mentiin yläasteelle ni ekalla veiston tunnilla maikka näytti, "vanne sahaan ei saa laittaa kättä näin" ja sit lens saman tien veret lattiaan kattoon ja seinille. Oltiin vähän et okei, oltais kyl tajuttu opetus ilman esitystäkin.
Noh päästiin sitten tunti ja 30min aikasemmin kotiin... ^_^
-Kiipeily on kivaa. Putoaminen 4m metallitelineeltä pää edellä jäähän osuen matkalla vielä puutamaan tukirakenteeseen ei ole yhtä kivaa = aivotärähdys
7v
Ärsytin sählyssä samanpuolen pelaajaa, joten toinen päätti huitaista mailalla päähän = 6tikkiä
8v
Älä mene keväällä kun kadut on täynnä hiekoitus kiviä kokeilemaan skeittilautaa seudun jyrkimpään mäkeen (varsinkaan jos et ikinä ole koskenutkaan skeittilautaan) = Hyvin hyvin monta haavaa
Jos joku ilkimys ottaa sinun jalkasi kiinni kun olet potkasemassa sitä, älä yritä tehdä ninja temppua äläkä potkaise häntä jalalla jolla seisot = Aivotärähdys + muutaman päivän muistinmenetys
10v
Hevosten taakse hiipiminen huomaamatta on aikamoinen haaste ja hauskaa ajan vietettä... = kaviosta rintaan ja 2murtumaa
13v
Hiekoitetulla tiellä 90asteen käännöstä polkupyörällä ei muuten kannata tehdä nopeudella 50km/h = muutama tikki + aivotärähdys
16v
Viina + enemmän viinaa + macho fiilis + tyhmyys = Pullo päähän = 2verisuonta katki päästä = paljon verta = 5tikkiä
Tässä ne jotka näin pikaisesti muistan... Noita taitaa olla todellisuudessa ainakin viisin kertainen määrä, mutta kun en vain muista niitä
Kuten huomaatte useimmat iskut on kohdistettu päähän ja ne jotka sattumoisin tuntee minut on saanut varmasti monta vastausta kysymyksiin tämän viestin jälkeen
Sillon kun vielä harrastin yleisurheiluu ni sattus ja tapahtus.. ja aina kisoissa..!! mitä nyt mieleen tulee maastojuoksu kilpailut, jollon hyvän lämmittelyn jälkeen just ennen kisaa meikä nyrjäyttää nilkan silleen oikeen palasiks! myöskin eräät halli PM-kilpailut meni oikeen kunnol putkeen.. oiskos lajina ollu 60metrin aidat ja vika kokeilu viel ennen starttii kun meikä sotkeutuu omiin jalkoihinsa ... ja seurauksena piikkareiden uusista piikeistä sellanen 2 sentin vekki oikees polvitaipees! muutaman tikin siihen sit sain(about 7h LIIAN myöhään)... verta tuli aivan törkeenä, mut reippaana sitä sit vaan juostiin ku oli ilmottauduttuki*hihu*
Lumilaudalla on kans tullu töppäiltyä pariin otteeseen ja saanu oikeen mojovat aivotärähdykset...
Onks se ittensä telomista jos syö 100 fluoritablettia sillä välin kun äiti juttelee puhelimessa ..?? (tapahtui siis vuonna ..ööm.. -89 )... ja joutuu vatsahuuhteluun..
Minulla on luita murtunut ainoastaan kerran niin pahasti, että jouduttiin laittamaan kipsi. Mursin siis pikkusormeni Linnanmäen kolariautoissa muutama vuosi sitten. Se meni vielä hiukan väärään asentoon kun murtuma kipsattiin, ja nykyisinkin sormi kääntyy siis liikaa kämmeneen päin kun puristan käden nyrkkiin.
Toistaiseksi en ole vielä juurikaan onnistunut ruhjomaan itseäni sitten pikkulapsi-iän. Ehkä noin 1,5 kk sitten taisin kyllä saada jonkin sortin hiusmurtuman jalkapöytääni / pikkuvarpaaseeni kun löin varpaan ihan vaan kotona saunan ovenpieleen. Lyötyäni varpaan en pystynyt puoleen tuntiin kuin huutamaan / irvistämään lattialla maaten, kunnes saamani särkylääke alkoi vaikuttaa. Koti on vaarallinen paikka.
