Posts: 1,158
Posts: 15,721
Posts: 454
Minä haluaisin saaha koulun päätökseen, lähteä pariksi vuodeksi ulkomaille (Japaniin, Kanadaan tai Uuteen-Seelantiin) töihin, tulla sitten takas ja asettua vaikkapa aloilleen johonki. Mieluiten Itä- tai Pohjois-Suomeen tai Oulun lääniin.
Ja tottakai ois kiva löytää itelle jostain joku kiva miespuolinen henkilö, jonka kans vois pitää kirkkohäät ja hankkia hyvällä tuurilla pari mukulaa + omakotitalon.
Elää terveenä ja yrittää saada elämä pyörimään niin, että sitten kuolinvuoteella vois todeta: "Perhana, mullahan oli loppujen lopuksi onnellinen elämä".
Ja tottakai ois kiva löytää itelle jostain joku kiva miespuolinen henkilö, jonka kans vois pitää kirkkohäät ja hankkia hyvällä tuurilla pari mukulaa + omakotitalon.
Elää terveenä ja yrittää saada elämä pyörimään niin, että sitten kuolinvuoteella vois todeta: "Perhana, mullahan oli loppujen lopuksi onnellinen elämä".
Posts: 731
Posts: 2,255
patis:
e-z my bro
kyllä tää tästä. se on vain asenteesta kiinni
hmph.. vois vaikka kuolla pois
vittu nää maanantait on ihanii
e-z my bro
kyllä tää tästä. se on vain asenteesta kiinni
Posts: 140
Posts: 245
patis:
Suurinpiirten näin... Elän solussa (since 98), koulussa ei saa mitään aikaseksi ja aika alkaa juosta käsistä.
Toiveita olis että sais elää edes 40 vuotiaaksi ja löytäis jonkun jota rakastaa... Jos ei onnistu niin olkoon! Mä olen jo pitkään miettinyt et musta ei tuu mitään...
Tämä ei tarkoita ettenkö yrittäisi, mutta kun ei vaan mikään onnistu...
tulevaisuuden ajattelu saa ainaki mulla himmeen vitutuksen päälle.
Ikä alkaa painaa päälle enkä oo saavuttanu elämässäni yhtään mitään, ei omaa kämppää, ei työpaikkaa ja kouluki kusee kintuille totaalisesti.
hmph.. vois vaikka kuolla pois
vittu nää maanantait on ihanii
Suurinpiirten näin... Elän solussa (since 98), koulussa ei saa mitään aikaseksi ja aika alkaa juosta käsistä.
Toiveita olis että sais elää edes 40 vuotiaaksi ja löytäis jonkun jota rakastaa... Jos ei onnistu niin olkoon! Mä olen jo pitkään miettinyt et musta ei tuu mitään...
Tämä ei tarkoita ettenkö yrittäisi, mutta kun ei vaan mikään onnistu...
Posts: 745
Hmm..oon tässä ollut koko päivän opettamassa ekaluokkalaisia ja illalla menen hoitamaan kaksi vuotiasta pikku pimatsua.. Tän päivän olen ollut haltioissani koska nää vekarat on oikeasti syötävän ihania..Olen joiltakin kavereiltani jo kysynytkin mutta haluaisin kuulla myös teidän mielipiteitä..
Itse osaan pitää bilettämisen järkevässä määrin mutta ne jotka bilettävät about 3-7 kertaa viikossa (huumeilla tai ilman)..
Oletteko ikinä ajatellut sitä että:
Rauhoittuuko tahtinne sitten joskus? Tapaatte kenties sen ihanan ihmisen ja alatte suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta..juoksetteko lapsi sylissä nenä punaisena bileistä toiseen..tai toisaalta ilman lasta neljäkymppisenä mehulasi kädessä jatkoilla..?
Mihin asti riittää kunto ja mielenkiinto bileissä käymiseen?
Väheneekö doubbaus/dokaus?
Henk koht. ajattelen asian suunnilleen näin..bailataan kun vielä ollaan nuoria. Mutta kun niitä pentuja aletaan pusertamaan maailmaan niin omat asiat täytyy pysyä hanskassa. Pitäis sitä rahaa jäädä muuhunkin kuin baarin narikkamaksuihin ja päihteisiin..
Itse osaan pitää bilettämisen järkevässä määrin mutta ne jotka bilettävät about 3-7 kertaa viikossa (huumeilla tai ilman)..
Oletteko ikinä ajatellut sitä että:
Rauhoittuuko tahtinne sitten joskus? Tapaatte kenties sen ihanan ihmisen ja alatte suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta..juoksetteko lapsi sylissä nenä punaisena bileistä toiseen..tai toisaalta ilman lasta neljäkymppisenä mehulasi kädessä jatkoilla..?
Mihin asti riittää kunto ja mielenkiinto bileissä käymiseen?
Väheneekö doubbaus/dokaus?
Henk koht. ajattelen asian suunnilleen näin..bailataan kun vielä ollaan nuoria. Mutta kun niitä pentuja aletaan pusertamaan maailmaan niin omat asiat täytyy pysyä hanskassa. Pitäis sitä rahaa jäädä muuhunkin kuin baarin narikkamaksuihin ja päihteisiin..
