Kompressori live-miksaukseen

#1 • • 2007 Superflyer Guest

Tarvisin vähän mielipiteitä live-miksausta verten hankittavaan master-kanavan kompressoriin. Live soitannassahan aina tasot vähän heittelee ja homma kuulostaa vähän sellaselta "irralliselta" niin ajattelin, että vois hommata jonkun "master-kompressorin" parantamaan ja tiukentamaan kokonaissoundia.

Eli vastaanotetaan hyviä ehdotuksia minkälainen kannattais hommata juuri liveä varten. Monialue vai kaksialue, digitaalinen vai analoginen, putkilla vai transistoreilla, mitkä merkit ja mallit olis hyviä? Budjetin yläraja on varmaan siinä ~500e

Näistä toinen on alustavasti harkinnan alla:
http://www.thomann.de/fi/tc_electronic_c400xl.htm
http://www.thomann.de/fi/tc_electronic_c300.htm

#2 • • 2007 H_Lecter Guest

Ja sovitaan sit sellanen, ettei sana "Behringer" esiinny tässä topicissa, kiitos...

#3 • • 2007 master bator Guest

Ja sovitaan sit sellanen, ettei sana "Behringer" esiinny tässä topicissa, kiitos...

No höh... just kun olisin vinkannut, että mulla olis tossa tollanen "pikkuvikainen" Autocom tarjolla :D

#4 • • 2007 J-P Guest

osta joku tc:n monialue :)

#5 • • 2007 H_Lecter Guest

No höh... just kun olisin vinkannut, että mulla olis tossa tollanen "pikkuvikainen" Autocom tarjolla :D

Korjaantuuks se pikkuvika raaputtamalla Behringerin logo pois ja vaihtamalla komponentit sisältä? :)

osta joku tc:n monialue :)

Sit varmaan toi ekan postauksen tokan linkin C300 ajais asiaa, koska ainakin spekseissä "intelligent TC multi-band and full-band technology"

#6 • • 2007 dj daniel Guest

Käytetty Triple-C voisi olla myös jees.

#7 • • 2007 Superflyer Guest

Onkos kellään kokemuksia TC:n Finalizer expressistä? Semmosen meinaa vois saada käytettynä suhteellisen edullisesti. Ilmeisesti ihan sama kuin Finalizer 96K, mutta jotain ominaisuuksia karsittu.

#8 • • 2008 • Edited Superflyer Guest

Vastaan tähän itse kun on tullu vähän jopa käytännön kokemusta tästä. Eli nykysellään alla on dbx:n DDP monitoimikone. Siinä on eq, gate, tape simulaatio, kompressori ja limitteri. Kuulostaa siis täydelliseltä laitteelta just tähän tarkotukseen. Ainoa vika on siinä, että se on digitaalinen menun kahlaus sokkelo. Ja ei se soundikaan nyt mitenkään kovin kummonen ole. Puuttuu tiettyä luonnetta, varmaan puuttuu kaikista puhtaista digitaalivehkeistä. Kokeiltu on myös TC:n Triple C. Triple C:ssä oli se huono, että ratioita ei pystynyt säätämään erikseen kullakin taajuusalueella. Joten vähän katos se monialueen hyöty ja tilalla oli vaan ne monialueen huonot puolet, eli ns. cross pointit eri alueiden välillä=soundi meni helpommin rikki.

Nyt kaiken tän jälkeen oon päätyny siihen tulokseen, että kompuran pitää olla A.) hyvä soundinen vaikka mitä tekisit sille B.) erittäin helppokäyttöinen ja nopea vaihtaa parametreja C.) analoginen

Viikon päästä tulee testiin EL:n distressor stereopari ja Fatso. Ehkä myös API:n 2500 mix bus kompura. Maksaa pienen omaisuuden, mutta minkäs teet ku on tämmönen pieni perfektionismi soundia kohtaan :/

Aika jännä juttu sinänsä, että suomessa ei varmaan yhelläkään liveä heittävällä ja elektroonista musiikkia esittävällä bändillä ei ole minkäänlaista omaa mix bus kompuraa? Tuntuu jotenki todella omituiselta. Ainakin ite saan tosta DDP:stä pelkästään jo pari kertaluokkaa parempaa soundia kuin mitä ilman. Johtuuko sitte siitä, että nykyset livet on kaikki näitä Mac-läppäri-livejä jossa pyörii joku Abletonin ja jossain on sitte master väylässä joku softakompura??

