Ensin tuli alkutunnari: RRRTsäkäTsäkäTsäkäPUMPUM-KiliKaluRRRummmm"LASSE-ARO!!!" Tässä vaiheessa ohjelma-aikaa oli kulunut 15 sekuntia. Sitten alkoi itse "show": "Hei. Ja. Terve. Tuloa. Taas. Aro. Show'n. Pariin. Tänään. Käymme. Kuuntelemassa. Vesijärvellä. Kuinka. Maali. Kuivuu." Tässä vaiheessa ohjelmaa olikin kulunut jo 15 minuuttia, ja kuulija vaipunut unten maille, mikä oli aika paha juttu, jos sattui kuuntelemaan ohjelmaa auton ratissa.
Eilinen tiivis ja hikinen jumppatunti Senssissä oli kaikkea muuta kuin unettavaa Aro-show'ta: Kyllä tottatotisestimaar kannatti tehdä yhdeksän tunnin reissu Bay Cityyn Finrgin synttäreihin. Paljon onnea positiivisesti äkäiselle esiteinille ja kiitos paljon, että villitsit minutkin mukaan hervottomaan hepuliisi.
Musiikista ja äänentoistosta ei voi antaa vähemmän pojoja kuin mitä äänten tuottajalla on ikää, ja lisäpisteitä annan saamastani oppitunnista, joka käsitteli aihetta: Näin sardiinit mahtuvat tanssimaan purkissaan.
Päivänsankarin alhaisesta iästä johtuen pitäydyin itsekin vesi- & mehulinjalla, joten asioita tuli tarkasteltua - hihhih - normaalista poikkeavasta vinkkelistä. Ehdinkin jo hetken ihmetellä, että kylläpä täällä Senssissä annetan asiakkaiden vetää itsensä aika lailla lärvätsaloon, mutta sitten minä hoksasin, että nämähän ovatkin luistelutyylin hiihtäjiä after ski -partyissään.
Lopuksi haluan lähettää suuret, suuret kiitokset koko lahtelaiselle bailukansalle. Minä olin nimittäin tonttuillut itseni hitaan narikkajonon hännille ja kun alkoi näyttää siltä, että nyt taitaa bussikyyti Helsinkiin mennä minulta sivu suun, niin minun oli pakko pyytä teiltä kaikilta noin 200 ihmiseltä, jotka olitte jonossa minua ennen, lupaa etuilla. Kellään ei ollut mitään tätä vastaan, ja narikassakin sain takkini jonon ohi.
Suurkiitokset. Koska Lahden henki on näin joviaali ja positiivinen, niin aion käydä siellä jatkossakin.