Kuolema...

Mitä tohon itsemurhaan tulee niin ne ihmiset, jotka sitä hautoo vois ensin ajatella mitä tuskaa ja surua tulevat tuottamaan lähimmäisilleen.Eikä vain lopettaa elämäänsä sen takia, että tuntuu niin kurjalta.
Kun mua viedään niin toivoisin ettei kukaan ois koskaan tuntenut mua sillä näin ei kukaan tuntisi mitään surua.
Synkkää...mutta totta.

Waide:

Mitä tohon itsemurhaan tulee niin ne ihmiset, jotka sitä hautoo vois ensin ajatella mitä tuskaa ja surua tulevat tuottamaan lähimmäisilleen.

En nyt tiedä lauonko taas ihan typeryyksiä, mutta pakko sanoa sen verran, että yleensä ihmisten suru on itsekästä. He surevat jonkun poismenoa vain sen takia, että eivät itse enää ikinä tule näkemään tätä henkilöä tai sen takia, että heillä itsellään on kauhea ikävä. Eikä tässä tietenkään mitään pahaa ole, ei tietenkään. Mutta he eivät ajattele, että tällä henkensä ottaneella voi olla paljon parempi olo siellä jossain kuin täällä maan päällä. Itsemurha on kieltämättä itsekäs teko, mutta ainakin minun mielestäni jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään. Suotakoon meille edes se valta.

Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön !

En nyt tiedä lauonko taas ihan typeryyksiä, mutta pakko sanoa sen verran, että yleensä ihmisten suru on itsekästä. He surevat jonkun poismenoa vain sen takia, että eivät itse enää ikinä tule näkemään tätä henkilöä tai sen takia, että heillä itsellään on kauhea ikävä. Eikä tässä tietenkään mitään pahaa ole, ei tietenkään. Mutta he eivät ajattele, että tällä henkensä ottaneella voi olla paljon parempi olo siellä jossain kuin täällä maan päällä. Itsemurha on kieltämättä itsekäs teko, mutta ainakin minun mielestäni jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään. Suotakoon meille edes se valta.

I agree, toi on niin lähellä mun mielipidettä et oisin voinnu kirjottaa saman tekstin itse

-Mönjä-

[muokattu 13.11.2002 09:37]

Panfobia:

En nyt tiedä lauonko taas ihan typeryyksiä, mutta pakko sanoa sen verran, että yleensä ihmisten suru on itsekästä. He surevat jonkun poismenoa vain sen takia, että eivät itse enää ikinä tule näkemään tätä henkilöä tai sen takia, että heillä itsellään on kauhea ikävä. Eikä tässä tietenkään mitään pahaa ole, ei tietenkään. Mutta he eivät ajattele, että tällä henkensä ottaneella voi olla paljon parempi olo siellä jossain kuin täällä maan päällä. Itsemurha on kieltämättä itsekäs teko, mutta ainakin minun mielestäni jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään. Suotakoon meille edes se valta.

Voivathan ihmiset surra myös sen takia ettei kuollut henkilö näe enää sitä tai tee enää tätä.Eli tuntevat surua, koska ko. henkilö ei enää pääse kokemaan asioita.Tosin ehkä senkaltainen suru on enää harvassa, en tiedä.

Onhan jokaisella oikeus päättää omasta elämästään kuolla vaiko elää. Mutta mun mielestä toi itsemurha on niin extreme teko etten pysty käsittämään eikö olisi jotain muutakin keinoa muuttaa elämänsä suuntaa, kuin lopettaa se.Toisaalta taas myönnän, että joissan tapauksissa itsemurha voi olla se ainoa ratkaisu.Mutta nää on niin monipiippuisia juttuja ettei näihin saa yksikantaista vastausta.
Mulla itsellä taitaa olla niin kova halu elää, että välillä näen punaista kun joku sanoo hyväksyvänsä itsemurhat.

Vaikka tämän topikin aiheena on kuolema niin nautitaan nyt elämästä ettei tää mee ihan synkistelyksi.
to u 2.

Kaikki kaunis ja viaton katoaa ympäriltäni. Tulee talvi ja ikuinen pimeys. Olen kuin heikko hämähäkin seitti. Napsahdan poikki pienimmästäkin painosta.
Asetun ihmisten eteen ja yritän takertua heihin epätoivon vimmalla. Jos vain saisin pienen pienen hetken hakea heistä turvaa ja tukeutua heihin. Kulkea pienen matkan heidän mukanaan. Ettei tarvitsisi itse astua pieniä askeliaan eteenpäin, ja huomata etteivät ne kannakaan.
Mutta kaikki vain pyyhkäisevät seitin edestään ja jatkavat matkaa pysähtymättä eteenpäin, tuskin huomaten pientä ja heikkoa seittiä. Joka jää maahaan yksin kasaan rutattuna. Siitä on mahdoton nousta yksin, ja kukaan ei näe tarpeelliseksi avata seitin solmuja ja kasata sitä takaisin kasaan. Unohduksiin....

