BONEKO JÄTTIPÄIVITYS: Ready To Launch!
--
Boneko päivitys:
Tervehdys,
en ole pitkään aikaan päivitellyt Bonekon teoriapuolta, tähän löytyy syy siitä, että olen tehnyt mullistavia löytyjä enkä halunnut julkistaa niitä ennenkuin minulla olisi jotain aineistoa kasassa. Kun kuusi vuotta sitten aloin suunnittelemaan Bonekoa, idea lähti yksinkertaisesti siitä, että loisin itseään ylläpitävän ekosysteemin. En kuitenkaan käsittänyt sitä vielä silloin, että minä itse olen se suurin ja paras energiantuottaja Bonekossa. Yksi suurimmista parannuksista Bonekossa on kuntopyörä, mihin on liitetty generaattori. Olen myöskin luopunut ajatuksesta pitää jyrsijöitä samassa tilassa kasvien ja matojen kanssa (tämä olisi vaatinut paljon energiaa ilman puhdistamiseen ja nesteen kiertoon Bonekossa) sensijaan olen integroinut Bonekoon myös jyrsijöiden kuntopyörään generaattorin. Tämä mahdollistaa sen, että vähävaloisina päivinä ja kun ei itse lataa Bonekon akkuja, niin Degu eli hyppymyyrä polkee lähes koko päivän pyörää jos sen antaa. Siksi ongelmaksi tuleekin lähinnä tässä se, että pyörä pitää välillä ottaa pois käytöstä ettei eläin kuole. Degu käyttää ravintonaan Bonekossa kasvavia kasveja ja vaihtopurut käytetään Bonekon biofiltteirn toiminnassa. Jo pelkästään tällaisenaan Bonekon pitäisi pystyä ylläpitämään itseään, koska ihminen on paras moottori mitä on keksitty ja hampunsiemen paras ravinto, niin tämä siemenen sisältämä energia muuttuu todella hyödyllisesti sähköksi ja samalla saat itsellesi liikuntaa, hampun muut osat voidaan käyttää jyrsijän kuivikkeeksi/ravinnoksi.
Olen myöskin kiinnittänyt huomiota siihen, että miten saataisiin mahdollisimman tehokkaasti lämpö pidettyä Bonekossa sisällä. En kuitenkaan tajunnut asettaa asiaa aivan päinvastaiseen valoon: miksei päinvastoin tuoda Bonekon lämpö osaksi eristettä eli parvekelasia. Tähän löysin ratkaisun kun eräänä päivänä katselin parvekkeen laseja, joita pitkin valui vettä. Tästä sain oivalluksen, että jos tämä kondenssivesi kerätään, jonka jälkeen se kulkee biofiltterin (kompostoriin, josta kasvit elävät, degut syövät kasveja ja myös ihminen) lävitse ja sitä voidaan suoraan käyttää vedyn tuottamiseen. Tästä muodostuu huomattava parannus Bonekoon, kun kastelujärjestelmä on passiivinen ja saadaan muuten hukkaan menevä lämpöenergia muunnettua kondenssiveden keräämiseen osallistuvaksi prosessiksi. Nyt ei myöskään tarvitse huolehtia lämmöneristyksestä, parvekelaseihin kiinnitetään ylimääräiset paneelit, minkä sisällä vesi kiertää suljetusti. Kun toinen puoli tästä paneelista on kosketuksissa Bonekon ilmastoon ja toinen ulkoilmaan, syntyy näin huomattavasti kondenssivettä (arviolta useita litroja päivässä). Bonekon sisällä vesi on siis suljettu järjestelmä ja sen tarkoituksena on ainoastaan toimia puolieristeenä (tuulta vastaan) ja myöskin auringonvalo lämmittää vettä. Kesäisin paneelit voi ottaa kokonaan pois ellei ole kovin märkiä ilmoja. Boneko kerää myös sadeveden tehokkaasti, mikä osuu ikkunoihin. Olisi myös järkevää käyttää tätä suljettua vesisysteemiä valaisinten jäähdytykseen. LED-valaisimet toimivat jopa paremmin alhaisissa lämpötiloissa, joten tämäkin muuten hukkaan menevä energia otetaan talteen ja käytetään hyväksi, kun ne jäädhdytetään tässä suljetussa vesisysteemissä.
Voidaan myös tehdä kaksi eri paneelia, joista toisessa on vaihdettava vesi. Napin painalluksella pieni vesipumppu pumppaa mustaa vettä (esim. vesiväreillä värjättyä) ikkunaa peittävään paneeliin jolloin saat itsellesi verhot sekunnissa! Tämä muodostaa miellyttävän esteettisen toiminnon Bonekoon, veden väriä voi vaihtaa halutessaan vaikka punaiseksi tai muodostaa sateenkaren värein muuttuvan kuvion paneelista. :)
Myöskin lämmöntuotantoa olen kehittänyt. Aluksi tämä keskittyi lähinnä matojen & kompostin tuottamaan lämpöön (joka sekin on huomattava, jopa 75 celsius astetta) mutta nyt olen keksinyt todella mullistavan tavan toteuttaa tätä osa-aluetta eteenpäin: kompostiin ja kasvien kasvutilaan istutetaan mykorritsa-sieniä. Nämä sienet ensinnäkin auttavat kasveja ottamaan ravinteita (tätä toimintamekanismia ei vielä täysin ymmärretä joten sitä on myös syytä tutkia tarkoin Bonekossa) ja toiseksi sienet kiihdyttävät biologisen jätteen hajoamista huomattavasti, tuottavat lämpöä ja hiilidioksidia kasveille. Esimerkiksi perinteinen Suomalainen punainen kärpässieni on tällainen sieni ja se voidaan myös ryöppäyksen jälkeen nauttia ravinnoksi. Myös muita sieniä pitää kokeilla Bonekossa esim. kanttarelliä tai jopa legendaarista tryffeliä!
On myös vielä lisää todella mullistavia seikkoja, mihin olen törmännyt: ensinnäkin on B-12 vitamiini. Jokainen vegaani tietää mikä tämä on, eli vitamiini jota saat lihasta ja kananmunista jne. ja jota ilman kuolee lopulta. Tähän on kuitenkin pitkään tiedetty myös vegaaninen keino pysyä elossa ilman pillereitä, nimittäin maa. Maata syömällä voi tyydyttää B-12 vitamiininsa tarpeen, mutta epäkäytännöllisyytensä takia tätä ei kovin laajalti harrasteta. Tästä kuitenkin johtui mieleeni, että Bonekossa kasvatettavat sienet saattaisivat sisältää tuoreena tarvittavan määrän B-12 vitamiinia. Tämä olisi todella mullistava löytö ja tätä tosiaan pitää tutkia enemmän: se toisi helpotuksen todella monelle pillerin puputtajalle! Tuoreet sienet ovat muutenkin superterveellisiä.
