Adventures with Alexander (Robotnick) part 2

NYKSILÄISET

Taksi piippaa pihalla ja toinen Nyksiläinen huutaa poissaolevana Tohtori
Sykerön marmorisessa kylpyammeessa. Mitä on tapahtunut. Keikka on vaarassa ja kolmen euron mikrofonikin vielä hakematta. Joudumme hälyttämään ambulanssin ja baariin mennään paareilla myös tällä kertaa. Taskussa pullottavat kuubalaiset käsinkäärityt sikarit putoilevat pitkin ja poikin, joita kovana sikarimiehenä tunnettu Tohtori vaivihkaan ottaa parempaan talteen.

Juuri parahiksi Nyksiläiset ennättävät suoraan estradille, silmiinkantamattomien shamppanjapullorivistöjen taakse. Kulaukset kuohuvaa ja superstar näyttää mistä tämä superman on tehty. Alan Vegamaiset inkkarimeikit jäivät kyllä pojilta saamatta, teatteritytön mielummin keskittyessä viihdyttämää erästä Jukka Tiskiä. Vaikka Päiväkodissa ollaan, niin karvoitus oli kasvanut ennekuin se oli ajeltu pois,
kertoo kyseinen kyrvänheiluttaja.

Popotnick linnoittautuu tarkasti laskettuun, parhaaseen mahdolliseen akustiseen kulminaatiopisteeseen, jossa ylä-äänet hivelevät kuuloaistia ja bassot vispaavat seinää, hieroen samalla hänen pitkästä lennosta rasittuneita pakaralihaksiaan.

Tarranauhapojat ovat myös paikalla ja ylitsevuotaviin kehuihin bändin
kaksikko suhtautuu välinpitämättömästi, tyypilleseen maailman tähdiltä opitulla tavalla. Kivasta kannatuksesta heille shamppanjapullot matkaan ja takahuoneessa on taas helpompi hengittää. Myös eräs melko kuuluisakin tiskijukka-artisti yrittää väkisin bäkkärille, koko tuotantoansa sylissään kantaen. Onneksi meidän kaksi ja puolimetrinen ovimikko on vaikea ohitettava ja kuriirin tehtävät moitteettomasti hoitavana hän tuo muutakin promootiolevyä vinon pinon Robolle. Firenzen kirpputoreilta voi sitten turistit napsia parhaat päältä.

(vaihtoehdoton viimeinen kappale, nii sanottu kirjailijan "oma lopetus")

Ihmiskolmenollakolmonen on kyllä aika veijari. Suustaan mitä ihmeellisimpiä
ääniä piereskelevä, itseään hauskana hauskuttajana pitävä elollinen pääsee
aina pujahtamaan jostain rotankolosta takahuoneeseen, kolmimetrisestä goljatista huolimatta. Tuholaistorjuja kutsutaan paikalle seuraavaksi jos ei muu auta. Takahuone on pyhä paikka, jossa artistien pitää saada rauhassa siemailla nestemmäisiä nesteitä ja nauttia kiinteästäkin tavarasta, lähinnä ihmislihan muodossa. Kaikki paskanpolttajat ja pillerinpopsijat, tämä paikka ei ole teitä varten. Kuolema on parasta huumetta.

Hyvät fanit,

Tiedämme että aiheuttamme hysteeriaa ja voimakkaita mielenliikahduksia ihmisten aivokemiallisissa pesäkkeissä. Mutta muistakaa miten kävi Lennonin. Fanitus heitti häräpyllyä ja se oli laaki ja vainaa. Siksi teemme kaikille faneille, pitkät, yli kolmeviikkoa kestävät psykolookiset kuntotestit jossa punnitaan hermosäikeiden jäntevyyttä. (Tytöille myös ruumiin ketteryys joutuu koville)

Ottakaa reippaasti yhteyttä niin voimme lähettää hakemuksen. (monet kyllä karsiutuvat jo tässä vaiheessa, mutta yksi todella epätödennäköinen tapaus läpäisi seulan ja on tällä hetkellä tiimin jäsenenä, joten sanoisin että kaikille se on mahdollista)

Hieman epäselväksi jäi idoloitko Suomen Morodereja vai Nyksiläisiä. No mutta samapa se. Tehdään Laite näin. Idoloi minua. Olen molemmissa ryhmittymissä se joka tekee kaiken ja en mitään.

Kuinka jalo ja hieno ele. Mutta valitettavasti sinulle Laite ei näköjään tarvitse edes testejä tehdä. Nappeja naamaan ja toivotan onnea uusien fanitettavien etsinnässä. :)