Mensan älykkyystesti

Jone:
Mjaa. Mun käsitykseni mukaan Mensan listoilla kokevat tarvetta hillua lähinnä pässinpäät, joilla on joku erityinen tarve korostaa menestystään tietynlaisessa testissä ja kuvitella olevansa muita parempi ihminen sen takia. Vaikutus tolla asialla tehdään ainoastaan todellisiin idiootteihin.

Kokemuksesta voin kertoa että mensan meininki on ainakin omasta mielestäni seuraavankaltaista(tosin en tämänhetkisestä tilanteesta tiedä):

”...kun me nyt ollaan mensassa ja ns. älykkäitä , niin koitetaan kelata jotakin älykästä ja tuoda sen hedelmät myös muiden tietoisuuteen.”

Lähinnä törmäsin mukamielenkiintoiseen esim. poliittiseen jauhantaan
ja sensemmoiseen tyhjäpäiväiseen jaaritteluun, kuinka jäsenet voisivat
tuoda oman älykkään mielipiteensä esille tässä yhteiskunnssa -lähinnä
siis mensan kautta ja mensan nimissä. Tilanteissa oli kieltämättä
pakkopullan makua enemmän kuin luovuuden intoa.

Blääh...

Mutta, jos mensan järjestämässä testissä pärjää, niin kyllähän
se tiettyä mielihyvää tuo...

152 se väittää.. lopussa oli tosiaan hieman outoja että niiden logiikka ei aukene kyllä vieläkään... mut täähän oliki tanskalaisille!

Älykkyydestähän on monenlaisia määrittelyjä, esim tässä. Mitä tulee siihen tekeekö äo-testillä mitään, niin äo testien on todettu olevan \”parhain\” yksittäinen keino selvittää haastateltavan työntekijän yleinen (henkinen) kyvykkyys. Tietenkin yhdistämällä siihen haastatteluja jne. päästään parempiin tuloksiin.

Mikäs on sellainen työnantaja, jonka silmissä Mensan jäsenyydestä on etua? En ole vielä onneksi törmännyt moisiin, mutta jos törmäisin, niin nauraisin. Vaikka tuollaisia jopa olisikin ihan aikuisten oikeasti, niin en kyl edelleenkään oo silti Mensan jäsenyyttä hakemassa, vaikka edellytykset siihen täyttyvätkin. Mun egoni on ihan tarpeeksi pöhöttynyt ilman jonkun paskantärkeilykerhon jäsynyyttäkin.

Jone:
Mikäs on sellainen työnantaja, jonka silmissä Mensan jäsenyydestä on etua? En ole vielä onneksi törmännyt moisiin, mutta jos törmäisin, niin nauraisin.

Varmaankin aika moni työnantaja arvostaa hyvää loogista päättelykykyä, ja mensan todistus on aika hyvä todiste sellaisesta. Tuskin sinäkään vielä opiskelijana tunnet liian montaa työnantajaa niin hyvin että tiedät mitä he arvostavat (etenkään hommissa johon otetaan pääasiassa korkeakouluista valmistuneita sisään)...

Air:
Varmaankin aika moni työnantaja arvostaa hyvää loogista päättelykykyä, ja mensan todistus on aika hyvä todiste sellaisesta. Tuskin sinäkään vielä opiskelijana tunnet liian montaa työnantajaa niin hyvin että tiedät mitä he arvostavat (etenkään hommissa johon otetaan pääasiassa korkeakouluista valmistuneita sisään)...

”Vielä opiskelijana?”

Ei niin yllättävästi sulla ei ole mun työ- tai henkilöhistoriastani kummoistakaan käsitystä, mutta silti esität olettamuksia musta?

Mä oon edelleen sitä mieltä, että Mensa on ihmisille, joilla on järjetön tarve alleviivata omaa erinomaisuuttaan. Turhantärkeille spedeille ja heikosta itsetunnosta kärsiville yksilöille siis. Mielestäni toi ei ole sellainen viesti, jonka haluan itsestäni työmarkkinoilla antaa.

Jone:
...