Toinen asia on vedyn tuottaminen vedestä. Vesihän hajoaa vedyksi, mutta myös raskaammaksi vedyn isotoopiksi ja jonkin ajan kuluttua reaktio lakkaa ja vesi pitää vaihtaa. Tämä "raskas vesi" on raskaampaa kuin vesi ja se jäätyy jo kolmessa plus asteessa. Olen kuitenkin löytänyt todisteita, että arkkieliöt ja bakteerit (mitä elää lannassa ja maassa) puhdistavat tämän "raskaamman veden" (mikä siis aiheuttaa samoja oireita, kuin ydinjäte vaikka ei olekkaan radioaktiivista) takaisin puhtaaksi! Eli Boneko on myös ratkaisu vedyn myrkyttömään tuotantoon. Vetyä voi syntyä jopa useita litroja tunnisa ja sitä voidaan esim. polttaa tehdäkseen lämpöä (esim. tehdäkseen ruokaa tai keittääkseen vettä) tai ohjata generaattoriin joka tuottaa sähköä. Siitähän muodostuu siis vettä, kun vety palaa ja koska olisi keino myös puhdistaa syntynyt "raskaampi vesi" niin olisi myös mahdollista saada tällä tavoin taas suuri etu Bonekoon kertyneestä kondenssivedestä.
Periaatteessa, Boneko on nyt siis siinä vaiheessa, että teoriassa pystyn kytkemään itseni näillä tiedoilla irti sähköverkosta, irti keskuslämmityksestä: voisin rakentaa omavaraisen asumuksen keskelle metsää. Aionkin nyt ensi tilassa tilata tarvittavia välineitä ja kun saan lopulliset suunnitelmat vamiiksi (eli käytännön toimet laitteiden ja rakenteiden asennukseen) niin pääsen aloittamaan tutkimuksen toden teolla. Tässä on mennyt noin kuusi vuotta miettiessä ja valmistellessa tätä projektia: nyt on tutkittu, on aika hutkia! :)
Kaikki kommentit ja parannusehdotukset otetaan mielellään vastaan!
Tässä tietopaketti, mikä sisältää kuvia ja tutkimuksia aiheeseen liittyen:
http://www.4shared.com/file/MxVZCn4q/Boneko_UPDATE.html
Myös täällä forumilla seuraavat aiheet liittyvät aiheeseen:
HKK:n Tutkimusprojekteja (LED,infrapuna,UV,aurinkopaneelit)
--
http://www.tiede.fi/keskustelut/muut-tiedeaiheet-f14/hkk-n-tutkimusprojekteja-led-infrapuna-uv-aurinkopaneelit-t48214.html
NADP
--
http://www.tiede.fi/keskustelut/geenit-ja-biotekniikka-f10/nadp-t48143.html
PÄIVITYS:
Pientä päivitystä taas. Istutin tuohon nyt siis alunperin suunnitellun määrän hampunsiemeniä. Lajikkeena toimi saksalainen öljyhamppu, tilattu ekolosta. Parhaat ovat hyvin todennäköisesti polyploidisista kasveista, koska niillä on ollut ankarat itämisolosuhteet ja kasvukilpailu. Itäminen eli taimen noustua maan pinnalle kesti jopa kaksi kuukautta, mutta vain pari tusinaa kasvia kylvetyistä monesta sadasta siemenestä selvisivät. Eräät näistä omaavat niin rehevän kasvun, että se on todellakin kuvatun laista, mitä polyploidisilla genotyypeillä esiintyy. Koska on ollut jo siemenvaiheessa vaikutuksena polyploidinen geeniperimä, niin siksi näistä on ainakin kaksi hyvin varmasti polyploidisia verrattuna muuhun fenotyyppiin Bonekossa.
Kylvin myöskin pintakylvönä alfa-alfaa eli sinimailasta ja pellavaa, kaikki siemenet ovat olleet luomua.
Tässä kuvaa Boneko #1:stä:
VANHA TEKSTI:
Boneko on suljettu, pieni ekosysteemi. Siihen kuuluu matoja, vesitila eli pohjavesi, multatila ja esim. jyrsjijöitä tuottamaan lantaa. Oletusarvoisesti siinä käytetään myös hamppua kasvina, koska hamppu poistaa myrkkyjä maaperästä, mutta siinä voi myös kasvattaa ihan mitä tahansa kasvia itsellesi tai jyrsijöillesi. Nykyään myrkkyjä on jokapuolella ja Boneko tekee puhdasta multaa. Boneko on myös mukavaa puuhastelua luonnon parissa ja sen voi tehdä Bonekon avulla vaikkapa kerrostalossa.
Boneko käyttää toiminnassaan biojätettä, auringonvaloa ja vettä. Biojätettä syntyy jokaisesta taloudesta, auringonvaloa tulee taivaalta ja vettä yleensä hanasta, joten Boneko on todella helppohoitoinen ja halpa. Bonekoon kuuluu jalostamiani kastematoja, Kashimoria ja kasveja. Boneko ei tarvitse edes lisävalaistusta toimiakseen: voit pitää sitä ympäri vuoden ikkunan vieressä. Boneko ei tarvitse elääkseen kuin vettä ja jos kasvatat kasveja siinä, niin valoa: se lannoittaa itse itsensä, koska vesitilaan valunut vesi käytetään kasvien kasteluun ja se sisältää runsaasti ravinteita. Se on siis todella helppohoitoinen ja ekologinen keksintö!
Hamppua voidaan Bonekossa käyttää esim. tuottamaan siemeniä ruoaksi ja jyrsijöille kuivuikkeeksi. Hampun päistäre on saanut Euroopassa suuren suosion kuivikkeena ominaisuuksiensa vuoksi.
* nopeasti uusiutuva luonnontuote
* erittäin imukykyinen
* lähes pölyämätön
* kompostoituu erinomaisesti
* kevyttä ja puhdasta
Bonekoon kuuluu eri osia riippuen sen käytöstä: se voi toimia sisäkompostina, kompostin ja kasvien kasvualustan yhdistelmänä ja Bonekoon voi kuulua myös oma tila jyrsijöille.
Maatumistilaan keräät biojätteen ja jos sinulla on esim. jyrsjijöitä, niin niiden vaihtopurut. Maatumistilassa on matoja ja Kashimoria, jotta maatuminen olisi hygieenistä ja hajutonta. Voit myös istuttaa maatumistilaan suoraan kasveja, mutta silloin pitää lisätä erikseen kylvömulta. Vesitilaan kerääntyy hajoavasta biojätteestä/vaihtopuruista ravinnenestettä, joka voidaan suoraan käyttää kasvien kasteluun.
