kyvyssä hahmottaa
kokonaisuuksia. Tosin jo pelkästään
tuotteiden laadun sinänsä pitäis
riittää perusteeks boikotoinnille.
404 posts, 21 pages, 109,556 views
pHaze:
Sun linkki ei kyllä ainakaan mulla hypänny mihinkään Lidliä koskevaan juttuun ^___^
Edit: Tässä on oikea linkki: http://www.pam-lehti.fi/pamliitto/pamlehti.nsf/CreateFrames?ReadForm&DocID=E2CD27A22E57A9E8C2256E7F0031BA20
[muokattu 26.4.2004 12:16]
Ketju kaihtimien takana
Suomessa Lidl on yksi työnantaja muiden joukossa. Se kuuluu työnantajaliittoon, sen kanssa on neuvotteluyhteys ja sinne on valittu myös luottamusmiehet. Suomeen Lidl rantautui 2002 suuren salaperäisyyden verhossa kuten yhtiön tapaan kuuluu.
Myymälöitä täällä on nyt noin 59. Se tarkoittaa sitä, että Lidl on laajentunut myymälällä viikossa sen puolentoista vuoden aikana, jotka se on Suomessa toiminut. Janakkalassa toimii yksi Lidlin jakelukeskus, Keski-Suomeen on rakenteilla toinen. Varastotyöntekijöitä Lidlissä on noin 100, myymälähenkilökuntaa noin 900. Kaikki luvut ovat noin-lukuja niin meillä kuin muuallakin Euroopassa, jossa Lidl laajenee hurjaa vauhtia. Yhtiön politiikkaan kuuluu salailu.
Mikä sitten mättää?
Aluksi oli ongelmia työvuorolistoissa kategorisesti. Se oli osittain esimiestason osaamattomuutta, sanoo PAMin sopimussihteeri Juha Ojala.
Lidlin työntekijät ottivat yhteyttä liittoon ja iso osa puheluista oli nimettömiä, mikä meillä jo sinänsä on uutta ja outoa.
PAMin edustajat ja Lidlin johto keskustelivat ongelmista viimeksi tämän vuoden helmikuussa ja asioihin luvattiin korjaus. Myös henkilöstöpäällikön ja pääluottamusmiehen säännöllisistä tapaamisista sovittiin. Suomessa Lidl ei ole myöskään ollut avoimesti ay-vastainen, se on luvannut noudattaa täkäläistä sopimuskäytäntöä.
Ongelmat ovat myymälätasolla. Suuri viisaus ei aina valu sinne. Myös meidän työkulttuurissamme Lidlin ankarat ja poikkeukselliset ohjeet ovat outoja. Esimerkiksi palkat on pidettävä salassa ja työntekijöiden tarkastuksissa on ylilyöntejä, mm. henkilökunnan autoja on tarkastettu, Juha Ojala selvittää.
Erityisen kummalliselta Suomessa tuntuu käytäntö, jota vaaditaan työntekijöiden tehdessä ostoksia. Jokaisesta tuotteesta on oltava erillinen kuitti, joka on teipattava asianomaiseen tuotteeseen. Siihen on saatava sitten vielä myymäläesimiehen hyväksymismerkintä. Muuten sinua syytetään varkaudesta.
Juha Ojala sanoo, että Lidlin kanssa on opittu elämään. Ja että aika näyttää jatkon. Nyt kokemusta on suhteellisen vähän.
Pohjoismaissa vahva ay-liike
Ruotsissa Lidl avasi ensimmäiset myymälänsä viime vuoden elokuussa, nyt niitä on noin 35 ja lisäksi maassa on yksi Lidlin jakelukeskus. Työntekijöitä Ruotsin Lidlissä on noin 750 ja luottamusmiehiäkin on saatu valituksi kymmenkunta. Vuoropuhelu Ruotsin Handelsin, alan ammattiliiton, kanssa toimii kuten Suomessakin ja Lidl kuuluu Ruotsissakin työnantajayhdistykseen.
Useimpien työntekijöiden työaika on noin 25 tuntia viikossa, heillä on samat edut kuin muillakin kaupan alan työntekijöillä. Lidlin markkinaosuus on meillä alle prosentin. Se on neljännellä sijalla halpaketjujen kovassa kilpailussa, sanoo John Haataja Ruotsin Handelsista.