Ai niin, juoksinhan mää pienenä mm. päin puuta kerran. Ja huuli oli jatkuvasti turvoksissa, koska kiipelin usein korkeisiin paikkoihin kuten puiden latvoihin. Kerran, n. 4-5-vuotiaana löysin maasta puukon ja päätin siis opetella vuolemaan sillä. Jostain syystä onnistuin samalla viiltämään toisen käden keskisormeanikin. Siinä on nyt kai elinikäinen arpi.
Kännissä oon kai silti pahimmat mokat tehny. Kerran n.15-vuotiaana vappuna sammuin kymmenen maissa illalla Oulun torille ja teloin samalla polveni. Toisessa polvessa näkyy vieläkin arpi. Kerran taas kännisenä pikkuteininä yritin pyörällä ylittää hyvin viistosti tien poikki laitettua n.20cm:n paksuista putkea. Kaasuin tietysti ja sain otsaani ruhjeen. 13-14-vuotiaana oli eräänlainen viiltelyvimma minulla ja muutamalla muulla ystävälläni. Itse en tehnyt erityisen vaarallista jälkeä, mutta viilsin puumerkkini vasempaan nilkkaani ja siinä se on vieläkin, tosin kovasti himmentyneenä. Viimeisin ruhjeeni syntyi nyt uutenavuotena, kun, yllättäen humalan sokaisemana, lähdin ylittämään aitaa, jossa oli terävät piikit. Tuloksena 10cm pitkä ja 1cm paksu kipeä haava perseen alla. Niin, alkoholi EI sovi mulle.
remotion:
mentiin yläasteelle ni ekalla veiston tunnilla maikka näytti, "vanne sahaan ei saa laittaa kättä näin" ja sit lens saman tien veret lattiaan kattoon ja seinille. Oltiin vähän et okei, oltais kyl tajuttu opetus ilman esitystäkin.
Noh päästiin sitten tunti ja 30min aikasemmin kotiin... ^_^
jaa. onhan sitä ehkä tullu telottua itseään..
mulla on jotenkin hienosti tapana teloa vaan tota mun vasemman jalan polvea.
yleensä kun jotain sattuu niin se osuu kyllä sitten siihen.
ekan kerran tais olla joskus ala-asteella kun pyöräillessä en huomannut sitä monttua siinä edessä kun kattelin skeittaajia niin kiinnostuneesti ja vetäsin nurin ja jotenkin onnistuin satuttamaan vaan polveni.
[pieni]muistan et ne typerät skeittaajat nauro. eikä auttanu yhtään![/pieni]
se on mun käsittääkseni ainoa haaveri joka on pelästyttänyt iskän ja äidin kun tulin ihan verisenä kotiin ja sain sit jonkun hysteerisen kohtauksen tai.. niin ne sanoo..
ihan hienoahan nyt on muistella ja katsella tota lommoa mikä polvessa on vieläkin.
sitä sittemmin oon raastanu ruvelle kaikenlaisissa kivoissa leikeissä ja riennoissa.
ja muita..
hehhe. tosi pikkasena tyttönä (ehkä 4-5v:nä) pihan poikien leikkejä seuraillessa oli ihan pakko kokeilla jaksaako itsekkin ehkä nostella niitä isoja ja painavia kiviä.. Jaksoin kyllä. Hienosti jaksoin myös heittää sen yhden pojan päähän sillai että tuli tosi paljon verta ja se sai siihen tikit ja..
muistan kyl tietysti tän kaiken vaan hämärästi ja sitten mitä on kerrottu myöhemmin.., enemmänkin muistan itse sen että sitä verta tuli paljon ja mä lähin sen jälkeen kyl todella vikkelästi juoksuun. tarhassa seuraavana päivänä oli ihan kamalaa kun kaikki oli hirveen vihasia eikä kukaan oikein halunnut leikkiä mun kanssa.