Tässä kuva maatumistilasta:
Maatumistilassa voi siis viljellä mitä tahansa kasveja, mutta erityisesti jyrsijöille voi esim. viljellä tiettyjä ruoholajikkeita tai hamppua. Hamppu on turpeen veroinen kuivike imukyvyltään, eikä se pölytä. Huonoa kuiviketta on sahanpurut, koska niistä irtoaa paljon pölyä eivätkä ne ole imukyvyltään niin hyviä. Bonekosta saat siis jyrsijällesi hyvää kuiviketta ja tuoretta ravintoa läpi vuoden!
Maatumistilaa voi myös täyttää kerroksittain. Multatilassa on tällöinkin Kashimori- keramiikkaa ja matoja, jotka hoitavat kasvijätteen maatumisen hajuttomasti ja hygieenisesti. Samalla voit myös jalostaa itsellesi hyviä siemeniä, koska vain vahvat selviävät ja hitaiten kasvavat kasvit hautautuvat uuden kasvijätteen alle.
- Ensin lisäät alkumullan ja madot. Sen jälkeen lisäät erilliseen astiaasi aikaisemmin keräämäsi biojätteen Bonekoon. Levitä esim. turvetta tai hamppuhaketta sen pinnalle ja sen päälle vielä erikseen kylvömultaa. Kylvä siihen valitsemiasi siemeniä ja kastele. Kun kylvämäsi siemenet kasvavat kasveiksi, ne alkavat käyttää biojätteestä syntyneitä ravinteita hyväkseen. Aina kun kastelet kasveja, ulottuu vesi syvemmälle, kunnes sitä alkaa kerääntyä vesitilaan. Vesitilassa oleva neste on valmist ravinnetta kasveille. Bonekosta on etua talvella etenki, koska kompostoinnissa voi lämpö yltää jopa 70 asteeseen ja lämpö tappaa myös haitallisia mikrobeja. Kasvit puhdistavat myös ilmaa ja lisäävät ilmankosteutta. Boneko on siis täysin turvallinen ja terveellinen. Kashimori teknologia myöskin kiihdyttää maatumisprosessia, lisää matojen elinvoimaa (tutkimuksen mukaan Kashimori aiheuttaa useilla eliöllä seksuaalivietin ja aktiivisuuden huomattavaa kiihtymistä) ja tämän ansiosta ainoastaan hyödylliset mikrobit elävät mullassa, mitkä eivät aiheuta ihmiselle haittaa.
- Seuraava vaihe Bonekossa on, että voit lisätä uuden kerroksen biojätettä. Nyt vain vahvimmat kasvit ovat selvinneet riittävän isoksi ja ne alkavat myös juurtua varrestaan, mikä jää nyt uuden biomassan alle. Lisää taas kerros turvetta tai vastaavaa, jotta maatuva kasvijäte ei ole suoraan kosketuksissa ilmaan. Madot eivät pysty hyödyntämään biojätettä, ellei se ole tarpeeksi kosteaa ja eristekerros takaa myös sen, että kärpäsentoukkia ei synny niin paljon. Mullassa on kuitenkin aina jokunen niitä, mutta lisäämällä eristeainetta tämä ongelma hoituu samalla tavalla, kuin ulkokäymälöissä eikä hajua ole.
- Kun haluat laajentaa Bonekoasi, niin vanha Boneko voidaan tyhjentää ja matokanta siirretään uuteen Bonekoon. Nyt sinulla on valmiissa Bonekossa täynnä puhdasta ja ravinnekasta multaa, jonka voit käyttää uusien kasvien istuttamiseen, jotka voidaan taas lannoittaa uuden Bonekon vesitilaan kertyvällä nesteellä.
Boneko tuottaa siis kokoajan jyrsijöillesi ja miksei itsellesikin tuoretta ravintoa. Olen tätä asiaa tutkinut pitkään ja monet tutkimukset osoittavat, että luomu on parempaa esim. lehmän maidossa oli 90% enemmän D-vitamiinia hyvin ruokittuna ja myöskin synteettiset aineet, mitä käytetään keinotekoisissa kasviviljelmissä vähentävät vitamiineja. Myöskin kaupoissa myytävissä mullissa on ties mitä myrkkyjä, mutta jos viljelet Bonekossa hamppua, niin se poistaa mullasta myrkkyjä. Luomu on terveellisempää ja on myös havaittu, että luomuviljelijöillä on huomattavasti parempi spermanlaatu.
Bonekon hyödyt:
- kasvit puhdistavat ilmaa. Myöskin se tuo mukavan mielen harrastella tällaisiä projekteja, joten se myös parantaa mielenlaatuasi.
- saat puhdasta ja tehokasta lannoitetta kasveillesi.
- saat puhdasta multaa.
- se tuottaa huomattavasti lämpöä ja tämä on huomattava etu talvisin.
- saat tuoreita kasveja läpi vuoden, puhtaasti ja ekologisesti.
- se tarjoaa paremmat olot jyrsijöille, kuin häkkiratkaisu.
Seuraavaksi selitystä Bonekon toiminnasta:
Boneko hoitaa itse itseään ja tuottaa ravinnelannosta vesitilaan ja tämä tapahtuu jopa kahdessa viikossa, eli vesitila on valmista lannoitetta kasveille aina kun se vaihdetaan uuteen. Maatuva kasvijäte ja ulosteet ruokkivat matoja, jotka Kashimori- teknologian kanssa tekevät maatumisesta hajutonta. Maatumisen hoitavat mikrobit tappavat taudinaiheuttajia. Jyrsijöiden ulosteita a hyvää purua tai muuta kuivikeainetta ei heitetä hukkaan, vaan se siirretään maatumistilaan ja peitetään esim. hampunvarsilla, turpeella tai ihan millä tahansa, mitä käytetään myös ihmistenkin ulkokäymälöissä tekniikkana.
Tuloksena on tyytyväisiä jyrsijöitä, puhdasta ravinnerikasta multaa, valmista ravinneliuosta ja varsinkin talvella komposti erittää niin paljon lämpöä, että se on kuin patteri. Kasvit myöskin puhdistavat ilmaa.
Boneko perustuu osin bioponiseen vesiviljelyyn:
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6694.msg104517#msg104517
Hajuttoman ja nopean maatumisen mahdollistaa myös Kashimori- teknologia. Se myöskin poistaa myrkkyjä ja yleensä kasvijätteen maatumisessa kestää useita kuukausia tai jopa vuosia, mutta Boneko tuottaa valmista ravinnetta kasveille jo viikoissa! Kun kasteltava vesi kulkeutuu multatilan läpi, se tippuu vaihtopurujen ja maatuvan kasvijätteen läpi vesitilaan; josta myös juuret saavat ravintoa.
