...runoutta...

rakkaani rakoperse jne..nyt ei irtoo..täytyy koittaa toiste jos runoSUOLI pulppuais paremmin..

[muokattu 29.10.2002 15:33]

Tuuli laulaa peikolle,
sade itkee sen murheita,
aurinko lämmittää sen sydäntä,
pilvet peittelee sen nukkumaan,
metsä suojelee sitä vaaroilta.
Hän on metsänpeikko,
hän on turvassa.

-

Pimeä on valoisaa
kun olet vierelläni.
Yö on päivä kun olet rinnallani,
ja joka kerta kun tartut käteeni
sydämessäni
aukeaa uusi kukka.

Jaksaajaksaajaksaaa
kukapuhuikaansaksaaa???

Joopa-joo, Stutgartkickers forever
Storm r.i.p.

Rakkaus on ruma sana
kaipaus soi kauniimpana

siteeratakseni yhtä hienoa rock muusikkoa...
Stutgartkickers, kick yu in the nut

No name no game....
Sorry, kylvyt on kylvetty täytyy lähtee jatkaa koulu juttui....

ps. ehdoton divauksen pituus ennätys tavalla.

Jossain horisontissa nouseva aurinko
työnsi hämärää kauemmas.
Ei ollut enää yön varjoja joiden
suojiin olisi voinut paeta.
Oli se hetki jolloin maailmaan
mahtuin vain totuus.
Jäljelle jäi tyhjä,
ontto olo.
On aika selittää ja aika olla selittämättä.
Kuiskata voisi hiljaa
jos joku kuuntelisi.
Tunteita ei pidä peitellä,
ne on sanattomia viestejä sydämmestä.

---

Yksinäisyys on kuin tuuli,
välillä se katoaa mutta se palaa.
Se hiipii luoksesi ja koskettaa hiuksiasi.

Pimeinä iltoina se valittaa nurkissa.
Tahdot paeta sitä,
etsit suojaa ihmisistä.
Koetat unohtaa sen,
mutta se ei unohda sinua.

Välillä se panee sinut itkemään,
toisinaan se itkee itsekkin.
Sekin on yksinäinen.

---

Ystävälle.
Ystäväni
jaksa rakastaa elämääsi,
vaikka se ei aina
osoita rakkauttasi sinuun.
Jaksa hymyillä elämälle
vaikka se ei aina
hymyille sinulle.
Et ole yksin,
ota kädestä kiinni,
yhdessä olemme vahvempia.

---

kuilu:

JUNITIN KLASSIKKO

helmiä, pieniä helmiä,
isoja helmiä

“helmee, helmee!”

helmiä, kelluvana ellipsinä,
kimaltelevana

“muistan, muistan!”

helmiä, hymyn kaaren,
hien naurun

“lähtee, lähtee!”

helmiä, huuleutuu sylkeen,
kielii korvaan

“helmee, helmee!”


PALLO PYÖRII

kätesi lipui hetken
pinnallani
paloi tuli
jonka sytytit
huulesi peitti omani
märkänä
valui sylki
jonka päästit
pallo pyörii
niin minäkin


MERI HETI RANNASSA

- plup, plup -
sanoin hukkuessani

katseesi on välillä
haluttava ulappa

meri vailla rantoja


MALLINUKKE (C.Bukowski, käännös mun)

älä riisu rakkauttani
voit löytää mallinuken
älä riisu nukkea
voit löytää
rakkauteni

ajat sitten hän
unohti minut

hän koettaa uutta
hattua
ja näyttää paljon
koppavammalta
kuin koskaan

hän on
lapsi
ja mallinukke
ja
kuolema

en voi vihata
sitä

hän ei tehnyt
mitään
tavatonta

vain halusin
että olisi


HULLU HEVONEN

Laukkaa humma huima,
mun ikioma polle.
Katseesi nyt niin tuima,
kiidätä heti aavikolle.

Hehkuu hiki lavoissas,
suitsista sokeana puristan.
Mä lennän kamoissas
ja vyöllä hauikseni kuristan.

Sinne taidat jättää
mun, yksin kuka ties.
Se liikaa päätä mättää,
väliin jättää tämä ratsumies.

Silti sun satulaas
joku rohkea jo jonosta käy,
aavikkoa kierrät taas,
eikä selässäs enää uteliasta näy.

Oot eri ilkeä ori,
ei, surkea luuska, koni.
Stadi, Inari tai Pori,
häpeää sua aika moni poni.

Valintani, tuo vihreä poni pieni,
lempeästi tölttää, ei kiitolaukkaa.
Tallina Vaahtera taikka Sieni,
sieltä ei mua paha heppa haukkaa.

Hullun lahjahevosen suussa
ei ole kuin värkkejä ja douseja.
Helpompi olis vaik hirsipuussa
ihan vaan straikkailla pouseja


(jälleen kerran disautan tabulaattorin tai edes spacen toimivuutta...grrr!)


- härkähymiöriimi -

Hento tuuli varistaa lehteni,
sade huuhtoo minut paljaaksi
ja puhdistaa mieleni.
Silmäripset jäässä nukahdan
surun tuoksuun.

Unity(f):

Noihan on hyviä..
Mä tykkäsin...