Tässä ne jotka näin pikaisesti muistan... Noita taitaa olla todellisuudessa ainakin viisin kertainen määrä, mutta kun en vain muista niitä
Taidat kuulua vakuutusyhtiön kirjoissa "tapaturma-altis"-sarjaan?
Itse fixuna pikkutyttönä menin maistelemaan kuinka herkullista on myrkyllinen Joulutähti-kukka..purkillinen hiilitablettia kului oloa rauhoitellessa. Perus "kokeillaan jäätyykö kieli talvella kiinni metalliin"-testi on tehty kuten myös vastattu "kuka uskaltaa olla rekkitangossa ilman käsiä ja jalkoja"-haasteeseen*ding*.. tää on niin tätä..eipä oo ollu ainakaan tylsää
Mä oon joko tosi rauhallinen, tai sit mulla käy vaan hyvä tuuri, kun ainoo kunnon tapaturma jonka muistan oli se, kun vetästiin kaverin itserakennetulla mikroautolla n. 50 km/h vauhdista pari kertaa katon kautta ympäri. Ainoo ongelma oli vaan se, ettei siin autossa ollu kattoa, josta johtuen sit mentiinkin lähinnä pari kertaa kaverin naaman kautta ympäri. Itellä lähti nahka polvesta, kaveri alkaa n. 10 vuoden plastiikkakirurgian jälkeen näyttää jo ihan normaalilta...
Hämmästyttävää, on että koskaan multa ei ole murtunut mitään...
Joskus pikkusena tuli pyörällä kaaduttua useamman kertaa -> otsa auki (+pieniä ruhjeita) tk:hon tikattavaks tai liimattavaks. Kerran meni hampaat läpi huulen (tai oikeastaan siitä kohtaa, mihin huulikoru laitetaan). Kaverin kanssa kiikuttiin semmosessa neliapilan muotosessa vieterisysteemissä. Kaveri tippus sieltä vastapuolelta pois, ja sen takia sit....
Pari vuotta sit lumilaudalla tuli lennettyä aika rumasti. Hyppyriin ihan liian kovaa vauhtia, vasta jotain 10 metrii ennen tajusin, et kuinka kova vauhti oikeesti oli...tuloksena se, et laudan siteet meni paskaks ja itte kitusin loppupäivän, rintalastassa vieläkin jotain vikaa, kruntsahtelee ja jumittaa silloin tällöin ikävästi
Känniörvellyksissä tulee aina lennettyä portaissa...ihmettelen, et miten niistä oon sit selvinny. Laivalla oltiin kerran ja siellä olin kuulemma lentänyt portaissa niin, että olin lyöny pääni siihen kaiteen keskitolppaan vauhdissa...muistutuksena oli jonkun aikaa mojova kuhmu (+ruhjeita ja mustelmia), aamulla oli olo, kuin olisi hakattu. Muitakin kännissäaiheutettuja tullu...(asfaltti-ihottumaa + yksi turvonnut ylähuuli)
Itseäni on tullut telottua niiiiiiin monta kertaa että ei enää edes puolia muista. Arpia on kroppa täynnä todisteena. Pahin mälli on kyl ollu ku ajoin prätkällä mettään. Onni onnettomuudessa, luut ehjänä, mutta erilaisia vammoja aivan tarpeeksi. Eipä tee mieli kokeilla uudestaan enää ikinä!!
Kaaduin eräänä kesänä pyörällä mahalleni ja vatsan iho kuoriutui vyöstä rintalihaksiin saakka. Vatsa parantui täysin, arpia jäi vain oikean käden nimettömän rystyseen kun käsi jäi rintakehän alle.
Polvessa tullut luu näkyviin pari kertaa kun kaarteissa on pyörä lähtenyt alta.
Jokin pyörän osa naarmuttanut silmäluomea kun kaaduin pyörällä ja lensin viisi metriä. Pyörä tuli perässä (lensi korkeammalta), satula osui pään viereen ja vääntyi. Siinä samassa ilmeisesti raapi silmäluomea.
Pahempia ei ole onneksi käynyt, nykyisin tuleekin ajettua vähän varovaisemmin.