Boneko luonnontilaisempana asumuksena jyrsjijöille.
--
Tämä sovellutus on vielä kehitysasteella. Pääperiaatteena on kuitenkin luoda asumus jyrsijöille, missä kasvaa kasveja ja esim. degut voivat kaivaa tunneleita. Eläimet voivat syödä suoraan kasveja ja täten ne toteuttavat luonnollista käytöstään, myöskin kasvien kasvaessa isommiksi ne muodostavat kiipeilymahdollisuuksia.
Degujen lajikäyttäytymiseen kuuluu tunneleiden kaivaminen, mikä ei onnistu tavallisessa häkissä. Myöskin, tässä on paljon enemmän liikkumatilaa, kuin yleensä suositellaan deguille ja ympäristö vaihtuu kokoajan, mikä ehkäisee myöskin stressiä. Tämän takia kouluissakin vaihdetaan välillä paikkoja.
Olen valinnut jyrsjijöistä juuri Degun projektiini, koska se on sosiaalinen ja tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen.
Tässä kuva, mikä selittää Bonekon toimintaa jyrsjijöiden asumuksena:
Kun jyrsjijöiden puru pitäisi yleensä vaihtaa, niin nyt se lisätään erilliseen maatumisastiaan. Maatumisastiassa voidaan tuottaa lisää kuiviketta ja/tai ruokaa jyrsjijöille. Kun purut vaihdetaan, niin samalla kastellaan kasvit jyrsijöiden asumuksessa ja tämän jälkeen lisätään uusi, puhdas purukerros. Maatumisastiaan lisätään myös lisätään riittävästi kuiviketta, jotta saadaan uusi maakerros ja jos viljelet siellä myös kasveja, niin lisää vielä erikseen kylvömultaa. Koko maatumistilan voi esim. kylvää täyteen jotain ruoholajiketta, mistä degut pitävät. Tämä on myös oiva tapa harrastaa kasvinjalostusta, koska hitaimmin kasvavat yksilöt hautautuvat maan alle maan kohotessa. Vahvimmat yksilöt risteytyvät keskenään ja saat siemeniä itsellesi kaikissa vaiheissa. Kylvämistä jatketaan siis kokoajan, kun uusi kerros biojätettä ja vaihtopuruja lisätään. Esim. aluksi kannattaa istuttaa vaikka tomaatteja, joiden juuret kasvavat helposti myös varresta ruohojen lisäksi. Olen tehnyt kokeen tomaatin lehdellä, niin siitä alkaa kasvamaan juuret muutamassa päivässä. Hamppu on suositeltavaa käyttää sen takia, että se puhdistaa maaperää myrkyistä, niitä kun nykyään on lähes kaikkialla ja sekin on varrestaan juurtuva kasvi. Madot lisätään maatumistilaan vasta, kun on saavutettu riittävästi multaa tai sitten heti aluksi asennetaan pohjamulta väliaineen päälle.
Kun multatila on maatumisastiassa täynnä, eikä sitä voida enää nostaa; niin kasveja voi alkaa tällöin käyttämään täysin itselleen ja jyrsjijöille hyödyksi. Boneko on nyt täynnä maatuvaa ainesta. Nyt sinulla on todella iso multatila kasveille ja täynnä ravinteita, niin voit tässä tilassa nyt viljellä itsellesi todella luomumullassa ja ekologisesti kasveja. Jos Bonekon sijoittaa ikkunan viereen, niin ei keinotekoiset valot eivät ole välttämättömiä edes talvella. Periaatteessa, tätä tilaa ei tarvitse koskaan enää tyhjentää jos siinä kasvattaa parin vuoden välein hamppua, mikä myös muokkaa maaperän mururakennetta paremmaksi muille kasveille. Tätä tekniikkaa käytetään yleisesti myös Suomen pelloilla, hamppua kasvatetaan parin vuoden välein pelloilla viljan sijaan.
Syntyneen mullan voit sijoittaa nyt uuteen Bonekoon, missä on myös jyrsjijöitä. Kun maatuminen on ohi, niin multa on puhdasta ja siihen voi esim. degut kaivaa tunneleita. Voit myös istuttaa kasveja Bonekoon, niin eläimet voivat syödä niitä ja kiipeillä niissä. Tämä on todella hyvä ja luonnollinen aktiviteetti jyrsjijöille. Kasveja kannattaa osin kasvattaa myös ulkona Bonekosta ja istuttaa vasta sitten sinne, kun ne ovat kasvaneet hieman.
Olen varannut prototyypille kaksiostani yhden huoneen. Reunoilla on siis jyrsjijöiden Boneko ja keskellä huonetta on erillisiä maatumistiloja, missä kasvaa kasveja. Tässä kuva suunnitelmasta:
Multa voidaan sen jälkeen käyttää tietenkin uudestaan esim. huonekasveille tai sen voi vaikka lahjoittaa jollekin. Tämä on todella puhdasta multaa, mitä et mistään kaupasta saa, varsinkin jos käytät hamppua siinä, mikä poistaa maaperästä myrkkyjä ja myös Kashimorin on todistettu puhdistavan jopa järviä. Tässä pari linkkiä Kashimorista:
http://orgonisaatio.proboards.com/index.cgi?board=linkkej&action=display&thread=106
http://www.emrojapan.com/
http://www.ehomemakers.net/en/gallery/Effective%20Microorganism/ApplicationOfEMforGarbageInVietnam.pdf
Tässä on kuvia matofarmista, mihin siis vielä tulee pelkkää multaa ja turvetta tuohon valmiin kompostin päälle. Lisäsin myöskin kuvassa näkyvästä toisesta astiasta teenlehtiä ym. kasvijätettä niille ruoaksi.
http://s932.photobucket.com/albums/ad168/Da_HKK/
Minulla on ollut kaksi kolmenkymmenen litran käymisastiaa, mitkä on täytetty kasveilla (mitä nyt himasta tulee, perunoitten kuoril, sipulien kuoril,.. mut oon yrittäny aina luomuu ostaa, ja jotain banaanien tai muiden hedelmien kuoria ei kannata ees yrittää, kun niissä voi olla ties mitä torjunta-aineita), kahvinpuruilla, erilaisilla yrteillä esim. Fo Ti Tien (mikä tarkoittaa "pitkän elämän eliksiiriä") ja teenpuruilla.
