Minä nukun hyvin!
Baarimikontyön lopettamisen jälkeen oli vaikea päästä säännölliseen unirytmiin mutta kun elämänrytmi muuttui säännölliseksi niin myös unirytmi muuttui.
Monet sanovat, että nukun liikaa mutta menen arki-iltoina nukkumaan ennen yhtätoista, yleensä jo kymmenen jälkeen ja ja herään aamulla noin puolikahdeksalta.
Minua ei väsytä päivisin ja olen hyvällä tuulella. (ja kauneusvinkkinä; iho pysyy loistavassa kunnossa).
Viikonloppuisin onkin sitten toinen juttu jos sattuu lähtemään ulkoilemaan.
Viime viikonloppuna menimme milleniumeihin töihin ja olin kauhuissani kun työ oli niin yöpainotteista.
Menimme perjantaina Caribialle yhdeltätoista ja lähdimme sieltä aamulla puolikuuden aikaan, nukkumaan pääsimme seitsemän maissa. Aamupäivällä yhdeltätoista ylös ja taas menoksi. Seuraavan kerran pääsimme nukkumaan sunnuntaiaamuna puoli kahdeksalta.
Pelkäsin, että lauantaisen väsymyksen takia bileet menisivät aivan myttyyn mutta ei
loppuun saakka jaksoi tanssia ja viilettää joka suuntaan (vaikkakin kuudelta tuntui siltä et tippuu päälleen).
Sitä ei aina ymmärrä mistä se energia tuli. Energiajuomiinkaan en koskenut lauantaina ja kahvia en edes nähnyt.
Se oli varmaan se aamulla syöty kaurapuuro...
Mutta kyllä sitä sunnuntaina sitten nukuttiinkiin