Itsensä(ja muiden) telominen..?

Häveliäimpiin kokemuksiin kuuluu aamu jolloin vielä olin ahkera lukiolainen. Kärsin välillä matalasta verenpaineesta, mikä aiheuttaa huimausta. Eräänä aamuna heräsin liian myöhään ja tuli sitten noustua vuoteesta salamaakin nopeammin. Ei hyvä, pääsin huoneesta ehjin nahoin ulos mutta huoneen ulkopuolella alkoi silmissä sumenemaan. Yhdistelmä kova vauhti, näkökyky heikko ja vastassa seinänkulma, lopputulos: pystysuora jälki+kuhmu otsassa, maustettuna lievällä aivotärähdyksellä....

15 vuotiaana mursin pyörällä kaatuessani solisluun, siinäpä taitaa olla pahin. Kerta on näin vähällä päästy, niin kohta varmaan mennään sitten korkojen kera.

hmnjaa... Joskus kersana tuli telottua itseä vähän tiuhempaan. Kerran juoksentelin mökillä lattiarempan aikaan ja ruosteinen naula tuli isovarpaan ja sen vieressä olevan välissä olevan nahan läpi. Puukolla vuoleskellessa tullut kanssa silvottua itseään, samoin vesurilla. Molemmat peukalot jäivät saman aikaisesti lepotuolin taitteiden (puukepakot) väliin, kun kokeilin, miltä tuntuu kun lepotuoli romahtaa alta (sellainen kasattava puutarhatuoli puukehikolla ja kangasistuimella).
Ja 1,5 vuotta sitten sain murrettua häntäluuni fillaroidessani pikku tuiskeessa. (paria viikkoa aiemmin olin pudonnut luonnollisen kokoisen hevospatsaan selästä yhtälailla pikku tuiskeessa.)

Mä oon joskus kolmannella backflippiä tehdessäni osunut polvella silmääni ja mustaksihan se meni. Jäi sit teh ensimmäiset discot ikinä väliin. :<

Yhdeksännellä luokalla Serenassa snoukkaamassa jäin ankkurista pois ja laskin sellasen suht jyrkän jäämäen (n. 3-5metriä pitkä?) alas. Lauta heitti alta siinä, ja jotenkin onnistuin lentämään noin 45asteen kulmassa siihen jäälle kulmaluulleni. Ja mustaksihan se silmä taas meni. :D Mä oon myös tippunut ankkurihissin hidasterampeilta päälleni n. 3-4 metriä. Mulla oli takin kiristysnauha jäänyt ankkuriin kiinni, ja raahauduin sitten siinä niin kauan, kunnes ramppi loppui, ja nauha katkesi.

Joskus nassikkana yksi neiti potkaisi mua joka helvetin treeneissä pallolla vatsaan niin, että ilmat lens pihalle. Vitsailtiin siitä jo sillon, mut nyt tuli mieleen, et olikohan sillä jotain piilotettuja agressioita mua kohtaan..? :D Itse taas en saanut ala-asteella harrastaa tyttöjen kanssa fudista tai lätkää, koska jotain sattu aina. Vittuako ne ei tajunneet väistää, jos näkee mun olevan laukomassa? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. :D

Mä olen ylipäätänsä todella tohelointialtis henkilö. Mutta ei tässä pahempia ole käynyt. :D

Edit. hitto, näitähän on paljon!

Oon joskus vuollut itseäni etusormeen siten, että nahka jäi lerpattamaan, kuin makkarankuori. Siinä sitten pikkutyttönä en uskaltanut isille paljastaa mitään, olihan ohjeistus ollut suht selkeä "Kukaan ei koske puukkoihin ilman valvontaa!!!" Siinä sitten seisoin käsi seläntakana ja pyysin vapisevalla äänellä "Voisko mummi tulla tänne?" :D Jyväskylään keskussairaalaanhan siitä sitten ajettiin. :D
Näin vanhemmiten oon myös vetänyt veitsellä nimettömääni ihan luuhun asti, ja pari kuukautta sitten peukaloon. Kumpiakaan en jaksanut käydä lekurilla paikkaamassa, nyt ainakin peukalo vammaa vieläkin. :(

Oon myös nuoskalumella pommittanut rinteessä ensin kaksi kuperkeikkaa ja sitten liukunut n. 20 metriä selälläni alaspäin. Takki hivuttautui ylös ja mulle tuli kylkeen pitkä haava, joka oli vuotanut verta siihen lumelle muutaman metrin matkalle. Siihen kävin autolla heittämässä siteet päälle ja takaisin rinteeseen. :D

multa on pari luuta murtunu. Verta on vuotanu kanssa paljon. Yks lihas oli jotenkin epäkunnossa melkein puolivuotta eräästä syystä. Paljon on kaikkee sattunu muttei mitään vakavaa kuitenkaan.


Mäkin kävelen välillä päin karmeja siis en pää vaan olkapää edellä ja lyön päätäni millon mihinkin mut ei se mua yhtään haittaa. Niin tekee muutkin.

Mut en siltikään oo kovin toheloaltis kaveri kun en oo varmaan 10 vuoteen koheltanu puukon kans tai polttanu näppejä missään.

Ehkä paras on kun nulikkana hyppäsin takaperin heinäseiväskasan päältä landella siis kun ne oli pystyssä ja yks niistä uppos käteen, toinen sit kulki sääriluuta pitkin. Ei siinä mitään se seiväs katkes ja nappasin sen käteen jääneen palasen pois. Sit autoin kaverin kans alas sieltä ylhäältä ja etin sen palasen mikä oli ollu kädessä (otin sen palasen siis muistoks siitä) ja sit menin talolle ja sit lääkäriin tikattavaks. Jalkaan ei tullu oikeestaan mitään muuta kun vähän verta vuosi ja housut repes. Se meni sopivasti sääriluuta pitkin ja käänty sit sivuun se joka osu jalkaan.

Nooo.... iteltään on menny jalka poikki ja kun arvauskeskuksessa sanoivat että se on ihan kunnossa niin kävelin sillä kintulla sitten sen puoltoista viikkoo ja aloin ihmettelee kun koskee ihan vitusti ja jalka on aika oudon muotonen Sitte nilkan nivelsiteet ootti yli vuoden leikkausta kun ois pitäny leikata HETI!!! Joten pakotusta ilmenee edelleenkin... Ite oon aiheuttanu muutaman hampaan irti potkimisen joskus 15-v, aivotäräyksen ja jotain muuta ihme hässäkkää, mut onneks niitä ei tarvii muistella enää, tuli sentään syyttämättä jättäminen törkeestä pahoinpitelystä pariinkin otteeseen ja sit tietty ne kerrat kun ei kytät ehtiny ees paikalle kun lähin pinkoo ennenku ne tulee. Mut: nuoruuden hölmöilyjä ei muistella, eihän???

Onhan noita kaikkea pientä sattunu kuten tultu portaita alas ja vekki ollu otsassa, nenään tullu kunnon tälliä broidin päästä sormia jääny oven väliin ja vaikka mitä vastaavaa. Yksi vetää kyllä pohjat tähän mennessä... treeneissä alkulämmittelyissä pelailtiin korista ja olin hyppäämäs palloon kun toinen kaveri juoksikin päin josta tietysti kaaduin ja kyynärpää edellä lattiaan joka poikki. Eipä siinä muuta ku leikkaukseen parit naulat kyynärpäähän jotta luutuu taas paikoilleen. Muutama kuukaus treenitaukoa tuli mutta kuhan kunnossa oli niin taas mentiin.