Matofarmiprojekti on kestänyt noin neljä vuotta vuotta ja nyt se tyhjennetään tässä parin kk sisällä ja erottelen eri fenotyypit ja yritän myös erotella ne lajeittain. Tässä on nyt siis tapahtunut varmasti sitä, että on sisäoloihin sopeutunut geenipooli näissä kaikissa ja myöskin lämpimämpiin oloihin
--
Boneko päivitys:
Tervehdys,
en ole pitkään aikaan päivitellyt Bonekon teoriapuolta, tähän löytyy syy siitä, että olen tehnyt mullistavia löytyjä enkä halunnut julkistaa niitä ennenkuin minulla olisi jotain aineistoa kasassa. Kun kuusi vuotta sitten aloin suunnittelemaan Bonekoa, idea lähti yksinkertaisesti siitä, että loisin itseään ylläpitävän ekosysteemin. En kuitenkaan käsittänyt sitä vielä silloin, että minä itse olen se suurin ja paras energiantuottaja Bonekossa. Yksi suurimmista parannuksista Bonekossa on kuntopyörä, mihin on liitetty generaattori. Olen myöskin luopunut ajatuksesta pitää jyrsijöitä samassa tilassa kasvien ja matojen kanssa (tämä olisi vaatinut paljon energiaa ilman puhdistamiseen ja nesteen kiertoon Bonekossa) sensijaan olen integroinut Bonekoon myös jyrsijöiden kuntopyörään generaattorin. Tämä mahdollistaa sen, että vähävaloisina päivinä ja kun ei itse lataa Bonekon akkuja, niin Degu eli hyppymyyrä polkee lähes koko päivän pyörää jos sen antaa. Siksi ongelmaksi tuleekin lähinnä tässä se, että pyörä pitää välillä ottaa pois käytöstä ettei eläin kuole. Degu käyttää ravintonaan Bonekossa kasvavia kasveja ja vaihtopurut käytetään Bonekon biofiltteirn toiminnassa. Jo pelkästään tällaisenaan Bonekon pitäisi pystyä ylläpitämään itseään, koska ihminen on paras moottori mitä on keksitty ja hampunsiemen paras ravinto, niin tämä siemenen sisältämä energia muuttuu todella hyödyllisesti sähköksi ja samalla saat itsellesi liikuntaa, hampun muut osat voidaan käyttää jyrsijän kuivikkeeksi/ravinnoksi.
Olen myöskin kiinnittänyt huomiota siihen, että miten saataisiin mahdollisimman tehokkaasti lämpö pidettyä Bonekossa sisällä. En kuitenkaan tajunnut asettaa asiaa aivan päinvastaiseen valoon: miksei päinvastoin tuoda Bonekon lämpö osaksi eristettä eli parvekelasia. Tähän löysin ratkaisun kun eräänä päivänä katselin parvekkeen laseja, joita pitkin valui vettä. Tästä sain oivalluksen, että jos tämä kondenssivesi kerätään, jonka jälkeen se kulkee biofiltterin (kompostoriin, josta kasvit elävät, degut syövät kasveja ja myös ihminen) lävitse ja sitä voidaan suoraan käyttää vedyn tuottamiseen. Tästä muodostuu huomattava parannus Bonekoon, kun kastelujärjestelmä on passiivinen ja saadaan muuten hukkaan menevä lämpöenergia muunnettua kondenssiveden keräämiseen osallistuvaksi prosessiksi. Nyt ei myöskään tarvitse huolehtia lämmöneristyksestä, parvekelaseihin kiinnitetään ylimääräiset paneelit, minkä sisällä vesi kiertää suljetusti. Kun toinen puoli tästä paneelista on kosketuksissa Bonekon ilmastoon ja toinen ulkoilmaan, syntyy näin huomattavasti kondenssivettä (arviolta useita litroja päivässä). Bonekon sisällä vesi on siis suljettu järjestelmä ja sen tarkoituksena on ainoastaan toimia puolieristeenä (tuulta vastaan) ja myöskin auringonvalo lämmittää vettä. Kesäisin paneelit voi ottaa kokonaan pois ellei ole kovin märkiä ilmoja. Boneko kerää myös sadeveden tehokkaasti, mikä osuu ikkunoihin. Olisi myös järkevää käyttää tätä suljettua vesisysteemiä valaisinten jäähdytykseen. LED-valaisimet toimivat jopa paremmin alhaisissa lämpötiloissa, joten tämäkin muuten hukkaan menevä energia otetaan talteen ja käytetään hyväksi, kun ne jäädhdytetään tässä suljetussa vesisysteemissä.
Voidaan myös tehdä kaksi eri paneelia, joista toisessa on vaihdettava vesi. Napin painalluksella pieni vesipumppu pumppaa mustaa vettä (esim. vesiväreillä värjättyä) ikkunaa peittävään paneeliin jolloin saat itsellesi verhot sekunnissa! Tämä muodostaa miellyttävän esteettisen toiminnon Bonekoon, veden väriä voi vaihtaa halutessaan vaikka punaiseksi tai muodostaa sateenkaren värein muuttuvan kuvion paneelista. :)
Myöskin lämmöntuotantoa olen kehittänyt. Aluksi tämä keskittyi lähinnä matojen & kompostin tuottamaan lämpöön (joka sekin on huomattava, jopa 75 celsius astetta) mutta nyt olen keksinyt todella mullistavan tavan toteuttaa tätä osa-aluetta eteenpäin: kompostiin ja kasvien kasvutilaan istutetaan mykorritsa-sieniä. Nämä sienet ensinnäkin auttavat kasveja ottamaan ravinteita (tätä toimintamekanismia ei vielä täysin ymmärretä joten sitä on myös syytä tutkia tarkoin Bonekossa) ja toiseksi sienet kiihdyttävät biologisen jätteen hajoamista huomattavasti, tuottavat lämpöä ja hiilidioksidia kasveille. Esimerkiksi perinteinen Suomalainen punainen kärpässieni on tällainen sieni ja se voidaan myös ryöppäyksen jälkeen nauttia ravinnoksi. Myös muita sieniä pitää kokeilla Bonekossa esim. kanttarelliä tai jopa legendaarista tryffeliä!
On myös vielä lisää todella mullistavia seikkoja, mihin olen törmännyt: ensinnäkin on B-12 vitamiini. Jokainen vegaani tietää mikä tämä on, eli vitamiini jota saat lihasta ja kananmunista jne. ja jota ilman kuolee lopulta. Tähän on kuitenkin pitkään tiedetty myös vegaaninen keino pysyä elossa ilman pillereitä, nimittäin maa. Maata syömällä voi tyydyttää B-12 vitamiininsa tarpeen, mutta epäkäytännöllisyytensä takia tätä ei kovin laajalti harrasteta. Tästä kuitenkin johtui mieleeni, että Bonekossa kasvatettavat sienet saattaisivat sisältää tuoreena tarvittavan määrän B-12 vitamiinia. Tämä olisi todella mullistava löytö ja tätä tosiaan pitää tutkia enemmän: se toisi helpotuksen todella monelle pillerin puputtajalle! Tuoreet sienet ovat muutenkin superterveellisiä.