Itsemurha on mielenkiintoinen konsepti, ja voin henkkoht kertoa että tuota on enemmän kuin harkittu harva se päivä. En vain ole vielä viitsinyt vaivautua, voi olla että odotan huomistapäivää paremman toivossa enkä tee asian eteen yhtikäs mitään kun ei vain jaksa kiinnostaa.

el.diablo:

Oletteko ikinä miettiny, että kun kuolette niin mitä haluatte lähiomaistenne tekevän jotta he voisivat kunniottaa muistoanne..

Kyllä oon miettinyt, ja oon päätynyt siihen, että mä haluaisin tuhkauksen. Koko ajatus hautausmaista on mun mielestä ihan järjetön, enkä ainakaan halua oman ruumiini mätänevän siellä. Mun tuhkat voitaisiin sitten sirotella vaikkapa lentokoneesta ilmaan.

Jos jotain omaisuutta elämän aikana mulle kerääntyy [mikä on erittäin epätodennäköistä], haluisin jättää sen jollekin eläinten- tai luonnonsuojelujärjestölle...voisin ainakin jollakin tavalla ehkä korvata elinaikanani aiheuttamiani vaurioita...

[muokattu 26.11.2002 14:51]

Onko tämä elämän tarkoitus? Voi olla...

Mä ainakin haluaisin, että mun ruumis poltettaisiin. Musta jotenkin tuntuu kauheelta ajatus siitä, että jos mut haudattaisiin, olisin siellä matojen syötävänä ja muuttuisin luurangoksi.

En tietenkään voi tietää miltä se tuntuisi, mutta kuitenkin ajatus siitä etoo. Selitinköhän mä tän nyt jotenkin vaikeesti?..





[muokattu 27.11.2002 15:15]

Vivian:

Mä ainakin haluaisin, että mun ruumis poltettaisiin. Musta jotenkin tuntuu kauheelta ajatus siitä, että jos mut haudattaisiin, olisin siellä matojen syötävänä ja muuttuisin luurangoksi.

En tietenkään voi tietää miltä se tuntuisi, mutta kuitenkin ajatus siitä etoo. Selitinköhän mä tän nyt jotenkin vaikeesti?..





[muokattu 27.11.2002 15:15]

Tohon mä voisin sanoa että "from dust to dust".

hmm.. tuhkien sirottelu mereen tai metsään kuulostaa jotenkin ajatuksena kauniilta (?) ja hyvältä, mutta musta tuntuis vähän ikävltä että mut poltettais :( tosin ei mätäneminenkään mitenkään viehättävä ajatus ole.. ja muutenkin, en halua vielä tässä vaiheessa miettiä kuolemaani, vaikka eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. toivon vaan että olis vielä mooonta hyvää vuotta edessä :)

mummi on tosi huonossa kunnossa. terveyskeskuksessa ja menossa tutkimuksiin. jalka on ihan kauheen näkönen, ei tiiä onko siinä kuolio tms....ja siitä ei oo kyllä pitkä matka ikuiselle matkalle. saa nähdä josko mummi joulua näkee.

sitte kun mä joskus kuolen, toivon, että mut tuhkataan ja ne tuhkat heitetään halti-tunturilta ilmaan. pääsen maahisten joukkoon, toivottavasti.

*lämmin ajatus mummille*

Waide:

Mitä tohon itsemurhaan tulee niin ne ihmiset, jotka sitä hautoo vois ensin ajatella mitä tuskaa ja surua tulevat tuottamaan lähimmäisilleen.Eikä vain lopettaa elämäänsä sen takia, että tuntuu niin kurjalta.
Kun mua viedään niin toivoisin ettei kukaan ois koskaan tuntenut mua sillä näin ei kukaan tuntisi mitään surua.
Synkkää...mutta totta.

mut ei elämäänsä voi elää vain muiden takia, jos oikeesti tuntuu ettei jaksa.

Itsemurha on itsekästä, mutta jokaisen ihmisen oikeus. Itse en ainakaan vihaisi ketään joka moisen teon menee tekemään, tuskinpa sitä kukaan kovin helposti tuohon ratkaisuun päätyy ja jos ei ei muuta ulospääsytietä keksi, niin imho hyvä vaan että ihminen on jollain pystynyt tuskansa lopettamaan jossei sen kanssa ole elämäänkään pystynyt.

Mitä kuolemaan muuten tulee, niin henkkoht sanoisin ettei se ole kaiken hypetyksen arvoinen juttu ;) Ei ketään pidä surra sen takia että tämä on kuollut, tuskinpa tuolla ihmisellä itsellään on enää mitään valittamista, joten miksi turhaan murehtimaan.