Norjassa odotetaan ensimmäisten Lidl-myymälöiden avautuvan elokuussa. Yhtiön jakelukeskuksen on määrä olla valmis heinäkuussa. Myös norjalainen ay-liike on varautunut Lidlin tuloon.
Tilanne on odottava myös Tanskassa.
Lidliin on jo palkattu henkilöstöjohtaja ja vuoropuhelu on alkanut, sanoo Per Lykke Tanskan kaupan alan liitosta, HK:sta.
Tanskaan avataan 2540 myymälää. Emme tiedä, koska. Arvioimme sen tapahtuvan ensi kesänä.
Sota työntekijöitä vastaan
Kun Lidliä katsotaan muun Euroopan perspektiivistä, kuva muuttuu täysin. Lidl on laajentunut ja laajenee aggressiivisesti. Kilpailu kaupan markkinoista on hurjaa ja rakennemuutos valtava.
Halpamyymälät vievät markkinaosuuksia hypermarketeilta ja perinteiset myymälät häviävät koko ajan kilpailussa. Emme me halua tuhota Lidliä, siellä on paljon työpaikkoja ja ihmisten toimeentulo riippuu yhtiöstä. Me haluamme, että yhtiössä noudatetaan ihmisoikeuksia ja että se työnantajana kantaa sosiaalisen vastuunsa, sanoo suomalainen Jan Furstenborg, joka vastaa Sveitsissä päämajaansa pitävän maailmanjärjestön UNIn Euroopan sektorin kaupan asioista. UNI oli myös koollekutsujana erityisessä Lidl-seminaarissa, joka pidettiin huhtikuussa Tampereella.
Lidl toimii tällä hetkellä Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Hollannissa, Tsekissä, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Englannissa. Se on tulossa Unkariin, Romaniaan, Kroatiaan, Bulgariaan ja Slovakiaan. Lidlin Kanadan valloitus on hieman viivästynyt. Aasia on myös yksi sen tulevista kohteista.
Kaikkialla taktiikka on sama. Suunnitelmista ei kerrota, savuverho peittää yhtiön. Kasvuvauhti on valtava, mutta takana toimii yhtiö, josta kukaan ei tunnu tietävän tarkasti mitään.
Saksassa kommandoryhmä
Saksalainen ammattiliitto ver.di on yrittänyt selvittää Lidlin kiemuroita. Liitto on palkannut talousjuristin asialle, mutta vielä ei kuvio ole selvä.
Schwarz-ryhmä, joka on Lidlin taustalla, on pirstottu yli neljään sataan yritykseen. Olemme saaneet nimettömiä kirjeitä tilintarkastajilta ja aineistoa on kertynyt. Yritämme selvittää, missä yhtiössä työntekijät tekevät töitä, sanoo
Ulrich Dalibor saksalaisesta ver.distä.
Lidl on kuin lumipallo. Sen koko toiminta perustuu jatkuvaan laajenemiseen ja kasvuun. Yritimme perustaa Lidlin jakeluvarastoihin yritysneuvostoja ja saada luottamusmiehiä valituksi, mutta Lidl uudelleenorganisoi itsensä yhdessä yössä. Tavoitteemme on selvittää, missä yhtiön pääkallopaikka on.
Saksassa Lidlillä on noin 2500 myymälää ja samaan ryppääseen kuuluu lisäksi Kauflandin 450 myymälää. Työntekijämääräksi arvioidaan noin 80 000.
Työntekijöitä painostetaan kovaa. Kassa saa varoituksen, jos syöttöjä on alle 70 minuutissa. Lisätyöstä ei makseta. Työntekijät kutsutaan työhön koska tahansa. Potkut ovat herkässä. Lidl käy sotaa työntekijöitä vastaan, Ulrich Dalibor kertoo ja jatkaa, että ammattiliitto ver.di on perustanut omat yksikön hoitamaan konsernin asioita.
Belgiassa ay-liike mukana
Muista eurooppalaisista tarinoista poikkeaa myös Belgiassa ammattiliitto on saanut vahvan jalansijan Lidlissä.
Alussa oli vaikeaa, mutta nyt meillä toimivat yritysneuvostot ja on luottamusmiesjärjestelmä. Työehtosopimuksista neuvotellaan, sanoo Frank De Vos belgialaisesta LBC-NVK -nimisestä ammattiliitosta.