Sitte vielä vähän semmosta, että kun moni varmaan arpoo näiden asetusten kanssa niin tässä mitä mä oon havainnu hyväks.

Puhutaan eka vähän Headroomista, desibeleistä, miksaustasoista ja muusta.

Ensinnäkin elektroonisessa musiikissa voi heittää Nominal Levelillä vesilintua. Nominal Level on siis standardoitu äänitaso, joka sovittiin yhdessä äänitarkkailijoiden kanssa joskus Beatlesien aikaan. Koska kyseessä oli akustisia instrumentteja varten tarkotettu miksaustaso, jonka päällä oli vielä headroomia, eli säätövaraa ennen ku ääni alkaa söröytymään. Jos siis puhutaan elektroonisesta musiikista jossa ei pahemmin ole mitään dynamiikkaa, eli rummut, synat, bassot, jne. tulee aina about samalla voimakkuudella niin et tarvitse mitään headroomia, koska tasot on kokoajan about samat. Voit siis miksata kaikki laitteet lähemmäksi 0 dBFS tasoa, koska vaikka kuinka kovaa paukutat synan kiipparia niin ei se soundi tule sieltä kovempaa, eikä tule kovempaa rumpukoneesta vaikka kuinka painat kovemmin sen basarin päälle. Akustisilla bändeillä tuo on eriasia kun ihmisten soittotyylistä riippuen äänitasot heittelee. Esim. soundcheckissä akustinen bändi veivaa normaaliin tyyliin ja miksaat sen nominaaliin. Sitte keikka alkaa ja puolessa välissä settiä bändi innostuu veivaa kovempaan. No ei hätää koska sulla on siinä päällä vielä +15dB headroomia!

Eli miksataan kaikki laitteet mahdollisimman HOTiksi. Eli niin lujalle kaikki soundit, että kokonaissignaali (mix bus) pyörii siellä jossain -5 dBFS (FS=Full Scale, eli jos tuo FS taso ylittyy rupee soundi clippaa). Vähän riippuu paljon on laitteita ja onko analogiaa, digitaalia vai mitä. Jos on vaan pari laitetta niin sitte vaan lähemmäks 0 FS tasoa. Jos meinaa on paljon laitteita ja miksataan kaikki sinne -1dBFS niin jää aika vähän säätövaraa jos joku soundi on hiljasella ja laite on absoluuttisen täysillä. Sitte on kauhee homma säätää 10 laitetta hiljasemmalle ku yhtä laitetta halutaan kovemmalle. Eli jätä säätövaraa laitteisiin, mutta pyri kokonaissignaalissa mahdollisimman lähelle 0dBFS!

Okei kun nyt on miksattu laitteet about sinne nollatasoon niin voidaan alkaa kompressoimaan, jotta saadaan vielä kovempaa ääntä tuutattua ulos :D Tää mix bus kompura (master kompressor, 2 bus compressor, stereo compressor, jne. tälle ei oikeen oo yhtä nimeä) siis sijotetaan mikserin mix inster pointteihin. Eli varmaan jokaisessa mikserissä on ulostulo mix bus kompuraa varten, johon siis tulee semmoset erityiset insert johdot, joissa toinen pää on "stereo plugi" ja joka haarautuu 2 mono plugiks. Tuossa "stereo plugissa" ei mene oikeasti left/right signaali vaan send ja return. Sitte ku on left/right kanavat niin tarvitaan kaks tommosta johtoa. Stereot siis insert pointteihin ja sitte sulla on yhteensä neljä monoplugia jotka tulee siihen mix bus kompuraan.