Toinen asia on vedyn tuottaminen vedestä. Vesihän hajoaa vedyksi, mutta myös raskaammaksi vedyn isotoopiksi ja jonkin ajan kuluttua reaktio lakkaa ja vesi pitää vaihtaa. Tämä "raskas vesi" on raskaampaa kuin vesi ja se jäätyy jo kolmessa plus asteessa. Olen kuitenkin löytänyt todisteita, että arkkieliöt ja bakteerit (mitä elää lannassa ja maassa) puhdistavat tämän "raskaamman veden" (mikä siis aiheuttaa samoja oireita, kuin ydinjäte vaikka ei olekkaan radioaktiivista) takaisin puhtaaksi! Eli Boneko on myös ratkaisu vedyn myrkyttömään tuotantoon. Vetyä voi syntyä jopa useita litroja tunnisa ja sitä voidaan esim. polttaa tehdäkseen lämpöä (esim. tehdäkseen ruokaa tai keittääkseen vettä) tai ohjata generaattoriin joka tuottaa sähköä. Siitähän muodostuu siis vettä, kun vety palaa ja koska olisi keino myös puhdistaa syntynyt "raskaampi vesi" niin olisi myös mahdollista saada tällä tavoin taas suuri etu Bonekoon kertyneestä kondenssivedestä.
Periaatteessa, Boneko on nyt siis siinä vaiheessa, että teoriassa pystyn kytkemään itseni näillä tiedoilla irti sähköverkosta, irti keskuslämmityksestä: voisin rakentaa omavaraisen asumuksen keskelle metsää. Aionkin nyt ensi tilassa tilata tarvittavia välineitä ja kun saan lopulliset suunnitelmat vamiiksi (eli käytännön toimet laitteiden ja rakenteiden asennukseen) niin pääsen aloittamaan tutkimuksen toden teolla. Tässä on mennyt noin kuusi vuotta miettiessä ja valmistellessa tätä projektia: nyt on tutkittu, on aika hutkia! :)
Kaikki kommentit ja parannusehdotukset otetaan mielellään vastaan!
Tässä tietopaketti, mikä sisältää kuvia ja tutkimuksia aiheeseen liittyen:
http://www.4shared.com/file/MxVZCn4q/Boneko_UPDATE.html
Myös täällä forumilla seuraavat aiheet liittyvät aiheeseen:
HKK:n Tutkimusprojekteja (LED,infrapuna,UV,aurinkopaneelit)
--
http://www.tiede.fi/keskustelut/muut-tiedeaiheet-f14/hkk-n-tutkimusprojekteja-led-infrapuna-uv-aurinkopaneelit-t48214.html
NADP
--
http://www.tiede.fi/keskustelut/geenit-ja-biotekniikka-f10/nadp-t48143.html
PÄIVITYS:
Pientä päivitystä taas. Istutin tuohon nyt siis alunperin suunnitellun määrän hampunsiemeniä. Lajikkeena toimi saksalainen öljyhamppu, tilattu ekolosta. Parhaat ovat hyvin todennäköisesti polyploidisista kasveista, koska niillä on ollut ankarat itämisolosuhteet ja kasvukilpailu. Itäminen eli taimen noustua maan pinnalle kesti jopa kaksi kuukautta, mutta vain pari tusinaa kasvia kylvetyistä monesta sadasta siemenestä selvisivät. Eräät näistä omaavat niin rehevän kasvun, että se on todellakin kuvatun laista, mitä polyploidisilla genotyypeillä esiintyy. Koska on ollut jo siemenvaiheessa vaikutuksena polyploidinen geeniperimä, niin siksi näistä on ainakin kaksi hyvin varmasti polyploidisia verrattuna muuhun fenotyyppiin Bonekossa.
Kylvin myöskin pintakylvönä alfa-alfaa eli sinimailasta ja pellavaa, kaikki siemenet ovat olleet luomua.
Tässä kuvaa Boneko #1:stä:
VANHA TEKSTI:
Boneko on suljettu, pieni ekosysteemi. Siihen kuuluu matoja, vesitila eli pohjavesi, multatila ja esim. jyrsjijöitä tuottamaan lantaa. Oletusarvoisesti siinä käytetään myös hamppua kasvina, koska hamppu poistaa myrkkyjä maaperästä, mutta siinä voi myös kasvattaa ihan mitä tahansa kasvia itsellesi tai jyrsijöillesi. Nykyään myrkkyjä on jokapuolella ja Boneko tekee puhdasta multaa. Boneko on myös mukavaa puuhastelua luonnon parissa ja sen voi tehdä Bonekon avulla vaikkapa kerrostalossa.
Boneko käyttää toiminnassaan biojätettä, auringonvaloa ja vettä. Biojätettä syntyy jokaisesta taloudesta, auringonvaloa tulee taivaalta ja vettä yleensä hanasta, joten Boneko on todella helppohoitoinen ja halpa. Bonekoon kuuluu jalostamiani kastematoja, Kashimoria ja kasveja. Boneko ei tarvitse edes lisävalaistusta toimiakseen: voit pitää sitä ympäri vuoden ikkunan vieressä. Boneko ei tarvitse elääkseen kuin vettä ja jos kasvatat kasveja siinä, niin valoa: se lannoittaa itse itsensä, koska vesitilaan valunut vesi käytetään kasvien kasteluun ja se sisältää runsaasti ravinteita. Se on siis todella helppohoitoinen ja ekologinen keksintö!
Hamppua voidaan Bonekossa käyttää esim. tuottamaan siemeniä ruoaksi ja jyrsijöille kuivuikkeeksi. Hampun päistäre on saanut Euroopassa suuren suosion kuivikkeena ominaisuuksiensa vuoksi.
* nopeasti uusiutuva luonnontuote
* erittäin imukykyinen
* lähes pölyämätön
* kompostoituu erinomaisesti
* kevyttä ja puhdasta
Bonekoon kuuluu eri osia riippuen sen käytöstä: se voi toimia sisäkompostina, kompostin ja kasvien kasvualustan yhdistelmänä ja Bonekoon voi kuulua myös oma tila jyrsijöille.
Maatumistilaan keräät biojätteen ja jos sinulla on esim. jyrsjijöitä, niin niiden vaihtopurut. Maatumistilassa on matoja ja Kashimoria, jotta maatuminen olisi hygieenistä ja hajutonta. Voit myös istuttaa maatumistilaan suoraan kasveja, mutta silloin pitää lisätä erikseen kylvömulta. Vesitilaan kerääntyy hajoavasta biojätteestä/vaihtopuruista ravinnenestettä, joka voidaan suoraan käyttää kasvien kasteluun.