Kiitos.
Mä normaalist kirjotan vähän tummasävysempää, ni noi tuntu oudoilta mun kirjoittamax..

Veteen heitettynä kivenä
uppoamme,
väreilevinä aaltoina vaellamme.
Syvemmälle siniseen,
horisonttiin punaiseen.
Kunnes pohjaan pysähdymme,
suurempaan aaltoon kuulumme.
Kunnes joku meidät löytää.

Mikä on merkitys teoilla,
jotka tehtiin ilman tarkoitusta?
Turhaan on kuljettu matka,
jos aikoo kääntyä takaisin.
On heitä jotka puhuvat,
vaikkei sanat tarkoita mitään.
On heitä jotka tekevät tekoja,
vaikkei teot merkitse mitään.
Heitäkö pitäisi seurata,
heitäkö pitäisi kunnioittaa,
heidänkö kaltaisiksi meidän pitää tulla?
Turhaksi turhan takia.

Sanansaattajan pää laatikossa,
lahjana,
verisenä elettynä elämä.
Kuka sai viestin,
kuka ymmärsi sen?
Kuka katkaisi viestin,
ja kuka lähetti ihmisen?
Ei viestillä ollut merkitystä,
vaan sen sanojalla.
Ymmärsikö vastaaja sen,
merkityksen ihmisen?

En taida olla hääppönen optimisti..*mur*

LostM:

En taida olla hääppönen optimisti..*mur*

Katoin kanssa että on tainnu Uuno Kailakset tulla luettua.

veli rakas, jälleen jotain niin kaunista*sydän*^__________^

nää on vanhoja... noin vm96-98

En tiedä mitä toivon,
mitä oikeen odotan,
luulen sinun tulevan,
luokseni jälleen saapuvan.
Kaikki tuntuu turhalta,
kai se on vain rakkautta.
Niin monta yötä olen toivonut
niin monta päivää odottanut.
Miksi elämä on näin vaikeaa?
Miksi ei voi olla helpompaa?
Niin voisi vaan rakastaa.

---

Me.
Aurinko ja taivas,
meri ja laineet,
kallio ja maa.
Lumouksen rikkoi
kaksi sanaa:
Ollaan ystäviä.

---

Älä vielä lähde pois,
älä mene, pysähdy!
Anteeksi jos tein väärin,
voitko antaa?
Odota, olisi asiaa...
Etkö kuule vai etkö halua?
Olisit ystäväni,
kaverini
niin kuin ennenkin.

NAAMIO

Huudan tuskaani,
mut ääntä ei kuulu.
Itken suruani,
mut kyyneleitä ei näy.
Kipu viiltää sydäntäni,
silti hymyilen.[/

---

Kuuntelen hiljaisuutta.
On yö.
Mietin elämääni...
Tunnen kylmyyden,
ei ole mitään sanottavaa.
Katson jonnekkin kauas.
Aurinko paistaa.

---

Kun menetin....

Otan kehyksen hyllystä,
kyyneleet vierivät kasvoilleni
kun näen kuvasi.
Ystävä tulee viereen,
lohduttaa.
Yhtäkkiä kyynelteen lomasta
pilkahtaa hymy.
Elämä ilman sinua jatkuu..

---

Tahtoisin lentää kauas,
kauas pois...
Sinun luoksesi,
sinun mailmaasi.
Otatko minut vastaan?

---

Ystäväni,
älä tule nyt,
älä katso minua
kun tunnen tuskaa.
En tahdo
et suhun sattuu.
En halua et näet
tyhjän katseeni.

Suru kipuna sydämessäni...
-Rakkaus satuttaa..

---

Sinä sumuisena aamuyönä
lähdit hiipuen taivaan sineen...
Kuinka olisin voinut tietää?
Taivaalta tavoitteleva huuto
ja olit poissa.
Poissa luotani,
anna anteeksi,
en varmaan tajunnu koskaan
kertoa että välitän.

Kun yö kohtaa aamun,
herään hämärään
ja viivyttelen vielä hetken
lämpimän peiton alla

kun yö kohtaa aamun,
rukoilen että tänään
tekisin kaiken paremmin

ehkä tänään osaan
kunnioittaa ja rakastaa
ehdoitta...
ehkä tänään rakastan
enemmän
myös itseäni

ja kun ilta viimein kohtaa yön
olen parempi ihminen

-uhuu (feeling blue)

Plutossa
sut kohtasin,
sieluasi kosketin.
Yhdeksi hengeksi
muutuimme,
sulimme
mailmankaikkeuteen,
avaruuden kauneuteen.

:lla Villelle. olit mun avaruus. R.I.P

Kuu valaisee
pimeän metsän kauneutta.
Se saa näyttämään
kuolleen lehdenki
kauniilta.
Se muuttaa tuulen
musiikiksi ja
sieluni synkkyyden...
-Toivoksi.

unityllä varsinainen runosuoni*nauru*
ihan kivaa luettavaa ku ei ite oikeen luonnistu noi tommoset*hih*

Tässä tulee TODELLA vanha ja yksi parhaista "runoista"

Kesä tuli
Lumi suli
Puro sano
Puli puli


Ah, niin kaunista... *nauraa*
Olisipa jo kesä