Belgiassa Lidl aloitti 1995 avaamalla kahdeksan liikettä, nyt niitä on noin 221. Työntekijöitä Lidlissä on yli kaksi tuhatta. Ay-liikkeseen Lidlin työntekijöistä kuuluu noin 65 prosenttia. Ammattiliitot saivat jalansijaa Lidlissä kuutisen vuotta sitten, ja asiat muuttuivat parempaan suuntaan.
Töitä tehdään silti liikaa. Myymäläpäällikön viikosta tulee pakostakin usein 50-tuntinen, kertoo Bruggessa työskentelevä myymäläesimies Giancarlo Pastorello.
Sairauspoissaoloja on myymälöissä paljon, jatkaa Veerle Seghers, joka on ollut Lidlin palveluksessa koko sen Belgiassa oloajan. Seghers tekee 28-tuntista työviikkoa ja pitää työpaikkaansa melko hyvänä. Belgiassa on myös ammattiliiton avulla päästy henkilökunnan autojen ja kassien tarkastuksista.
Vain poliisi saa tarkastaa laukun. Sen sai ammattiliitto aikaan.
Muualla vaikeaa
Viestit muualta Euroopasta muistuttavat Saksan kokemuksia. Ranskassa Lidl on kasvanut hurjemmin kuin muualla Euroopassa eikä Lidl halua ammattiliittojen sotkeutuvan asioihinsa. Espanjassa Lidl pysyttelee työnantajajärjestöjen ulkopuolella. Hollannissa ay-liikkeellä on puhevälit paikallisen Lidlin johdon kanssa, mutta työpaikoilla ei mene hyvin.
Lidlillä ei ole hyvää johtamisenperinnettä. Väliportaan johdolla ei ole koulutusta. Jakelukeskuksissa on terveysongelmia ja paljon sairauspoissaoloja. Lidl haluaa ahkeria ja huonosti koulutettuja työntekijöitä, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa, sanoo hollantilainen Lex Makkinje.
Irlannissa ay-liike ei ole saanut minkäänlaista jalansijaa Lidliin, jonne palkataan töihin etupäässä vain kiinalaisia opiskelijoita. Tsekissä Lidl tuli ensimmäiseksi tunnetuksi ympäristötuhoista. Se hakkautti vanhan ikimetsän pois myymälänsä tieltä. Itävallassa Lidl ei ole ollut kaupallinen menestys, mutta sen taktiikka vaikuttaa muihin työnantajiin ja yrityksiin.
Lidl jatkaa valloitustaan, maksoi mitä maksoi. Kun hinnat ja työvoimakustannukset on painettu alas, jatkuva kasvu on sen ainut mahdollisuus.
Irmeli Palmu
Outoa. Tossa on nyt joku hyvin hämärä systeemi, koska suoraan identtisen urlin selaimeen tunkemalla meni oikeaan artikkeliin, mutta tuosta klikkaamalla ei mennyt.Tres:
Ei kyl toimi toi sunkaan linkki
Itis:
Ei ole mun juttu kritisoida tai olla mieltä jonkun ketjun toiminnasta. Ei huvita. Toisaalta en käytä lidliä -en yksinkertaisesti edes tiedä missä on lähin. Halpuus kiinnostaa, huonot tuotteet eivät.
William-78:
ja niin, miksi nuoret menee tälläsiin kusetusmestoihin töihin kuten makuuni....lidli...? Ite en kyllä alle 12e/t tekis mitään.
Itis:
Halpuus kiinnostaa, huonot tuotteet eivät.
Epäilyttävä paikka silti.
a:
---
Tres:
Eli sua ei kiinnosta onko sun ostama palvelu eettisesti arveluttavalla pohjalla,
ja tuet ilman tunnontuskia sellaista toimintaa joka perustuu työntekijöiden oikeuksien
polkemiseen?
---
Kyllä mä muuten olen ihan diggaillut Shellin pihvei maakuntamatkailujen aikana ja joskus käyttäny Nikenki kenkii. Nestléeki on tainnu joskus löytyä kaapista et se siitä eettisyydestä jos palvelutaso tyydyttää asiakkaan .)
Mut Lidlissä ei oo tullu käytyy koskaan ees Saksassa, koska mä en diggaa ko. ympäristöstä shoppailutarkoituksessa.
mayah:
Olen käynyt kyseisen kauppaketjun liikkeessä kerran, ostanut paketin mars-jäätelöpatukoita (ovat muuten hyviä mistä tahansa ostettuina*slurps*) ja poistunut.
a:
No en mä ihan niin kylmä ole ku joskus satat kuvitella .)