Tässä kuva maatumistilasta:
Maatumistilassa voi siis viljellä mitä tahansa kasveja, mutta erityisesti jyrsijöille voi esim. viljellä tiettyjä ruoholajikkeita tai hamppua. Hamppu on turpeen veroinen kuivike imukyvyltään, eikä se pölytä. Huonoa kuiviketta on sahanpurut, koska niistä irtoaa paljon pölyä eivätkä ne ole imukyvyltään niin hyviä. Bonekosta saat siis jyrsijällesi hyvää kuiviketta ja tuoretta ravintoa läpi vuoden!
Maatumistilaa voi myös täyttää kerroksittain. Multatilassa on tällöinkin Kashimori- keramiikkaa ja matoja, jotka hoitavat kasvijätteen maatumisen hajuttomasti ja hygieenisesti. Samalla voit myös jalostaa itsellesi hyviä siemeniä, koska vain vahvat selviävät ja hitaiten kasvavat kasvit hautautuvat uuden kasvijätteen alle.
- Ensin lisäät alkumullan ja madot. Sen jälkeen lisäät erilliseen astiaasi aikaisemmin keräämäsi biojätteen Bonekoon. Levitä esim. turvetta tai hamppuhaketta sen pinnalle ja sen päälle vielä erikseen kylvömultaa. Kylvä siihen valitsemiasi siemeniä ja kastele. Kun kylvämäsi siemenet kasvavat kasveiksi, ne alkavat käyttää biojätteestä syntyneitä ravinteita hyväkseen. Aina kun kastelet kasveja, ulottuu vesi syvemmälle, kunnes sitä alkaa kerääntyä vesitilaan. Vesitilassa oleva neste on valmist ravinnetta kasveille. Bonekosta on etua talvella etenki, koska kompostoinnissa voi lämpö yltää jopa 70 asteeseen ja lämpö tappaa myös haitallisia mikrobeja. Kasvit puhdistavat myös ilmaa ja lisäävät ilmankosteutta. Boneko on siis täysin turvallinen ja terveellinen. Kashimori teknologia myöskin kiihdyttää maatumisprosessia, lisää matojen elinvoimaa (tutkimuksen mukaan Kashimori aiheuttaa useilla eliöllä seksuaalivietin ja aktiivisuuden huomattavaa kiihtymistä) ja tämän ansiosta ainoastaan hyödylliset mikrobit elävät mullassa, mitkä eivät aiheuta ihmiselle haittaa.
- Seuraava vaihe Bonekossa on, että voit lisätä uuden kerroksen biojätettä. Nyt vain vahvimmat kasvit ovat selvinneet riittävän isoksi ja ne alkavat myös juurtua varrestaan, mikä jää nyt uuden biomassan alle. Lisää taas kerros turvetta tai vastaavaa, jotta maatuva kasvijäte ei ole suoraan kosketuksissa ilmaan. Madot eivät pysty hyödyntämään biojätettä, ellei se ole tarpeeksi kosteaa ja eristekerros takaa myös sen, että kärpäsentoukkia ei synny niin paljon. Mullassa on kuitenkin aina jokunen niitä, mutta lisäämällä eristeainetta tämä ongelma hoituu samalla tavalla, kuin ulkokäymälöissä eikä hajua ole.
- Kun haluat laajentaa Bonekoasi, niin vanha Boneko voidaan tyhjentää ja matokanta siirretään uuteen Bonekoon. Nyt sinulla on valmiissa Bonekossa täynnä puhdasta ja ravinnekasta multaa, jonka voit käyttää uusien kasvien istuttamiseen, jotka voidaan taas lannoittaa uuden Bonekon vesitilaan kertyvällä nesteellä.
Boneko tuottaa siis kokoajan jyrsijöillesi ja miksei itsellesikin tuoretta ravintoa. Olen tätä asiaa tutkinut pitkään ja monet tutkimukset osoittavat, että luomu on parempaa esim. lehmän maidossa oli 90% enemmän D-vitamiinia hyvin ruokittuna ja myöskin synteettiset aineet, mitä käytetään keinotekoisissa kasviviljelmissä vähentävät vitamiineja. Myöskin kaupoissa myytävissä mullissa on ties mitä myrkkyjä, mutta jos viljelet Bonekossa hamppua, niin se poistaa mullasta myrkkyjä. Luomu on terveellisempää ja on myös havaittu, että luomuviljelijöillä on huomattavasti parempi spermanlaatu.
Bonekon hyödyt:
- kasvit puhdistavat ilmaa. Myöskin se tuo mukavan mielen harrastella tällaisiä projekteja, joten se myös parantaa mielenlaatuasi.
- saat puhdasta ja tehokasta lannoitetta kasveillesi.
- saat puhdasta multaa.
- se tuottaa huomattavasti lämpöä ja tämä on huomattava etu talvisin.
- saat tuoreita kasveja läpi vuoden, puhtaasti ja ekologisesti.
- se tarjoaa paremmat olot jyrsijöille, kuin häkkiratkaisu.
Seuraavaksi selitystä Bonekon toiminnasta:
Boneko hoitaa itse itseään ja tuottaa ravinnelannosta vesitilaan ja tämä tapahtuu jopa kahdessa viikossa, eli vesitila on valmista lannoitetta kasveille aina kun se vaihdetaan uuteen. Maatuva kasvijäte ja ulosteet ruokkivat matoja, jotka Kashimori- teknologian kanssa tekevät maatumisesta hajutonta. Maatumisen hoitavat mikrobit tappavat taudinaiheuttajia. Jyrsijöiden ulosteita a hyvää purua tai muuta kuivikeainetta ei heitetä hukkaan, vaan se siirretään maatumistilaan ja peitetään esim. hampunvarsilla, turpeella tai ihan millä tahansa, mitä käytetään myös ihmistenkin ulkokäymälöissä tekniikkana.
Tuloksena on tyytyväisiä jyrsijöitä, puhdasta ravinnerikasta multaa, valmista ravinneliuosta ja varsinkin talvella komposti erittää niin paljon lämpöä, että se on kuin patteri. Kasvit myöskin puhdistavat ilmaa.
Boneko perustuu osin bioponiseen vesiviljelyyn:
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6694.msg104517#msg104517
Hajuttoman ja nopean maatumisen mahdollistaa myös Kashimori- teknologia. Se myöskin poistaa myrkkyjä ja yleensä kasvijätteen maatumisessa kestää useita kuukausia tai jopa vuosia, mutta Boneko tuottaa valmista ravinnetta kasveille jo viikoissa! Kun kasteltava vesi kulkeutuu multatilan läpi, se tippuu vaihtopurujen ja maatuvan kasvijätteen läpi vesitilaan; josta myös juuret saavat ravintoa.