Okei, alunperin mun piti laittaa kyssäri suluissa tohon opiskelija-sanan perään. Jostain muualta olin lukevinani että olisit vielä opiskelija, sori jos et enää ole. Ja vaikka olisitkin joku IT-guru tai jossain muussa hyvässä hommassa oleva, epäilen vahvasti että olet niin hyvin perillä siitä mitä työnantajat eivät arvosta. Ja voithan sä olla ihan vapaasti sitä mieltä että Mensa on ihmisille joilla on järjetön tarve(!?) todistaa jotain, jos niin haluat.

[muokattu 13.6.2004 20:09]

Haaa! 15=130 16=132 24=148 eli näyttää 148

Epäilyttää kyllä tuon tulos aikalailla.....testihän on vain yksinkertaista havainnointia/ hahmottamista. Maailma on täynnä ”viisaita” ihmisiä joilla on kuitenkin hahmotus vaikeuksia, mutta silti ovat nopea-älyisiä. Tuohan sopisi melkeimpä ajokortin a-kokeeseen.....

Ratkon työkseni ”tietokone” pulmia....veikkaampa että tämän tyyppisillä aloilla on ylilyönti asema, kun on tottunut etsimään puuttuvaa tekijää jo työkseenkin graafisista sovellutuksista.

[muokattu 14.6.2004 23:37]

Ainakin omien kokemusten mukaan mensan testistä hyvät pisteet saaneet ovat suuremmalla todennäköisyydellä myös muita etevämpiä ratkomaan reaalimaailman ongelmia joissa vaaditaan loogista ajattelua. En kyl ite tiedä oonko halukas maksamaan muutaman kympin jostain päättelytestistä. Tradenomi-jonen päteminen näyttää lähinnä turhalta uholta.

William-78:
Epäilyttää kyllä tuon tulos aikalailla.....testihän on vain yksinkertaista havainnointia/ hahmottamista. Maailma on täynnä ”viisaita” ihmisiä joilla on kuitenkin hahmotus vaikeuksia, mutta silti ovat nopea-älyisiä.

Mensan kuviopäättelytesti mittaa kohtalaisen hyvin yleisälykkyyttä eli ns. g-factoria.

Toinen toteamuksesi on paradoksaalinen. Ensinnäkin viisaus ja älykkyys ovat kaksi eri asiaa. Yleensä vanhemmat ihmiset vaikuttavat tosi fiksuilta, koska heille on elämän varrella kertynyt huima määrä tietoa eri asioista ja koska tietoa on paljon, he pystyvät myös yhdistelemään tietoa helpommin ja siten tekemään päätelmiä paremmin kuin nuoremmat. Tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita älykkyyttä. Jotenkin tuntuu vaikealta uskoa, että henkilö jolla on hahmotusvaikeuksia olisi todella älykäs.

Esim. matemaattis-looginen älykkyys on kiinni siitä miten nopeasti pystyt ratkaisemaan uusia ennestään tuntemattomia ongelmia tai tilanteita ja yleisesti miten hahmotat tilanteet ja niihin vaikuttavat voimat.

Howard Gardnerin luokittelun mukaan tunnistetaan ainakin seuraavat älykkyyden lajit:
- matemaattis-looginen
- kielellinen
- musikaalinen
- visuaalinen
- kinesteettinen
- sosiaalinen
- intrapersonaallinen

Jotkut laskevat mukaan myös ns. naturaalisen älykkyyden. Valtaosa älykkyystesteistä keskitettyy matemaattis-loogiseen puoleen ja jotkut myös kielelliseen alueeseen mutta ongelmana on monesti se, että testi on eri kielellä kuin testattavan äidinkieli. Siksi kulttuuri- ja koulutusriippumaton kuviopäättelytesti on hyvä.

Elämässä pärjäämisen kannalta sosiaalinen (interpersoonallinen) ja kielellinen älykkyys ovat monesti paljon tärkeämpiä kuin matemaattis-looginen älykkyys. Arkikielessä puhutaan ns. tunneälystä eli kyvystä ymmärtää toisen ihmisen tunteita, ajatuksia ja omien tekojen ja sanojen vaikutusta toisen ihmisen tunnetiloihin mikä ilmenee esim. empatiana.