Posts: 174
Avernian:
samaa mieltä mutta empä noista lapsista viel tiedä... aika näyttää
mut toi et olis kehittämässä jotain yleishyödyllistä, ei nyt välttämättä mitään parannusta syöpään (vaikka kivahan se olisi jäädä historian kirjoihin syövän parantajana), mut jotai mikä helpottais muitten ihmisten elämää.
-Mönjä-
Tulevaisuus on myöhemmin...
Mitä minä haluan?
30-40 vuoden päästä kun kuolen, haluan että minut muistetaan.
Tuossa ehkä 10 vuoden päästä voisi pari kolme lasta siittää, ja antaa niille hyvän elämän eväät.
Jos joku mua joskus rakastaiskin jonka voin tehdä onnelliseksi, se olisi hyvä.
Jos voin tehdä jotain työtä josta on oikeasti _hyötyä_, hienoa. Vaikka olla mukana kehittämässä jotain yleishyödyllistä.
Haluan tulla joksikin paremmaksi.
samaa mieltä mutta empä noista lapsista viel tiedä... aika näyttää
mut toi et olis kehittämässä jotain yleishyödyllistä, ei nyt välttämättä mitään parannusta syöpään (vaikka kivahan se olisi jäädä historian kirjoihin syövän parantajana), mut jotai mikä helpottais muitten ihmisten elämää.
-Mönjä-
Posts: 605
Posts: 364
enkä mä sit ajattele sitä, että tulevaisuus SAI MUT KIINNI, ja siis että mä prkl meen naimisiin koht 
... jotenkin vaikee sulattaa...... 
Posts: 521
Tanya:
No vaikka niitä lapsia ei meinaisikaan hankkia, niin tuskinpa sitä enäää keski-ikäsenä jaksaa pahemmin bileissä ravata katsomassa, miten itseään puolta nuoremmat teinit tamppaa... Harmittaa vanheneminen. No, niinhän sitä sanotaan, että ihminen on tasan sen ikäinen, miksi itsensä tuntee, mutta silti. Musta tuntuu välillä, että kolmenkympin tuolla puolen ei ole elämää...voisiko joku todistaa luuloni vääräksi, jotta pääsisin eroon tästä vanhenemisen pelosta?
Sitä mä oon myös monesti kelaillut, että sitten kun ollaan vanhoja mummoja ja pappoja [jos ollaan], soikohan stereoissa vieläkin samanlainen musa kun nyt...tuntuu aika hullulta aatella, että jonkun mummon jalka vipattais Proteuksen tahtiin...
Mihin asti riittää kunto ja mielenkiinto bileissä käymiseen?
Väheneekö doubbaus/dokaus?
Henk koht. ajattelen asian suunnilleen näin..bailataan kun vielä ollaan nuoria. Mutta kun niitä pentuja aletaan pusertamaan maailmaan niin omat asiat täytyy pysyä hanskassa. Pitäis sitä rahaa jäädä muuhunkin kuin baarin narikkamaksuihin ja päihteisiin..
No vaikka niitä lapsia ei meinaisikaan hankkia, niin tuskinpa sitä enäää keski-ikäsenä jaksaa pahemmin bileissä ravata katsomassa, miten itseään puolta nuoremmat teinit tamppaa... Harmittaa vanheneminen. No, niinhän sitä sanotaan, että ihminen on tasan sen ikäinen, miksi itsensä tuntee, mutta silti. Musta tuntuu välillä, että kolmenkympin tuolla puolen ei ole elämää...voisiko joku todistaa luuloni vääräksi, jotta pääsisin eroon tästä vanhenemisen pelosta?
Sitä mä oon myös monesti kelaillut, että sitten kun ollaan vanhoja mummoja ja pappoja [jos ollaan], soikohan stereoissa vieläkin samanlainen musa kun nyt...tuntuu aika hullulta aatella, että jonkun mummon jalka vipattais Proteuksen tahtiin...
Posts: 420
Haluan pikkaisen tasaisempaa elämää, vähän enemmän aineellista varmuutta ja vaimon. Sitten haluaisin myös menestystä musiikkirintamalla :)
Posts: 311
Posts: 2,255
Posts: 266
jotenkin toi tulevaisuus pelottaa. Ei ole mitään varmaan ja mä otan aina veen moiset paniikit jos joku ei onnistukkaan.
Nyt on vähän ton opiskelun kanssa huolia ja pitää vissiin vaihtaa vähän helpompaan ja sit alkaa taas se sama paska alusta ja jatkuu, mut entäs jos vielä sitkään ei onnaa ni sit ollaan kohta lukemassa puistokemiaa jonkun veen aikaisen sillan alla. No jos ei kuitenkaan :)
MÄ vaan haluun tylsän varman elämän.
Nyt on vähän ton opiskelun kanssa huolia ja pitää vissiin vaihtaa vähän helpompaan ja sit alkaa taas se sama paska alusta ja jatkuu, mut entäs jos vielä sitkään ei onnaa ni sit ollaan kohta lukemassa puistokemiaa jonkun veen aikaisen sillan alla. No jos ei kuitenkaan :)
MÄ vaan haluun tylsän varman elämän.
Posts: 521
Posts: 605
Posts: 276