Olen erityisen lahjakas bongaamaan korkeita ääniä, jotka voivat olla voimakkuudestaan riippuen jopa kivuliaita. Yritettiin kerran testata fysiikan luokassa että miten korkealle erotan ääniä, oltiin jo pitkällä yli muiden erotuskyvyn kun opettaja vahingossa veti volyymia lisää ja runsaasti joka sattui huomattavan paljon korviin ja jäi soimaan melkein tunnin ajaksi, vieden kaikki halut testata kuuloa kyseisen opettajan avustuksella.
Tyypillinen tilanne, musiikki soi kovalla, kaverin taskussa oleva puhelin alkaa soimaan, ja ääni kasvaa, ja pitää huomauttaa että "hei sun puhelin soi, aiotko vastata?". Hankkiutunut eroon tikittävistä kelloista, oli talon toisessa päässä tällainen kello ja jos illalla ovi jäi raolleen niin piti nousta ylös sulkemaan ovi kun kuului kauhea takominen toisesta huoneesta.
Eli siitä on sekä hyöttyä että paljon haittaa.
Lisäksi aistin paineenvaihtelut todella herkästi, esim hississä tai jos auto ajaa mäkeä ylös. Lentokoneessa joutuu tekemään tosissaan töitä että saa tasattua paineet ja aina joskus paine ei vain tasaannu ja korva menee lukkoon. Viimeksi kun kävin etelässä niin paluumatkalla laskeutuessa helsinkiin meni molemmat korvat lukkoon noin 5000 metrin korkeudessa, ja koko loppulasku ja paluu kotiin oli yhtä tuskaa, mm. se kun piti mennä metroon niin tosissaan sattui korviin.
Minulla on aina paljon juotavaa ja purkkaa mukana lentomatkoille mutta ei aina riitä. Lisäksi sairastun helposti poskiontelontulehduksiin.
Yleensä tykkään soittaa musiikkia vain sillä voimakkuudella että kaikki soittimet erottuvat.
Ajattelin vain kysellä että millaista porukkaa muut ovat, onko kuulo mennyt jo aikoja sitten vai löytyykö samantapaisia ihmisiä?