Kotioloissa tulee kyllä eniten naarmuja, suosikki on sormien muokkaus vihannesten kuorintaveitsellä
Minä telon itseäni tämän tästä varsinkin peleissä, ja kyllä muutenkin, mutta koskaan en ole joutunut käymään paikkailtavana. Eli varsin mitättömistä kolhuista on ollut kyse.
Lähinnä olen pienempänä telonut toisia paikkailtavaan kuntoon. Naapurin poikaa heitin mm. kivellä päähän erään leikin temmellyksessä. Toisella kerralla olin yllättäen taas heittelemässä kiviä, ja naapurin auto sai osuman. Voi naapuri parkoja! Puhumattakaan tietysti niistä intiaanileikeistä, kun mm. sidoin naapurin pojan pihapuuhun köysillä enkä saanut enää köysiä auki, kun olivat niin tiukalla...
Myös siskoni käsi on kerran katkennut erään hyppyleikkimme seurauksena. Minä kuulemma yllytin hyppäämään... tiedä häntä. Ja minulta on myös pureminen onnistunut alamittaisena; siskolleni taidettiin käydä ottamassa jäykkäkouristusrokotuskin hänen olkapäähänsä kohdistuneen pureman jälkeen. Tai ainakin sellainen kaukainen muistikuva minulla tapahtuneesta on.
Ei mitään hirveän pahoja telomisia ole sattunut, suuntaan tai toiseen.
Pahin lienee se, kun joskus esikoulussa putosin keinusta ja
melkein katkaisin niskani. Enpä käännellyt päätäni pariin päivään.
Sen siitä saa kun yrittää vaan saada lisääja lisää vauhtia ja korkeutta
Sitten on näitä "perus" juttuja, esikoulu- ja ala-asteikäisenä:
- suutuin isoveljelle, potkaisin tätä päähän
- luistellessa kaatunut ja lyönyt pään jäähän
- naapurin koltiainen heitti minua liukurilla naamaan
- pyörällä kaatumiset
- rappusista putoamiset
- ekalauokalla eräs säkki kamppasi mut, siitä naama edellä maahan,
kulmahammas vääntyi ja sitten käytiin oikojalla, pidettiin rautoja ja
rautojen jälkeen vielä jotain metallitikkua
Nykyään nuo telomiset on lähinnä pään kolauttamista johonkin.
Yleensä bussin kattoon, oven karmiin, lamppuun...
Yansher:
Mua on lähinnä telottu. Varsinkin yks "kaveri" on siinä hyvä. Ei tosin oo tehny muuta, kuin sytytti mun hiukset palamaan ja tökkäs puukolla olkapäähän *kivatsulle*. Itseppähän olen kaverini valinnu.
Oltiin tammikuun alussa jätkäkaverin kanssa ulosajossa, mää ajoin... Peilijäisellä motarilla 100kmh/h lasissa ja sitten alko auto heitteleen. Vauhti pääsi tippuun 80km/h kun lähdettiin meneen poikittain kohti penkkaa ja siitä nokka töksähti suoraa lumeen ja teki 7metrin lenoon katolleen. Tähdättiin näköjään suoraan puiden ja ison kallion väliin.
Onneks tiellä ei ollu lähellä ketään muita autoilijoita tai olis voinu käydä todella huonosti. Ihme suoraan sanottuna että selvittiin hengissä jätkäkaverin kans - poliisit,yms ihmetteli sitä. Ei tosiaankaan käyny mitään paitsi pieniä kolotuksia oli joissain päin ja mää sain kai jonkun pienen aivotärähdyksen jota seurattiin kotona yö...
Joskus skidinä asuessani vielä Lahdessa oli suurta hupia kiivetä johonkin sopivan kokoiseen puuhun ihan latvaan ja siellä huipulla heilua sillein että se puu taipuu ja pääsee mukavasti jaloilleen alas kun pitää käsillä rungosta kiinni.. No kuinkas ollakkaan talvella eräs kuusi ei ollut halukas taipumaan vaan katkesi latvasta ja meikäläinen selälleen maahan... Se leikki loppui siihen ainakin vähäksi aikaa. *hahjust*
Ei niin fiksua näin jälkikäteen ajatellen, mutta kyllä se toimi yleensä kun valitsi vaan puun oikein... ja hauskaa oli.