Tulevaisuus

paljon rahaa, naisia ja lisää hyvää teknoa!!!!

Tyeicha:

tahtoo miehen, jatkokoulutuspaikan, asunnon, työn ja lapsen edellä mainitussa järjestyksessä, seuraavien 4 vuoden kuluessa.

Eipä tuosta listasta enää kauheasti puutu (tosin nainen ois kivempi)...ja vuosista en olisi aivan niin tarkka.

Hyvän terveyden ja onnea. Ja tietty... ... ääälkohoool.

Haluan vanheta samalla tavalla kuin David Bowie:
"I'm gonna keep going until I drop dead"

Omasta mielestäni elämä näyttää sitä paremmalta mitä pidemmälle se etenee. Ainakin tuosta edellä mainitusta herrasta voi todeta sen.

Mun tulevaisuus näyttää seuraavalta:
-pääsen valtiotieteelliseen ens syksynä
-opiskelujen lomassa löydän jonkun intellektuellin miehen, joka myös tykkää käydä bilettämässä
-valmistumisen jälkeen pari vuotta valtion paskaduuniin (keräämään vähän rahaa...)
-sitten ostan Audi TT:n, flyygelin, kattohuoneiston...
-pääsen eduskuntaan
-saan ministerisalkun (joko valtiovarainmin. tai sitten ulkomin.)
-valitaan presidentiks
-vietän ansaittua eläkkeilyä loput vuodet, totutan kaikki kummilapset (jos omia ei oo...) kuuntelemaan konemusiikkia ja pukeutumaan lämpimästi.

Mulle huominen on vain huono muistikuva eilisestä. Se mitä teit eilen taphtuu huomenna uudestaan ja tämä päivä on vain hetki jolloin ei tiedosteta kehää.
En halua haaveilla asioista mitkä unohdin tänään eilisestä..

Tilaisin yhden tulevaisuuden, jossa on paljon rahaa, naurua ja hyviä tyyppejä, eikä ollenkaan mitään tyhmiä juttuja. Maksan kun kerkeän. Toimitus mahdollisimman pian ja mieluiten kotiovelle.

Ihan lähitulevaisuudessa toivon pääseväni johonkin hakemistani työpaikoista, jottei tarvitsis ihan kerjäämäänkään ruveta opintotukien loppuessa. Lisäksi toivon tulevaisuuden tuovan tullessaan tiedon siitä, että minut hyväksytty opiskelijavaihtoon Japaniin (Hollanti ja Saksakin käy).

Kauempana tulevaisuudessa toivon menestyväni työelämässä ja myös yksityiselämän puolella edes mukiinmenevästi sekä tietysti pysyväni terveenä...

EDIT: muutin yhden sanan oikeaan sijamuotoon

[muokattu 13.2.2004 17:01]

Tällä hetkellä toivon pääseväni tuon koulun loppuun, jota jatkuu valitettavasti vielä ainakin 2,5 vuotta. Sen jälkeen toivon että saan jonkun mukavan duunin, missä viihtyy ja työilmapiiri on hyvä ja myös että työntekijät töissä olisivat nuoria, eikä jotakin vanhoja. Mikä olisikaan mukavempaa.

Kun töissä on kerinnyt olla vähän aikaa, niin haluaisin itselleni talon. Sellaisen mukavan hirsi rinnetalon. Vielä kun olisi rantatontti. Sitten kun on kaikki kunnossa haluaisin jo saada lapsia. Tyttö ja poika on pakko saada. Pojalle saa sit ostella mukavia rentoja vaatteita.

Ongelmani vaan on, että en tiedä haluanko tätä tämän hetkisen mieheni kanssa, koska hän ei osaa ajatella muita kuin itseään.

Mutta en ikinä haluaisi olla samanlainen kuin äitini...

yana:
Teks:
---
Onneks oon viel vastuuton teini-ikänen kakara
---


samoin

kuten myös... ja teiniydyn vaan lisää, mitä vanhemmaksi tulen. 16-17 -vuotiaana oltiin muka niin aikuista, ettei mitään rajaa 18-vuotiaana aloin sitten olla lapsellisempi, ja nykyään sitäkin enemmän. Musta ei tule tylsää aikuista

Tulevaisuus ahdistaa hiukan, sillä pelkään juuri sitä, etten ole saavuttanut kaikkea, mitä haluaisin. Tunnustan kuuluvani juuri siihen ”kaikki mulle nyt ja heti” -sukupolveen. 10v päästä (kolmekymppisenä) olisi kiva olla mielellään hyväpalkkainen työpaikka, auto, joku ihq psykekämppä lähellä keskustaa (), väikkäri ainakin tekeillä, musta vyö taidossa, edelleen aktiivinen bile-elämä, belgianjänis lemmikkinä... lisäksi olis mukavaa taitaa vähän useampaa kamppailu/itsepuolustuslajia, kuten krav magaa, wing tsungia, taijia, kendoa...