Sitte päästään sinne itse kompuran asetuksiin. Tämä on sitte ihan oma taiteenlaji. Eri asetuksia on vähintää pari ziljoonaa. Eräs klassisimmista mix bus kompuroista on SSL:n G-sarjan kompura. Link, jossa ensisilmäyksellä tosi vähän "ominaisuuksia" ja säätövaraa. Mutta niin sen pitääkin olla. Mix bus kompressointi on sen verran herkkää puuhaa, että et oikeesti tartte/halua ku pari säädintä. Joissan kompuroissa on oikeesti vaan Attack ja Release säätimet ja silti soundi on aivan toiselta planeetalta! Eli askeettisuus on vaan plussaa näissä laitteissa. Tuo SSL maksaa varmaan 4000e, mutta tuollaisia on jengi tehny ihan DYI:nä jolloin hinta on vaan tommonen 600e.

Tuon vois oikeestaan rajaa kärjistettynä kahteen eri asetuksiin. Eli semmonen jossa on ratio alhanen (1.2:1 - 2:1) tresholdilla joka yltää koko materiaaliin ja vähän korkeempiin ratioihin esim. 4:1, jossa treshold on enemmän siellä "peak" rangessa. Pitää olla tarkkana erityisesti Attack ja releasen kanssa. Attack tarpeeks korkee, että pääsee "transientit" läpi eli kuulostaa napakalta ja release niin pieneks kun vaan saa ilman, että rupee pumppaamaan. Tällöin soundin ei pitäis pumpata yhtään mutta silti kuulostaa yhteensidotulta ja muhkeelta (botnea).

Tässä vähän mitä löytyy omasta kompurasta:

ratio 4:1
Attack: ~30 ms
Release: ~100 ms
Treshold siihen, että Gain Reductio on 3-5 dB (= ~ -15 dBFS)
Sitte Make up Gain sillai, että se kompuran jälkeinen signaali piikkaa sisääntulevan kanssa samoissa.
Lopuks sitte Brick wall limitteri -1dBFS

Eq myös materiaalin mukaan, mutta mä jostain syystä tuppaan tekee tän klassisen disco smileyn, eli miedot basso ja diskantti korostukset. Ennen kompuraa voi myös leikkaa 40Hz bassot HP filtterillä jos semmonen löytyy.

Tulipa muuten pitkä mutta toivottavasti tästä on apua edes jollekki. Täytyy vielä sanoa, että tuo mun kertoma on vaan mun ajatuksia ja miten mä tän homman nyt nään ja olen melko alottelia näiden kanssa. Eli jos joku alaa enemmän tunteva näkee tuossa jotain virheellistä niin voi vapaasti kommentoida :)

#9 • • 2008 roisto ratissa Guest

Nyt kaiken tän jälkeen oon päätyny siihen tulokseen, että kompuran pitää olla A.) hyvä soundinen vaikka mitä tekisit sille B.) erittäin helppokäyttöinen ja nopea vaihtaa parametreja C.) analoginen

FMR RNC :happyroll:

#10 • • 2008 elektropunk Guest

eipä muuta kommentoitavaa kuin että kyllä se syna tuuttaa ääntä hivenen kovempaa ulos jos sitä soittaa kovempaa, ja live-keikoilla saa eturivin ottamaan pari askelta taaksepäin helposti kun vähän namuttelee filttereiden kanssa :)
master-kompurointia ei ole ikinä tullut harrastettua, mutta luulisin että noi säädöt niin kompuran kuin EQ:n kanssa joutuu aina säätämään biisimateriaalin ja soittovenuen akustiikan mukaan, paitsi tietty jonkinnäköinen Low Cut on aina paikallaan.

itseä himottaisi Universal Audion LA-610 joka ei välttis tuohon tarkoitukseen sovellu, mutta muuten olisi monikäyttöinen channel strip. (voisihan moista kokeilla master-kanavaankin) karvainen hinta vähän toppuuttelee hankkimasta...:(

#11 • • 2008 H_Lecter Guest

kyllä se syna tuuttaa ääntä hivenen kovempaa ulos jos sitä soittaa kovempaa

Kerros miten tää on käytännössä mahdollista?

