Posts: 4,525
Posts: 389
Fyraett:
Kuinka mont soittokertaa vinyyli kestää about?
Jotain 100 kertaa, riippuen tietysti prässin laadusta.
http://www.findance.com/forum.php?osasto=1&aihe=6140
Posts: 11,768
mayah:
Jos mä nauhottaisin radiosta jotain kasetille ja kanavassa ois joku häiriö, niin kuuluisko se myös sillä kasetilla? Ja häiriöllä tarkotan siis sitä, et kanava rätisis tai ei ois ihan kohdallaan? Ja sama juttu telkussa, et jos telkun ruutuun tulis jotain häiriöö (esim. antennijohto ei ihan kohdallaan) ja nauhottaisin videolle, niin näkyiskö se siinä videossa?
No telkka / videot voi ainakin imo olla sitenkin asennetut että videolle voi tulla parempi kuva kuin televisioon; jos kuva televisioon tulee videoiden kautta ja niillä sitten nauhoitetaan, telkka itsehän voi vaikka räjähtää siinä eikä se videoon vaikuta ollenkaan.
Lopusta en osaa sanoa
Minkähän kortin mä voisin tähän hätään käyttää? 
Posts: 8,060
mayah:
----
Jos mä nauhottaisin radiosta jotain kasetille ja kanavassa ois joku häiriö, niin kuuluisko se myös sillä kasetilla? Ja häiriöllä tarkotan siis sitä, et kanava rätisis tai ei ois ihan kohdallaan? Ja sama juttu telkussa, et jos telkun ruutuun tulis jotain häiriöö (esim. antennijohto ei ihan kohdallaan) ja nauhottaisin videolle, niin näkyiskö se siinä videossa?
Radiosta nauhottaminen kasetille eroaa videoilla nauhoittamisesta siten, että videoissa ja tv:ssä on molemmissa oma viritin (vastaanotin). Jos videoiden viritin on oikeassa kohdassa ja TV:n ei, niin tv:ssä näkyy lumisadetta, mutta nauhoituksessa ei. Tämän saa testattua laittamalla tv videon kanavalle(jos on scart-piuhalla toisissaan kiinni, niin kanava on AV tai 0) ja vaihtamalla videosta kanavaa ja tarkistamalla, että kanava on ok.
Radiosta nauhoitettaessa kasetille tulleen äänitteen laatu on suoraan sama mikä kuuluu, kun kuuntelet nauhoittamaasi lähetystä livenä.
mayah:
---
Apo:
ja ei, en ala selittämään radion ja tv:n toimintaa tyttötermeillä.
---
Hah. Et vaan uskalla.
Blondiversio: Siel on sellasia pikkuihmisiä siellä laatikossa.
Posts: 1,176
cosmic:
---
Fyraett:
Kuinka mont soittokertaa vinyyli kestää about?
---
Jotain 100 kertaa, riippuen tietysti prässin laadusta.
http://www.findance.com/forum.php?osasto=1&aihe=6140
Väittäisin että toi luku on alakanttiin. Oon kuullut mainittavan, että oikein säädetyillä neuloilla DJ-käytössäkin vinyyli (12" sinkku siis tässä tapauksessa) kestäisi noin 200 soittokertaa ennen kuin äänenlaadun heikkeneminen kulumisen seurauksena on selvästi kuultavissa. Oikein säädetyllä hifi-setupilla uskoisin että jos neuloja vaihdetaan riittävän usein, kesto on huomattavasti pitempi. Googlettamalla löytyi joku tyyppi joka väitti kaverinsa soittaneen Rollareiden jotain LP:tä yli 1 800 kertaa ilman että äänenlaadussa olisi vielä havaittavaa heikkenemistä.
Toki on kyllä totta, että ainakin Suomen klubeilla yleensä soitellaan sen verran kuluneilla neuloilla ja huonosti säädetyillä levareilla että tuo 100 kertaa voi olla lähempänä totuutta.
