Pari kertaa syvällisemmin kuunneltuna täytyy kyllä kehaista settiä oikein rankemman kautta. Musiikki on hyvää, mutta erityiset propsit tulee tunnejatkumosta, mikä tuossa kokonaisuudessa on onnistunut. Eli ei ole semmoisia ihme muudivaihtoja biisien välillä, vaan koko setti on sellaista pyhää matkaa.
Jätkän taidot kasvaa korvissa. Eliittiä on, ja kovolle päätyy chillikansion kunniapaikoille.