Kattelin tossa päivällä jotain äidin muinaisia reilauskuvia ja tuli mieleen, että kyllä mäkin haluan vanhemmiten jotain, jota muistella lämmöllä. Aloin etsimään kovolta kaikenlaisia priceless -kuvia näiden muutaman vuoden varrelta ja löysinkin suuren määrän kehitettäväksi. Noita vois tiirailla melkein tippa simmussa, kyllä ne muistuttaa niin hiton hyvistä hetkistä.
Ja on sitä kuvaa kivempi pitää kädessä kuin siristellä koneelta. :)
2 viikkoa niin oon tähän samaan aikaan hereillä, ja menossa samalla bussilla, millä pian menen töihin, mutta sillä erolla, että mukana on systeri ja me lähdetään Saksaan
Omat rakkaat kissani tulevat tänään kotiin! Vuoden ero niistä hassuista karvakasoista on ollut todella rankka.. Ja voin vannoa, että maan päällä ei enää IKINÄ tule olemaan ihmistä, jonka takia luopuisin noista ihanista palleroistani.. Kissani ovat ainoat joihin luotan 100%. He eivät petä, eikä jätä minua IKINÄ!
Uusi asunto vaikuttaa kodilta. Ihana oli herätä vieraasta paikasta, jossa oli kuitenkin kodin tuntu ja omat tavarat vaikuttivat olevan paikoillaan. Ensimmäinen virallinen päivä toisessa toimipisteessä. Tästä alkaa mahtava päivä!
Omat rakkaat kissani tulevat tänään kotiin! Vuoden ero niistä hassuista karvakasoista on ollut todella rankka.. Ja voin vannoa, että maan päällä ei enää IKINÄ tule olemaan ihmistä, jonka takia luopuisin noista ihanista palleroistani.. Kissani ovat ainoat joihin luotan 100%. He eivät petä, eikä jätä minua IKINÄ!
Miksei ole jo ilta..
Mä taas oon päinvastaisen tilanteen edessä, todennäkösesti joutumassa lähiaikoina luopumaan mun kissoista . Avokilla on alkanut siinä määrin hengitys pihisemään, etten pysty enää kauaa hyvällä omallatunnolla sitä kuuntelemaan. Tuntuu kyllä tosi pahalta ajatellakaan, et joutuis elää ilman mun vauvoja . Toivottavasti äiti suostuis ne ottamaan hoiviinsa, ei olis sit ainakaan ikuinen ero .
Mä taas oon vastaavan tilanteen edessä, todennäkösesti joutumassa lähiaikoina luopumaan mun kissoista . Avokilla on alkanut siinä määrin hengitys pihisemään, etten pysty enää kauaa hyvällä omallatunnolla sitä kuuntelemaan. Tuntuu kyllä tosi pahalta ajatellakaan, et joutuis elää ilman mun vauvoja . Toivottavasti äiti suostuis ne ottamaan hoiviinsa, ei olis sit ainakaan ikuinen ero .
Se on rankka paikka.. Itse löysin kuitenkin niin ihanan ihmisen, että hän suostui ottamaan kissat ikäänkuin hoitoon määrittämättömäksi ajaksi. Sopimukseen kuului, että minä maksan kaikki eläinlääkärimenot + muut isommat menot ja jos ikinä joudun sellaiseen tilanteeseen, että ero tulee ukon kanssa (mikä siis tuli ) Niin saan kissani takaisin! Lopullisesti en olisi ollut heistä valmis luopumaan! Ihmisiin kun koskaan ei voi luottaa 100%, mutta eläimiin voi. Mieti tarkkaan mitä teet kissojen suhteen. Itse en ikinä olisi luopunut palleroistani lopullisesti! ONNEKSI!
Super-Kerttu, 4.9.2006 09:44:
Omat rakkaat kissani tulevat tänään kotiin! Vuoden ero niistä hassuista karvakasoista on ollut todella rankka.. Ja voin vannoa, että maan päällä ei enää IKINÄ tule olemaan ihmistä, jonka takia luopuisin noista ihanista palleroistani.. Kissani ovat ainoat joihin luotan 100%. He eivät petä, eikä jätä minua IKINÄ!
Voin kuvitella fiiliksen. Mun ei ole onneksi tarvinnut luopua omistani enkä tosiaan usko kenenkään takia niin tekevänikään, mutta muistan tästä asiasta vuosi sitten Klubbarilla käydyn keskustelun, jossa taisin olla asiasta sivullisena jopa vähän penseänä.
Lemmikeissä on tosiaan puolensa - ne rakastavat varauksettomasta takaisin eivätkä osaa suunnitelmallisesti ja/tai tekemisiensä seuraukset tiedostaen kikkailla rakkaidensa elämillä. Then again, on ihmisissäkin omansa vaikka karvapallerot ovatkin ihania.
Super-KerttuIhmisiin kun koskaan ei voi luottaa 100%, mutta eläimiin voi. Mieti tarkkaan mitä teet kissojen suhteen. Itse en ikinä olisi luopunut palleroistani lopullisesti! ONNEKSI!
Tää on ihan totta . Mäkään en kyllä pysty edes ajattelemaan sellasta tilannetta, että antaisin ne pois jollekin vieraalle. Jos äiti ottais ne, niin ainakin saisin mun murut takaisin jos ero tulee. Mutta joka tapauksessa tuntuu, että jos luovun niistä, oon pettänyt ne ja se tuntuu ihan sydäntäsärkevältä .