(Ainut dynamiikkaan vaikuttava optio synassa on "velocity sensitivity", ja sekin toimii ainoastaan 'negatiivisesti', eli hiljaa soitettaessa soi myös hiljempaa. Jos poistat ton senssin niin se tuuttaa täydet patchille määritellyt volat ulos)

edit: todennäköisesti kiipparissas on päällä vel sens joka peruskovaa hakatessa antaa ulos velocityä 100-110 (midistandard asteikolla 0-127), ja paiskottaessa sitten sen 127. Ehkä tää selittäis ton ilmiön.

#12 • • 2008 • Edited roisto ratissa Guest

kyllä se syna tuuttaa ääntä hivenen kovempaa ulos jos sitä soittaa kovempaa

Kerros miten tää on käytännössä mahdollista?

(Ainut dynamiikkaan vaikuttava optio synassa on "velocity sensitivity", ja sekin toimii ainoastaan 'negatiivisesti', eli hiljaa soitettaessa soi myös hiljempaa. Jos poistat ton senssin niin se tuuttaa täydet patchille määritellyt volat ulos)

edit: todennäköisesti kiipparissas on päällä vel sens joka peruskovaa hakatessa antaa ulos velocityä 100-110 (midistandard asteikolla 0-127), ja paiskottaessa sitten sen 127. Ehkä tää selittäis ton ilmiön.

jos on vaikka multitimbraalinen verme tai sampleri josta pukkaa välillä 1-64 voicea, niin kyllä se kokonaisvola muuttuu useemman desibelin verran, koska täytyy jättää headroomia ettei ulostulot klippaile. muuten joutuu koko ajan säätään liukuja tai volumea. eli sillä on aina tarvetta sillä kompuralla, ainoastaan jos laite tuuttaa yhtä säveltä eli se on monofoninen se ei niin ole tarpeen. mutta hyötyä siitä silloinkin on, esim. vaikka siinä laitteessa ei olis MITÄÄN velocityjä ja yks ainoa ääni, mutta kyseessä on vähänkään VA:ta fätimpi syna niin pelottaahan sitä soittaa.. jos vaikka vahingossa sormi lipsahtaa fiilistellessä väärään numiskaan ja joku ssm tai curtis vingahtaa itseoskillointiin, niin kyllä siinä toivoio ainaki lähimpänä PA:ta olijat että joku limitteri ois ollu välissä.. hehe :) polyanalogeista puhumattakaan, btw parempi olla kompurat ja di-boxit myös..

mut tosiaan useimmillahan noi kiipparit ole edes kytkettynä esiintyjillä niin eipä sillä sillon niin väliä ;)

#13 • • 2008 roisto ratissa Guest

ja live-keikoilla saa eturivin ottamaan pari askelta taaksepäin helposti kun vähän namuttelee filttereiden kanssa :)

heh, just toi :D

#14 • • 2008 aleksivirta Guest

Saatana, koetin tossa päivemmällä kirjottaa pidemmän ruodinnan tosta Superflyerin postauksesta vielä landella -tm- ollessani, mutta kun kaks kertaa oli mennyt sähköt poikki ukkosella kesken kaiken (wanhalla pöytäkoneella en tietenkään ehtinyt seivata mitenkään) niin hermohan siinä meni. Kokeillaas nyt himassa kaivella ees jotain pointteja. DISCLAIMER: kannattaa ottaa tääkin varauksella, en oo itsekään mikään äänialan guru ja ammattilainen.

Nimellistasot (nominal level) liittyy analogipuoleen ja kyllä niihin oikeesti kandee kiinnittää huomiota edelleen. Eritoten vanhempien analogilaitteiden kanssa se gainirakenteen kattominen on aika olennaista, että kaikki vehkeet toimii optimialueellaan signaalin vahvuuden kannalta eikä tuu ylimäärästä säröä eikä kohinaa jollei sitä oikeesti haluta. Analogipuolella nimellistaso (yleensä +4dBu tai -10dBv) kertoo noin intuitiivisesti sen että millä signaalitasolla (eli analogilaitteista puhuttaessa jännitteellä) laitteen VU-mittari näyttäis about nollaa, tavallaan et mikä se "normaali signaalitaso" on millä laite o suunniteltu toimii. Kuluttajastandardissa (-10) se taso on matalampi, pro-standardissa (+4) hotimpi. Sen nollareferenssin päällä on sit yleensä joku n desibeliä headroomia ennenku alkaa klippaamaan.

