46,900 posts, 2,345 pages, 17,073,037 views
Viime yönä. Latailin netistä biisejä ja törmäsin tällaiseen kuin Simon & Garfunkel "The Sound of Silence". Jotain 60-luvun hippimusaa. Luin siinä kuunnellessani Gaimanin Unohdettuja Jumalia ja jotenkin sen biisin sanat sopivat niin häkellyttävästi siihen tarinaan, että siinä oli jotain epätodellista.
Kuuntelin tuon biisin nyt uudestaan ja kumma kyllä, se kuulostaa todella hyvältä vieläkin. Olenkohan tullut vanhaksi?
Hello darkness, my old friend
I've come to talk with you again
Because a vision softly creeping
Left its seeds while I was sleeping
And the vision that was planted in my brain
Still remains
Within the sound of silence
...
And the people bowed and prayed
To the neon god they made
And the sign flashed out its warning
In the words that it was forming
...
Hani tulikin päivän aikasemmin kotiin!
Siis todellakin meni pasmat ihan sekaisin, kun tuli viesti, jossa kultani kertoi saaneensa lennon vaihdettua ja onkin Suomessa jo muutaman tunnin kuluttua!!!! Siis ihan HUIPPUA!
Tämä loppuilta onkin sitten pelkkää hymyä...