1.Gradu valmiix viim. vuoden kuluttua
2.Vakituinen työpaikka n. vuoden kuluttua alalla, johon kouluttaudun
3.Oma asunto
4.Auto? (riippuen asunnon sijainnista)

Ja nämä kaikki tuo mulle perusturvallisuuden ja pohjan, jolla mä voin huoletta
BILETTÄÄ NIIIIII-IIN PERRRRKELEEEEEESTI!



Hihih*pahis*

.mulla on suuria suunnitelmia tulevaisuudelta, realistisia mutta suuria.
.oon tässä viimeaikoina nautiskellu siitä, että huomasin vihdoinkin olevani aikuinen.
.en tyyliin jakkupuku toimistosihteeri aikuinen vaan minunlainen aikuinen.
.mussa ei ole enään mitään muuta jäljellä entisestä kuin viisautta ja paljon.
.tottakai kaipaan niitä aikoja jolloin annoin elämän mennä käsistä ja käyttäydyin kuin pahainen kakara, vaan nyt on myös hyvä.
.kyllähän sitä on jo tullu elämää nähtyäkin.
.lapsuus loppu kun täytin kymmenen.

Olen ihan pienestä pitäen tiennyt tasan tarkkaan mitään haluan elämälläni tehdä, siksi onkin ehkä vähän kummallista, ettei minulla ole _minkäänlaisia_ tulevaisuudensuunnitelmia. En tule tekemään yhtään mitään. Työpaikka on ollut jo muutamia vuosia, mutta luultavasti olen eläkkeellä parin vuoden päästä. Lapsia en tosiaankaan hanki. En aio muuttaa mihinkään, matkustaa tai opiskella. Autoa en missään nimessä hanki, todennäköisesti en myöskään lemmikkieläimiä ja kesämökin hankintakin kaatuisi viimeistään huonoon rahatilanteeseen. Joskus kyllä hirvittää tällainen elämä, mutta ei voi mitään.

Tyeicha:
tahtoo miehen, jatkokoulutuspaikan, asunnon, työn ja lapsen edellä mainitussa järjestyksessä, seuraavien 4 vuoden kuluessa.

Eiköhän toi onnistu, mut kannattaako päättää aika taulua ennalta kun ei kumminkaan voi tietää mitkä on ajatukset 4 vuoden päästä? *pörr*

- Ihanan miehen, jonka kanssa onnentäyteinen parisuhde
- Työn, jonka tekemisestä nautin
- Lisäksi muutenkin onnellisuutta ja terveyttä itselleni ja läheisilleni

oma paratiisisaari tuolta jostain kaukaa tyyneltä mereltä tai ehkä vähän realistisempi vaihtoehto olis lomamatka sellaiselle*blush*

ensinnäkin toivon että tää hyvin alkanut ihana juttu petrin kanssa kestää. vielä ei ainakaan merkkejä muuhun suuntaan, enkä niitä merkkejä kovasti yritä tutkaillakaan.

toiseksi, haluaisin valmistua mukavassa tahdissa ja saada kivan työpaikan, ja jonkin verran luoda uraa, tosin ei mitenkään hc-tahdissa.

valmistumisen jälkeen jossakin vaiheessa olisi ihana pyöräyttää pieni vesseli tai pari. niitä ennen hankkia isompi kämppä, johon mahtuisi myös hauva tai kaksi.

haluan ja toivon, että myös tulevaisuudessa pääsen matkustelemaan vähintään kerran vuodessa ulkomaille. hauvat vanhemmille hoitoon ja vesselit mukaan sitten myöhemmin.

toivon myös, että oppisin käsittelemään stressiäni vähän paremmin :)

Mullakin on sellainen kiva koira, jota ilman en vois elää. Se kuorsaa aina mun vierellä yöllä.

Paha juttu siinä koiras on se sen pierut haisee todella pahalle... he he

Pää asia mulla on et kun kersoja rupeen tekemään pitää olla ensin hyvä työpaikka, et niille saa ostaa kaikkea kivaa. Sitten kun sais pojan niin sais opettaa sitä skeittaan ja snoukkaamaan.

jos nytten kesä-tai vakituisentyöpaikan saisi hankittua niin olisi helpompaa, lukioon pitäisi mennä, kieliä lukemaan.. ainoat aineet jotka päähän jää^^ on se vaan harmi että ei sitä pahemmin alaikäistä oteta vakituiseen duuniin, siis puhelin myyntiä on tarjolla mutta kokeiltu on enkä takas mee..

lapsia vois hankkii sitten kun löytyy se henkilö joka olis niiden isä^^
ja kun on kunnolla omilla jaloillaan niin kyllä se siitä^^

-Toivoisin että olisin tulevaisuudessa, sanotaan vaik vielä 30v kuluttua edes kohtuu kunnossa ja terve.
-Olis hauska jos sais itsestään irti, ja toteuttais pitkä-aikaisen haaveen matkasta kaukaiseen maahan pallon toiselle puolelle.
-Tietysti myös se lottovoitto olis tervetullut, ja auttas ainakin edellisessä..
..Nämä tuli ekana mieleen, mutta kyllähän näit keksis...