Posts: 1,176
mayah:
No pannaas sitte haastetta kehiin. Miten toimii radio ja telkkari? Ja ensimmäisestä teknisestä poikien sanasta tuun huutaa, et ÄÄÄÄSelittäkää silleen, et mä tajuun.
Koska oon ihan periaatteesta sitä mieltä, että tekniikkaa ei sais liikaa mystifioida vaan kaikkien olis hyvä ymmärtää perusasiat kun ne ei ole kovin monimutkaisia (hei, mäkin tajuun niistä jotain!), niin yritetään. Tässä supersuperyksinkertaistettu versio:
Koko homman juuret on siinä, kun Thomas A. Edison aikanaan keksi gramofonin, joka nykyisin tunnetaan vinyylisoittimena. Se perustuu loppujen lopuksi aika yksinkertaiseen ideaan. Äänihän on ilman värähtelyä. Edison keksi, että tämän värähtelyn voisi napata talteen ja kaivertaa pehmeälle materiaalille, josta se olisi myöhemmin uudelleen toistettavissa. Jos haluaa testata käytännössä miten homma toimii, niin laita vinyyli pyörimään levylautaselle, mutta älä nosta neulaa uralle vaan ota sileä ja jäykkä paperiarkki, nappaa kevyesti yhdestä kulmasta kiinni ja laske vastakkainen kulma uralle. Jos homma menee putkeen, pitäisi paperiarkin värähdellä uran mukana sillä lailla, että levylle tallennettu ääni on vaimeasti kuultavissa. Sama prosessi toimii molempiin suuntiin, eli periaatteessa paperiarkkia "mikrofonina" käyttäen olisi mahdollista tallentaa ääntä riittävän pehmeälle materiaalille.
Varsin pian keksittiin, että ääni kannattaa muuttaa sähköiseksi, jolloin sitä voidaan vahvistaa ennen levylle kaivertamista ja se on näin ollen toistettavissa suuremmalla äänenvoimakkuudella. Keksittiin mikrofoni, joka toimii yksinkertaistaen niin että ilma värisyttää mikrofonin sisällä olevaa kalvoa, jonka asento vaikuttaa sähkönjohtavuuteen mikrofonin sisällä. Tätä vaihtelua käytetään sitten ohjaamaan kaivertavaa neulaa gramofonilevyä valmistettaessa.
Radion idea on, että sen sijaan että sähkövirta ohjattaisiin kaivertimelle, se lähetetäänkin suoraan kaiuttimeen joka sijaitsee matkan päässä. Kaiutin toimii ikäänkuin käänteisesti mikrofoniin nähden: kaiutinelementissä on magneetti ja sähkövirralla muutetaan magneettikenttää niin, että elementti liikkuu ja näin liikuttaa ilmaa ympärillään, aiheuttaen ääntä. Tämä lähetys voitaisiin tehdä kaapelia pitkin (vrt. kaapeli-TV ja -radio, joissa näin tehdäänkin), mutta ns. yleisradion suuri idea onkin että signaali lähetetään langattomasti, jolloin ei tarvitse vetää kallista kaapeliverkkoa joka mökkiin vaan riittää että pystytetään riittävä verkosto antenneja, jotka lähettevät ohjelmaa.
Radio toimii nimensä mukaisesti radiosäteilyä eli ns. radioaaltoja hyväksikäyttäen. Radioaallot ovat periaatteessa ihan samaa kamaa kuin valo, mutta johtuen niiden suuresta aallonpituudesta ihmissilmä ei niitä kykene näkemään. Toisaalta ne samasta syystä myös kulkevat kiinteiden esteiden läpi helpommin kuin näkyvä valo. Antenni on siis ikäänkuin eräänlainen suuri lamppu, joka vilkkuu lähetettävän ohjelman tahdissa samalla lailla kuin vinyyliä kaivertava neula värähtelee siihen ohjatun äänen tahdissa. Vastaanotin nappaa antennin lähettämän "valon" (radioaallot) ja muuttaa tämän värähtelyn takaisin ääneksi edellä kuvatulla tavalla (kaiutin).
