vaavu, Pitääkö ruveta näkemään nälkää? Pelkällä treenaamisella ei tää kehitys näytä kovin hyvältä. :(
Jos "nälän näkemisellä" tarkoitat sitä, että vähentää syömisiään niin mitä todennäköisimmin pitää jos oikeasti haluat vähentää kehoosi kertyneitä vararavinteita. En ole vieläkään nähnyt yhtään sellaista terveellä ihmisellä tapahtunutta rasvakerroksen poistumista, joka ei olisi tulosta siitä, että saa ravinteista vähemmän energiaa kuin mitä keho kuluttaa.
Salilla käyminenhän ei mitenkään hirveän merkittävästi kuluta energiaa ja salilla käyminen tuppaa yleensä vähän myös lisäämää ruokahaluja, jolloin lihaksen lisäksi kertyy helposti myös lisää rasvaa.
Mitä taas yleiseen rasvan kadottamiseen tulee, ainakin mun käsitykseni mukaan keho suosii lähes poikkeuksetta nopeampia tapoja saada tarvittava energia kuin rasvan polttaminen. Täten jos oikeasti aikoo päästä rasvasta eroon, tulisi pitää huoli siitä, että elämään mahtuu myös tilanteita, jossa kehossa ei ole nopeasti poltettavia energianlähteitä (pääasiassa hiilihydraatit, mutta mahdollissesti myös kaikki muu syöty ravinto) niin kauan, että ruumis tajuaa alkaa polttamaan rasvaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että varsinkaan dieetin alkuvaiheissa keho ei ehkä kykene tuottamaan hirveän nopeasti energiaa pelkkää rasvaa polttamalla, joten rajua liikuntaa kannattaa välttää tai saattaa tulla vaan yksinkertaisesti tosi paha olo, joka helposti johtaa koko dieetin lopettamiseen. Uskon, että kun on pitänyt sopivaa dieettiä vähän pidempään, keho tottuu polttamaan rasvaa ja siirtyy tekemään sitä huomattavasti normaalia nopeammin ja tehokkaammin, kyeten tuottamaan riittävän märän energiaa perusaineenvaihduntaan ja jopa reippaaseen kävelyyn. Ihmeitä ei kuitenkaan kannata odottaa, eikä pelkällä rasvan poltolla kannata olettaa kykenevänsä suorittamaan raskaita urheilusuorituksia. Jos esim käy salilla niin kannattaa syödä vähän jotain nopeammin imeytyvää.
Ainakin itse olen suurinpiirtein näillä uskomuksilla saanut viimeisen muutaman viikon aikana painon tippumaan muutaman kilon, kuitenkin niin, että minulla ei käytännössä ole ollut missään vaiheessa nälkää, jota en olisi hetimiten tyydyttänyt syömällä. Nälkää enemmän on häirinnyt tavaksi muodostuneiden karkin napostelujen pois jättäminen - kun on ollut tapana aina ruokailun jälkeen ostaa karkkia niin niitä namuja jää todella kaipaamaan, vaikka maha olisi kuinka täynnä. En ole kuitenkaan tässäkään suhteessa ollut mitenkään ehdoton, koska en usko rääkkäykseltä tuntuvien dieettien ikinä kestävän (ainakaan minulla), ja olenkin vedellyt hyvillä mielin välillä pussillisen turkinpippureita.
Pääasia kai kuitenkin on se, että itsellä on hyvä olla, että jaksaa tehdä niitä asioita mitä tekee (dieettaaminen mukaanluettuna). Ainakin itse näytän saavuttavan ihan rohkaisevia tuloksia näinkin, joten miksi ihmeessä alkaa itseään rääkkäämään (ja samalla demotivoimaan..).