Mitään tarkkaa muistikuvaa mitkä bileet on ollut ekat, ei pahemmin ole, mutta luulisin että ensimmäisiä kokemuksia todellisista teknobileistä olivat legendaariset sokeritehtaan bileet Vaasassa. Ikää oli 15 kieppeillä ja vuosi oli 92 tai 93. Bileet alkoivat joskus keskellä yötä (luonnollisesti laittomat) ja ne oli järkätty suuren varastohallikompleksin kellaribunkkeriin.
Bileiden viimeinen tunti joskus aamulla jäi erityisen hyvin mieleen. Bunkkeri oli jossain vaiheessa pumpattu niin täyteen savua, että näit juuri ja juuri kämmenesii strobon välkkeessä kun ojensit sen suoraan eteesi ja pystyit
maistamaan savun suussasi. Lisäksi äänen voluumi nostettiin lopussa niin tajuttomaksi, että en usko vielä tähänkään päivään mennessä kohdanneeni vastaavaa dB-lukemaa missään bileissä (kipukynnys ylittyi vielä bunkkeriin johtaneiden pitkien rappujen yläpään ovellakin). Tapa sekin tietysti ajaa ihmiset aamulla pois bileistä
Myöhemmin sokeritehtaalla järjestettiin vielä ainakin parit bileet, joista viimeisimmät Spin 1/2 pippalot parisen vuotta myöhemmin vuonna 95. Ehdottomasti juuri nuo kyseisessä paikassa järkätyt bileet ovat painuneet alkutaipaleelta mieleen parhaiten, eikä vähiten laittoman warehouse-meiningin vuoksi. Toinen, jopa vieläkin ikimuistoisempi mesta on Keltsu, melkein tulee kyynel silmäkulmaan kun miettii niitä kymmeniä mahtavia bileitä + jatkoja jotka siellä tuli koettua
Ensimmäiset käymäni bileet joista onnistuin löytämään netistäkin tietoa (Finnish Rave Info listaa bileitä vasta maaliskuusta -94 eteenpäin), oli Trancemigration @ Keltsu 19.3.94 (
http://www.damicon.fi/fri/1994/flyers/trancemigrations.txt). Vaasan tuolloin hyvinkin aktiivisesta tekno/raveskenestä tuli kyllä nautittua niin pitkään kuin sitä jatkui (meno hiljentyi 90-luvun parina viimeisenä vuotena huomattavasti). Muutamissa bileissä tuli käytyä myös Vaasan ulkopuolella, mm. The Prodigy Tullikamarilla -94, House Nation samaisessa mestassa -96 jne.
Helsinkiin muutin kolmisen vuotta sitten, mutta aktiivisemmin olen alkanut bileissä taas käymään vuoden 2002 keväästä lähtien
Jonkun näköinen uusi innostuminen ja siihen päälle vielä asustelu kananpesässä ovatkin sitten tehneet viimeisestä reilusta vuodesta aivan ikimuistoisen kokemuksen, varsinkin kun on oppinut tuntemaan kymmeniä ja taas kymmeniä uusia ihania ihmisiä