Nyrkkisääntö analogipuolella vois olla että jos haluu välttää ylimäärästä kohinaa ja säröä niin suurimmat äänenvoimakkuudet jäis aina tyyliin jonnekin sinne lähelle mittarin -0:aa joka laitteel, mikäli laitteessa on sen päällä vielä oikeesti fiksusti headroomia... Esim. Mackien miksereissä tais olla niin että -0 on oikeesti merkitty sellaseks kohdaks jossa alkaa jo klippaa, jollon kandee luonnollisesti jättää lujimmat äänet alemmas.

Full scale (dBFS) liittyy taas digitaalipuoleen, eli se on se maksimisignaalitaso jota AD/DA-muuntimet käsittelee. Siis -0 dBFS on se ehdottomasti korkein signaalitaso mitä saa olla, sen jälkeen klippaa välittömästi. Digitaalinen klippaus kuulostaa helvetin rumalta eikä luultavasti oo haluttua kuin korkeintaan noisessa, joten vähintäänkin digilaitteiden sisääntulo- ja ulostulotasot kannattaa säätää huolella vaikka sit rapasuus ja kiva särö ei haittaiskaan. Hyvillä digilaitteil jossa on alhainen kohinataso ja 24bit muuntimet voi säätää suurimmat äänenvoimakkuudet jäämään vaikka tyyliin -12dBFS:ään jos haluu olla varma... Dynamiikkaa riittää edelleen ihan varmasti tarpeeks eikä tarvii huolehtii niin hirveesti klippauksesta.

Kyl elektronisessakin musassa saa varoo äänentasoi, sellasessa ihan puhtaassakin. Oon vähän eri mieltä kaikenkattavista "ei konemusassa oo dynamiikkaa"-tyyppisistä heitoista mutta se jääköön ehkä pilkunnussinta-sivuseikaks :D Ja onhan siinä totuuden siemen sillai että "oikeiden soittimien" livemiksaus on pahimmillaan tosi arvaamatonta puuhaa.

Joka tapauksessa, jos teet Abletonsetin tai vastaavan valmiiks sekvensoidun ja mietityn jossa on kaikki rakenteet, partit, saundit ja niiden järjestykset sun muut tiedossa jo valmiiks, niin voit kattoa ne signaalitasot valmiiks sil taval et kaikki on ok ja pysyy hallinnassa ja oikeissa lukemissa kaikissa vaiheissa, sillon ei hirveesti pelivaraa vältsyyn tarvii jos kelailee ettei tarvii tehdä siellä livevenues enää mitään säätöä alkuvaiheis ketjua. Jos aiot ruuvailla livenä efektejä, cutoffia ja resoa, improvisoida, vaihtaa biisirakenteita, vaihdella patcheja joita et oo käyttänyt aiemmin... tai ylipäätään mitään "liveä", niin kyl ne äänenvoimakkuudet vaihtelee, ja kannattaa oikeasti olla pelivaraa vaikka paljonkin. Edelleen, jos on vähääkään järkevä mikseri tai effu niin kohinataso on niin alhainen että ei oo pakko ajaa siihen signaalia ihan niin lujaa ku pystyy.

Jos on analogilaite joka menee siistillä tavalla särölle niin sitä voi tietty tosiaan käyttää sillä tapaa hyväks että yliohjaa tarkotuksel ja saa säröö ja rapaa (to the obviousmobile, batman!), mutta mun mielestä parempi että se ei sit tuu yllätyksenä setin aikana...