Televisio toimii periaatteessa samalla tavalla, mutta siinä äänen sijasta lähetetään kuvaa, jonka tallentaminen ja toistaminen on hieman monimutkaisempi prosessi. Perusidea on kuitenkin sama: TV-kamera muuttaa valon sähköiseksi signaaliksi joka lähetetään radioteitse antennin kautta vastaaottimiin, jotka muuttavat sen taas valoksi.
Posts: 4,006
Posts: 499
Mellu-:
miks kuulakärkikynän päähän jää sellasta epämäärästä hötöä mikä haittaa mm.piirtämistä aika älyttömästi? kuivuuks se siihen vai johtuuko se jostakin muusta.. ku ei mun kaikissa kuulakärkikynissä ilmene ko. ongelmaa
Jotenkin tuntuu, että se hötö irtoaa aina papereista. Kun ei sentään pitäisi maailmalla lennellä yhtä paljon elukoiden karvoja kuin kotona, joten silläkään ei voi tuota aina perustella
Posts: 4,034
mayah:
No pannaas sitte haastetta kehiin. Miten toimii radio ja telkkari? Ja ensimmäisestä teknisestä poikien sanasta tuun huutaa, et ÄÄÄÄ
mekaanikolta aika mainio tietopläjäys, tässä huonosta ulkomuistista (täydennettynä howstuffworksilla) vähä lisää telkkarista..
tv-lähetys lähetetään siis radioaalloilla, jossa on oma standardoitu aaltoalueensa mustavalkokuvalle, väreille ja äänelle. ensin oli siis mustavalko-tv äänen kera, myöhemmin siihen lisättiin päälle värit ja koska haluttiin säilyttää yhteensopivuus vanhojen telkkareiden kanssa piti värit lähettää erikseen oikean kuvan 'jälkeen' (korkeammalla taajuudella), jota muva-tv ei osaa 'lukea'. tästä syystä tv:tä virittäessä ja esim huonolla säällä voi kuvasta oudosti lähteä värit vaikka muuten kuva on ok.
tv-kuva muodostuu juroopan standardissa 625 rivistä kuvapisteitä (jotka piirretään 2 osassa, eli ensin joka toinen rivi, sitten joka toinen -> pehmeämpi kuva pienemmällä virkistystaajuudella). sekunnissa kuva piirretään 25 kertaa, eli tosta voidaan laskea et sekunnissa lähetetään 15625 riviä eli juovaa. rivillä aallon amplitudi ('korkeus') määrää minkä sävysen kuvapikkelssin tv ruudulleen lätkäsee, vähän sähköä = musta, paljon = valkoinen ja loput siltä väliltä. jokaisen rivin/juovan jälkeen lähetyksessä on tietyn mittainen pätkä tasasta aaltoa josta tv-tietää et nyt vaihdetaan piirrettävää riviä (ja kuvallisen rivejä jälkeen toinen määritelty aalto mikä kertoo et nyt siirrytään taas ruudun yläkulmaan jne). tv:ssä on siis palikka joka muuttaa lähetettyä dadaa 15,625 kertaa sekunnissa ruudulle näytettäväks, ja toi 15,625 on se maaginen hertsiluku mikä kuuluu tv:stä varsin ärsyttänä tasasen korkeana ininänä.
värit (krominanssi) lähetetään sitte edellämainitun mustavalkokuvan 'perään' korkeammalla taajuudella, sen toimintaa en oikein muista.. mutta käytännössä siis väritetään aiemmin piirretty harmaasävykuva.
t. ÄÄÄÄ
Posts: 4,034
Apo:
Digitaalisilla siirtotavoilla (kännykkä, digitv, digiradio) pienimpien häiriöiden vaikutus vähenee, koska vastaanottavat laitteet voivat häiriöiden sattuessa arvata jollain tasolla mikä alkuperäinen signaali oli.