Joillakin ihmisillä voi olla vaikeuksia ottaa vakavasti henkilöä, joka väittää olevansa älykäs muttei osaa edes yhdyssanoja, joten loppujen lopuksi ihmiset arvioivat toisiaan varsin yksinkertaisilla mittareilla.

Edellinen kirjoitus on kyllä harvainaisen totta, tasokaskin vielä :)

Täytyypä lisätä vielä tuohon, että tiettävästi rajaa 120 pidetään sellaisena, että sitä korkeamman äo:n omaavat henkilöt ovat kykeneväisiä kehittämään omaa älykkyyttään.
Haastavia tehtäviä nipputolkulla eteen. Miten sen nyt sanoisi, ajattelu avartuu :)

Erään tutkimuksen mukaan ”sosiaalisesti älykkäät” ihmiset menestyvät paremmin työelämässä kuin vain loogisesti älykkäät. Minua kyllä vaan ihmetyttää se miten muka sosiaalista älykkyyttä voidaan mitata mitenkään luotettavalla tavalla. Ja eikö loogisesti älykkäät ole suuremmaksi osaksi myös sosiaalisesti älykkäitä, sillä loogisesti älykäs ihminen ymmärtää(ymmärtänee) syy-seuraus-suhteet, eli mitä seuraa mistäkin teosta. Jos sanon a, tapahtuu b.

Toinen näkökulma on taas se, että ihmisten suhtautumista ei pysty ennakoimaan millään matematiikan kaavoilla, vaan ihmisten reagointia asioihin oppii parhaiten olemalla ihmisten kanssa paljon tekemisissä.

Jonkun sosiaalista älykkyyttä mittaavan testin olen nähnyt, ja siinä oli kysymyksiä muodossa 'mitä tekisit jossakin tietyssä tilanteessa', esim millä sanoilla lohduttaa surevaa henkilöä. Tässä tulee pieni kysymysmerkki sen suhteen, että vastaako todellakin sen mitä tekisi, vaiko sen mikä on todennäkösesti se oikea vaihtoehto, mutta mitä ei oikeasti tekisi vaikka siitä syystä että on laiska tms.

[muokattu 17.6.2004 11:30]

145. meinas lahota pää nois vikois

Mila:
Ja eikö loogisesti älykkäät ole suuremmaksi osaksi myös sosiaalisesti älykkäitä, sillä loogisesti älykäs ihminen ymmärtää(ymmärtänee) syy-seuraus-suhteet, eli mitä seuraa mistäkin teosta. Jos sanon a, tapahtuu b.

Mielestäni tuo johdattelu ei ole kovin paikkansa pitävä. Ensinnäkin sosiaalinen älykkyys ei rajoitu siihen, että pystyt vain päättelemään mitä sanomasi asiat aiheuttavat vaan alue kattaa kokonaisvaltaisesti kykysi tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Pitää muistaa, että ihmisten välinen kommunikaatio on paljon muutakin kuin puhetta ja sanoja ja juuri ilmeiden, eleiden, äänen sävyn ym. tulkitseminen ja hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Kuten poliitikot joka päivä todistavat, ei ole tärkeää mitä sanot vaan miten sen sanot.

Sosiaalisesti älykäs ihminen pystyy halutessaan helposti solmimaan uusia ystävyyssuhteita ja osaa mukautua tilanteisiin tietoisesti muokkaamalla omaa käytöstään ja kontrolloimalla sanomisiaan. Tällaiset henkilöt ovat yleensä hyviä manipuloimaan toisia ja johdattelemaan heitä.

On varsin tavallista, että matemaattis-loogisesti erittäin lahjakas yksilö on sosiaalisesti hieman keskivertoa heikompi. Esimerkkejä voimme hakea esim. mistä tahansa teknillisestä korkeakoulusta ;)

Tärkeää elämässä on kuitenkin tunnistaa omat lahjakkuutensa ja kehittää niitä. Toisaalta on myös tärkeää ymmärtää millä alueilla on parantamisen varaa mutta kukaan ei voi olla kaikessa loistava.

Hyvin sanottu Wyl, oot fiksu kaveri.

Hmm. 137.

195

124

aikasemmin oli vain 116, en sillon oikeen ollut kovin vireänä, nyt kun käytin kokoajan hyväks niin sain jo 130

alien:
195