Mä oon rakennellut tommosen SSL-kloonin (GSSL) itelleni. Kaikesta huolimatta se EI oo ihan samanlainen designi kuin alkuperänen SSL4000 - perustuu siihen ja samoja osia + samaa perusperiaatetta kyl noudattaa hyvin pitkälle mutta esimerkiksi sidechaini (eli se kompuran osa joka analysoi äänenvoimakkuutta) on alkuperäisessä ja tossa kloonissa toteutettu eri tavoin. Jotkut sanoo että saundi / toiminta on loppujenlopuks noissa aika erilaisia.

Jos haluu "luonteikasta" saundia niin noi - klooni tahi kuulemma alkuperänenkään - ei oo todellakaan oikeita valintoja. Niillä saa semmosta snadia liimaa miksaukseen hyvin ja on toimivia työkaluja, mutta ei ne oo mitään hurjan "siistejä" laitteita. Ajaa asiansa hyvin ja tekee sen aika kliinisti, se tais SSL:n insseilläkin olla ideana kun suunnitteli siihen konsolin masterilohkoon ton aikoinaan. Mulla on tossa kyhäiltynä vielä lisäks sidechain lowpass, eli käytännössä voi säätää että matalammat taajuudet vaikuttaa vähemmän kompressointiin - aivan hiton hyvä lisä esimerkiks jos haluu pistää bassovoittoista konemusaa sillai vähän huomaamattomammin lyttyyn, ja tekee tosta mun mielestä paljon käyttökelposemman laitteen.

Haluisin kyl testaa tota API 2500:sta vaikka se on selkeesti out of my budget -osastoa. Vaikuttaa kaiken perusteel sellaselta josta voisin diggailla hitosti. Distressoreita hehkuttaa yks jos toinenkin, aika monet käyttää niitä yksittäisil instrumenteilla tai pienemmillä submixeillä mutta jotkut tuntuu diggailevan hitosti ainakin joissain biiseissä myös stereoparista masterbussissa. Siitä luulis sitä luonnetta ja rapaa löytyvän, en oo kyllä kuullut.

Oon aika jyrkästi eri mieltä että pitäis pistää automaattisesti low cuttia kehiin... Ei ainakaan livenä soittaessa. Eritoten konemusasta puhuttaessa siellä alle 40Hz alueella on paaaaljon sitä "tuntuu muttei kuulu"-ääntä jonka takia kannattaa vaivautua mestoihin missä on läski PA. Tietysti jos on tehnyt kaikki biisit pienillä lähimonitoripurkeilla niin on se ihan hyväksyttävä selitys että kannattaa leikata pois juttuja alapäästä - kun ei voi yhtään tietää et mitä siel on kun ei pysty kuulee. Mut noin yleisesti, ei mun mielestä kannata jos ei oo pakko.

Niin, ja lopuks - jos mixbusskompuran idea on se et saadaan jotain uutta saundiin (sitä snadia liimaa, tai sit kunnon pumppausta, tai jotain muuta) niin se on tietty hyvä idis. Jos ideana on saada dynamiikka puristettua kerralla helvettiin ja signaalitasot koko ajan lähelle nollaa, siinä ei taas välttämättä oo kauheesti ideaa - lisää volaa saa vahviksen volanupista tai mikserin master faderista, ja kun masterbussia alkaa pistää ihan liikaa lyttyyn ni voi olla et muna katoaa... Mieluummin sit alkaa yksittäisii kanavii tai pienempiä submixejä kompuroimaan. Ja jos ideana on se että (lainaan alkuperäistä postausta) " Live soitannassahan aina tasot vähän heittelee" niin siihen löytyy parikin muuta ratkasua:

1) Tässäkin käyttää kanavakompuroita yksittäisillä soittimilla niin että tasottaa niiden dynamiikkaa, ei sen kokonaisen lopullisen mössön
2) Hankkii porukkaan erillisen miksaajan joka voi kuunnella ja säätää niitä äänentasoja lennosta :happyroll:

#15 • • 2008 Superflyer Guest

Ihan hyviä pointteja tossa.. Tosta alapään leikkurista ehkä vielä, että onhan ne vinyylitkin leikelty alle sen 40Hz ja silti potkii hyvin. Tietty toi riippuu vähän matskusta että tarviiko leikkaa vai ei. Varmaan jossain rumpubassossa on hyvä olla myös noita ihan matalempiaki taajuuksia. Tosin joissain mestoissa on ihan erilliset HP filsut PA:llakin, että leikataan noi alimmat veke. Kompuran on vaan helpompi työstää matskua jos ei oo niin älyttömästi energiaa siellä alle alapäässä.