eikös itseasiassa esim just digi-tv:ssä pieni häiriö oo paljo pahempi mitä analogi-tv:ssä.. bittivirta menee sekasin mikä näkyy pakatun kuvan 'hajoamisena' totaalisesti parin freimin ajan, kun taas ana-tv:ssä tulee vaan vähän lumisadetta mutta kuva pysyy hyvin luettavana. tosin niin, jos tosiaan kyse on hyvin hyvin pienestä häiriöstä, saa sen 'arvattua' crc:stä, mutta käytännössä digi-tv on ymmärtääkseni häiriöalttiimpaa kun anaalogi?
Posts: 499
anqqa:
---
Apo:
Digitaalisilla siirtotavoilla (kännykkä, digitv, digiradio) pienimpien häiriöiden vaikutus vähenee, koska vastaanottavat laitteet voivat häiriöiden sattuessa arvata jollain tasolla mikä alkuperäinen signaali oli.
---
eikös itseasiassa esim just digi-tv:ssä pieni häiriö oo paljo pahempi mitä analogi-tv:ssä.. bittivirta menee sekasin mikä näkyy pakatun kuvan 'hajoamisena' totaalisesti parin freimin ajan, kun taas ana-tv:ssä tulee vaan vähän lumisadetta mutta kuva pysyy hyvin luettavana. tosin niin, jos tosiaan kyse on hyvin hyvin pienestä häiriöstä, saa sen 'arvattua' crc:stä, mutta käytännössä digi-tv on ymmärtääkseni häiriöalttiimpaa kun anaalogi?
Kyllä tuo digitv tuntuu olevan häiriöalttiimpaa kuin analoginen. Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon sen...
Kun asuu täällä "syrjässä", ja esim. MTV3 sekä Nelonen näkyvät lautasen ja haravan kautta, niin mieluummin niitä seuraan haravan kautta. Välillä digin puolelta tulee pelkkää pikselimössöä, kun taas analogisena voi seurata tarkkaa kuvaa. Varsinkin nyt lumisateilla/tuulisella säällä tuon huomaa helposti.
Ja digitaalinen signaalihan on aina pakattua.
Posts: 1,574
anqqa:
eikös itseasiassa esim just digi-tv:ssä pieni häiriö oo paljo pahempi mitä analogi-tv:ssä..
Tähän tää perusheitto: Riippuu siitä mitä tarkoitetaan "pienellä häiriöllä"
A/D-muuntimessa 0 ja 1-signaalien välinen ero vähentää "pienten häiriöiden" vaikutusta, eli vaikka signaalilla olisi arvo 0,45 niin muunnin todennäkösesti päättelee että "jahas, nolla tuli".
Bittivirtaan voidaan lisätä myös virheenkorjausdataa, jonka perusteella mahdollinen virhe voidaan korjata. Esimerkkinä vaikkapa audio-CD:n naarmusietoisuus. Crc:stä ei pysty päättelemään kuin sen että virhe tapahtui.
Joissain tapauksissa on myös mahdollista pyytää dataa uudelleen, mutta esim. digi-tv:n tarvitsemilla tietomäärillä voisi olla hankalaa pyytää korjattua dataa ilman että kuvan näyttäminen pätkii.
Eli, virheenkorjausteknologioita on olemassa, mutta:
käytännössä digi-tv on ymmärtääkseni häiriöalttiimpaa kun anaalogi?
Voi tosiaan olla niin että käytännössä nykyinen digi-tv-standardi ei selviä niin hyvin huonoissa olosuhteissa kuin analogi-tv ja että digi-tv on suunniteltu tuottamaan hyvälaatuista kuvaa hyvissä olosuhteissa mahdollisimman vähäisellä kaistankulutuksella. Siihen ei voi todeta kuin että markkinavetoinen standardien muodostuminen on ikävää, toivottavasti eivät ole lukinneet standardista kehittämisen mahdollisuutta pois.