Waide:

Mitä tohon itsemurhaan tulee niin ne ihmiset, jotka sitä hautoo vois ensin ajatella mitä tuskaa ja surua tulevat tuottamaan lähimmäisilleen.Eikä vain lopettaa elämäänsä sen takia, että tuntuu niin kurjalta.
Kun mua viedään niin toivoisin ettei kukaan ois koskaan tuntenut mua sillä näin ei kukaan tuntisi mitään surua.
Synkkää...mutta totta.

ajateletko tässä nyt yhtään sitä tuskaa mikä sillä ihmisellä on kun hän elää..mikä tuska hänen lähimmäisillään on kun näkee kuinka toinen kärsii eikä tietä ulos siitä näytä olevan?!?

itsemurha on henkilökohtainen asia..sitä ei kokonaan koskaan voi käsittää kuin ihmisen joka moiseen tekoon turvautuu..ja uskon että koskaan itse tämän henkilön mielestä syyt eivät ole olleet liian kevyet..jotain on niin pahaa käynyt että tämä henkilö ei ole voinut sitä muuten enää käsittää tai siitä päästä pois kun surmaamalla itsensä.

uskon että se lähimmäisen suru on lähinnä kaipausta ja asian käsittelemistä..sekin kaikki paranee kun asian on tajunnut niin kuin sen voi vaan tajuta.

ja elämä tosiaan on itseään varten elämistä..mitä tulisi jos aina pitäisi ajatella muita ja kärsii omalta osaltaan muiden takia sitten taas..

no tässä päälimmäiset mietteet..en tiedä miten selvästi ne nyt sain selitettyä mitä mielessä pyöri...

Marski:

ajateletko tässä nyt yhtään sitä tuskaa mikä sillä ihmisellä on kun hän elää..mikä tuska hänen lähimmäisillään on kun näkee kuinka toinen kärsii eikä tietä ulos siitä näytä olevan?!?

Siis toihan on nyt niin yksilökohtainen asia.Oma tuska voi tuntua juuri niin pahalta ettei näe enää muuta keinoa kuin viiltää ne ranteet auki.Mutta toiset taas miettii,no oli sillä pieni masis ku böönä jätti,kai se sen takia tappo itsensä.No toi oli vähän huono(eihän me muut saada sitä koskaan selville miltä kyseisestä henkilöstä tuntui),mut lähinnä tarkoitin sitä,että ei pidä luopua elämästään vain esim.masennuksen takia kun sattuu olemaan paha olo.Taas tosin tullaan tilanteeseen jossa pitäisi arvioida onko tämä masennus nyt niin syvä, että voi tappaa itsensä?

itsemurha on henkilökohtainen asia..sitä ei kokonaan koskaan voi käsittää kuin ihmisen joka moiseen tekoon turvautuu..ja uskon että koskaan itse tämän henkilön mielestä syyt eivät ole olleet liian kevyet..jotain on niin pahaa käynyt että tämä henkilö ei ole voinut sitä muuten enää käsittää tai siitä päästä pois kun surmaamalla itsensä.

Aivan.Kun tullaan tilanteeseen missä päätät haluatko elää vai et, niin onhan se jokaisen oma asia mitä sitten tekee.Tosin nykyään saa sellasen fiiliksen(mulla on aina näitä fiilareita kirj.huom.),että itsemurhia tehdään aika kevein perustein.Tosin se olen vain minä.Enhän mä muusta tiedä et mä haluun elää.Muut saavat tehdä elämäällään mitä haluavat.Jos joskus muuten päätän toisin,saatte sen ensimmäisinä tietää..creepy.

ja elämä tosiaan on itseään varten elämistä..mitä tulisi jos aina pitäisi ajatella muita ja kärsii omalta osaltaan muiden takia sitten taas..

Mä läkähdyn tähän tekstitulvaan.Mitä jos sanon vaan "joo".Mitä enemmän tätä kelailen sitä pahemmin tunnun kiertävän kehää.Ei tähän ole yksiselitteistä vastausta.Tämä on ja pysyy henkilökohtaisena asiana.Meillä muilla voi olla vaikka sata vastausta,mutta kun me ei olla telepaattikkoja niin se siitä.

no tässä päälimmäiset mietteet..en tiedä miten selvästi ne nyt sain selitettyä mitä mielessä pyöri...

No hyvinhän sulla pyöri mielessäs mietteitä.Se on jo hyvin..hehee, vitsivitsi..paha tapa ilkeillä =).
Mulla pyörii vielä pahemmin...

milla:

mut ei elämäänsä voi elää vain muiden takia, jos oikeesti tuntuu ettei jaksa.

Ei niin.

Avernian:

milla:
mut ei elämäänsä voi elää vain muiden takia, jos oikeesti tuntuu ettei jaksa.


Helposti.

Aivan*nauraa*.
leikisti siis blaa blaa.En mä pysty. Meen katsoo fear factoria,mut ei tän topicin ole pakko kuolla itsemurhaan..

Avernian:

milla:
mut ei elämäänsä voi elää vain muiden takia, jos oikeesti tuntuu ettei jaksa.


Helposti.

Joo, helposti voi. Aina kun ei ole edes vaihtoehtoja.