Boneko luonnontilaisempana asumuksena jyrsjijöille.
--
Tämä sovellutus on vielä kehitysasteella. Pääperiaatteena on kuitenkin luoda asumus jyrsijöille, missä kasvaa kasveja ja esim. degut voivat kaivaa tunneleita. Eläimet voivat syödä suoraan kasveja ja täten ne toteuttavat luonnollista käytöstään, myöskin kasvien kasvaessa isommiksi ne muodostavat kiipeilymahdollisuuksia.
Degujen lajikäyttäytymiseen kuuluu tunneleiden kaivaminen, mikä ei onnistu tavallisessa häkissä. Myöskin, tässä on paljon enemmän liikkumatilaa, kuin yleensä suositellaan deguille ja ympäristö vaihtuu kokoajan, mikä ehkäisee myöskin stressiä. Tämän takia kouluissakin vaihdetaan välillä paikkoja.
Olen valinnut jyrsjijöistä juuri Degun projektiini, koska se on sosiaalinen ja tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen.
Tässä kuva, mikä selittää Bonekon toimintaa jyrsjijöiden asumuksena:
Kun jyrsjijöiden puru pitäisi yleensä vaihtaa, niin nyt se lisätään erilliseen maatumisastiaan. Maatumisastiassa voidaan tuottaa lisää kuiviketta ja/tai ruokaa jyrsjijöille. Kun purut vaihdetaan, niin samalla kastellaan kasvit jyrsijöiden asumuksessa ja tämän jälkeen lisätään uusi, puhdas purukerros. Maatumisastiaan lisätään myös lisätään riittävästi kuiviketta, jotta saadaan uusi maakerros ja jos viljelet siellä myös kasveja, niin lisää vielä erikseen kylvömultaa. Koko maatumistilan voi esim. kylvää täyteen jotain ruoholajiketta, mistä degut pitävät. Tämä on myös oiva tapa harrastaa kasvinjalostusta, koska hitaimmin kasvavat yksilöt hautautuvat maan alle maan kohotessa. Vahvimmat yksilöt risteytyvät keskenään ja saat siemeniä itsellesi kaikissa vaiheissa. Kylvämistä jatketaan siis kokoajan, kun uusi kerros biojätettä ja vaihtopuruja lisätään. Esim. aluksi kannattaa istuttaa vaikka tomaatteja, joiden juuret kasvavat helposti myös varresta ruohojen lisäksi. Olen tehnyt kokeen tomaatin lehdellä, niin siitä alkaa kasvamaan juuret muutamassa päivässä. Hamppu on suositeltavaa käyttää sen takia, että se puhdistaa maaperää myrkyistä, niitä kun nykyään on lähes kaikkialla ja sekin on varrestaan juurtuva kasvi. Madot lisätään maatumistilaan vasta, kun on saavutettu riittävästi multaa tai sitten heti aluksi asennetaan pohjamulta väliaineen päälle.
Kun multatila on maatumisastiassa täynnä, eikä sitä voida enää nostaa; niin kasveja voi alkaa tällöin käyttämään täysin itselleen ja jyrsjijöille hyödyksi. Boneko on nyt täynnä maatuvaa ainesta. Nyt sinulla on todella iso multatila kasveille ja täynnä ravinteita, niin voit tässä tilassa nyt viljellä itsellesi todella luomumullassa ja ekologisesti kasveja. Jos Bonekon sijoittaa ikkunan viereen, niin ei keinotekoiset valot eivät ole välttämättömiä edes talvella. Periaatteessa, tätä tilaa ei tarvitse koskaan enää tyhjentää jos siinä kasvattaa parin vuoden välein hamppua, mikä myös muokkaa maaperän mururakennetta paremmaksi muille kasveille. Tätä tekniikkaa käytetään yleisesti myös Suomen pelloilla, hamppua kasvatetaan parin vuoden välein pelloilla viljan sijaan.
Syntyneen mullan voit sijoittaa nyt uuteen Bonekoon, missä on myös jyrsjijöitä. Kun maatuminen on ohi, niin multa on puhdasta ja siihen voi esim. degut kaivaa tunneleita. Voit myös istuttaa kasveja Bonekoon, niin eläimet voivat syödä niitä ja kiipeillä niissä. Tämä on todella hyvä ja luonnollinen aktiviteetti jyrsjijöille. Kasveja kannattaa osin kasvattaa myös ulkona Bonekosta ja istuttaa vasta sitten sinne, kun ne ovat kasvaneet hieman.
Olen varannut prototyypille kaksiostani yhden huoneen. Reunoilla on siis jyrsjijöiden Boneko ja keskellä huonetta on erillisiä maatumistiloja, missä kasvaa kasveja. Tässä kuva suunnitelmasta:
Multa voidaan sen jälkeen käyttää tietenkin uudestaan esim. huonekasveille tai sen voi vaikka lahjoittaa jollekin. Tämä on todella puhdasta multaa, mitä et mistään kaupasta saa, varsinkin jos käytät hamppua siinä, mikä poistaa maaperästä myrkkyjä ja myös Kashimorin on todistettu puhdistavan jopa järviä. Tässä pari linkkiä Kashimorista:
http://orgonisaatio.proboards.com/index.cgi?board=linkkej&action=display&thread=106
http://www.emrojapan.com/
http://www.ehomemakers.net/en/gallery/Effective%20Microorganism/ApplicationOfEMforGarbageInVietnam.pdf
Tässä on kuvia matofarmista, mihin siis vielä tulee pelkkää multaa ja turvetta tuohon valmiin kompostin päälle. Lisäsin myöskin kuvassa näkyvästä toisesta astiasta teenlehtiä ym. kasvijätettä niille ruoaksi.
http://s932.photobucket.com/albums/ad168/Da_HKK/
Minulla on ollut kaksi kolmenkymmenen litran käymisastiaa, mitkä on täytetty kasveilla (mitä nyt himasta tulee, perunoitten kuoril, sipulien kuoril,.. mut oon yrittäny aina luomuu ostaa, ja jotain banaanien tai muiden hedelmien kuoria ei kannata ees yrittää, kun niissä voi olla ties mitä torjunta-aineita), kahvinpuruilla, erilaisilla yrteillä esim. Fo Ti Tien (mikä tarkoittaa "pitkän elämän eliksiiriä") ja teenpuruilla.
Matofarmiprojekti on kestänyt noin neljä vuotta vuotta ja nyt se tyhjennetään tässä parin kk sisällä ja erottelen eri fenotyypit ja yritän myös erotella ne lajeittain. Tässä on nyt siis tapahtunut varmasti sitä, että on sisäoloihin sopeutunut geenipooli näissä kaikissa ja myöskin lämpimämpiin oloihin