Uhraamalla ylimääräisiä bittejä virheenkorjaukseen ja muokkaamalla kuvanpakkausalgoritmeja wavelet-tyylisen pakkaamisen suuntaan missä kuvasta siirretään aluksi huonolaatuisempi versio, digitaaliseen signaalinvälitykseenkin saataisiin sitä virhesietoisuutta ja kykyä selvitä huonommissakin tilanteissa nätisti.
xcft:
Ja digitaalinen signaalihan on aina pakattua.
Entäs audio-cd:n signaali? Tarkennatko vähän tuota niin sitten voin olla samaa mieltä
Posts: 564
Posts: 8,060
dom|na:
no heitän oman "tyhmän kysmykseni" kehiin... miten tohon avattareksi saa tietokoneelta jonku kuvan? (pelkään jo vastausta, toivottavasti se ei ole niin yksinkertanen että pitäs työtää pää pensaaseen)
ylävalikosta vaan "asetukset" ja sitten oikeasta reunasta "kuvan kopiointi koneelta klubitukseen:" ja klikkaat kopioi ja valitset haluamasi kuvan koneeltasi.
voilá
Posts: 564
ezzy:
---
dom|na:
no heitän oman "tyhmän kysmykseni" kehiin... miten tohon avattareksi saa tietokoneelta jonku kuvan? (pelkään jo vastausta, toivottavasti se ei ole niin yksinkertanen että pitäs työtää pää pensaaseen
---
ylävalikosta vaan "asetukset" ja sitten oikeasta reunasta "kuvan kopiointi koneelta klubitukseen:" ja klikkaat kopioi ja valitset haluamasi kuvan koneeltasi.
voilá
Mut sit se tulee "mun kuvaks" ei avattareks
Posts: 4,120
Posts: 389
dom|na:
---
ezzy:
---
dom|na:
no heitän oman "tyhmän kysmykseni" kehiin... miten tohon avattareksi saa tietokoneelta jonku kuvan? (pelkään jo vastausta, toivottavasti se ei ole niin yksinkertanen että pitäs työtää pää pensaaseen
---
ylävalikosta vaan "asetukset" ja sitten oikeasta reunasta "kuvan kopiointi koneelta klubitukseen:" ja klikkaat kopioi ja valitset haluamasi kuvan koneeltasi.
voilá
---
Mut sit se tulee "mun kuvaks" ei avattareks
Tiedätkö kuvan nettiosoitetta? Laita nettiosoite forum-asetuksiin avatar-kentän kohdalle. Tietokoneelta voi kyllä threadeihin laittaa kuvia, mutta avattareksi ei pysty laittaan koneelta kuvaa, kai?
Posts: 1,574
dom|na:
miten tohon avattareksi saa tietokoneelta jonku kuvan?
1. Siirrät koneelta kuvan verkkoon johonkin paikkaan mistä sen kuvan saa selaimella suoraan, esim kotisivujen alle
2. Selvität sen osoitteen (url), esim http://www.hut.fi/~mapo/pic/watching_eyes.gif
3. Pistät osoitteen asetukset > forum > avatar kenttään
4. Painat "tallenna"
Posts: 564
Posts: 8,060
dom|na:
---
ezzy:
---
dom|na:
no heitän oman "tyhmän kysmykseni" kehiin... miten tohon avattareksi saa tietokoneelta jonku kuvan? (pelkään jo vastausta, toivottavasti se ei ole niin yksinkertanen että pitäs työtää pää pensaaseen
---
ylävalikosta vaan "asetukset" ja sitten oikeasta reunasta "kuvan kopiointi koneelta klubitukseen:" ja klikkaat kopioi ja valitset haluamasi kuvan koneeltasi.
voilá
---
Mut sit se tulee "mun kuvaks" ei avattareks
oops, sori...Dom|na mailaa mulle se kuva, niin laitan sen nettiin ja heitän sulle linkin, jonka voit laittaa siihen avatar-url kenttään :)