Tasoista vielä sen verran, että tietty se riippuu ihan livestä ja siitä miten se on rakennettu, että heitteleekö ne tasot vai ei. Itellä ei ehkä niin kauheesti heittele vaikka sitä tulee veivattua yhtä sun toista. Tossa vielä on sekin seikka, että konemusa hoidetaan rumpukoneilla ja synillä missä on omat patch kohtaset volat. Ite ainakin miksaan ne studiossa kuntoon ja meen heittää setin. Kun taas akustisella bändillä ei ole mitään "patchejä" eikä biisikohtasia kitaran voimakkuuksia vaan niillä pitää olla just sen takia oma tai paikan livemiksaaja. Konemusassa artisti itse on livemiksaaja ja patcit hoitaa sen, että volat on myös enemmän sinne päin. Tietty kannattaa olla jonkin verran sitä headroomia, mutta pointtini oli vaan se, että ei sitä välttämättä 15 dB tartte olla. En mä ainakaan saa yhtäkkiä livessä päähäni, että ahaa pistämpä +15 dB tän mun leadi soundin, koska se ei vaan yksinkertasesti sovi siihen kokonaisuuteen. Ehkä jossain toisessa livessä sopii.

Niin ei todellakaan ollu tarkotus tappaa konemusiikista dynamiikkaa. Säätää vaan tasot järkeviin kohtiin ja kompuroida koko homma sen jälkeen, että saadaan just enemmän sitä botnea ja saadaan myös homma kuulostamaan enemmän "pro" soundilta. Semmonen pikamasterointi. Tasottaa myös sitä että jos vahingossa söhäsee jotain niin se ei tule sieltä ihan irrallisena vaan kompura liimaa sitä kokonaisuutta kasaan.

Saa nähä miltä noi Distressorit ja fatso kuulostaa. Kovat ainakin on odotukset. API 2500 on ainakin tarkotettu just mix busiin, joten sen nyt ainakin luulis ajavan asiansa.

#16 • • 2008 H_Lecter Guest

jos on vaikka multitimbraalinen verme tai sampleri josta pukkaa välillä 1-64 voicea, niin kyllä se kokonaisvola muuttuu useemman desibelin verran

Öh, no miten se "soittaa kovempaa" nyt sit tulkitaan: hakkaa koskettimia lujempaa kuten mä tulkitsin, vai soittaa yhden sormen sijasta nelikätisesti, kuten sä tulkitsit? ;-)

#17 • • 2008 roisto ratissa Guest

jos on vaikka multitimbraalinen verme tai sampleri josta pukkaa välillä 1-64 voicea, niin kyllä se kokonaisvola muuttuu useemman desibelin verran

Öh, no miten se "soittaa kovempaa" nyt sit tulkitaan: hakkaa koskettimia lujempaa kuten mä tulkitsin, vai soittaa yhden sormen sijasta nelikätisesti, kuten sä tulkitsit? ;-)

enemmän ja nopeemmin brassia on itseasiassa mun tulkinta "soittaa kovempaa" termistä ;-)

eikun lähinnä se että kyllä siihen livedynamiikkaan vaikuttaa hirveen moni asia, sellasetkin joita ei tule studioympäristössä ajatelleeksi. saahan sitä tosiaan hakata jotain dx7:aa vaikka nyrkillä niin ei se vola siitä kummene, siinä oot täysin oikeessa.

Ainut dynamiikkaan vaikuttava optio synassa on "velocity sensitivity"

no sanotaan vaikka että jos on patchattuna aftertouch tube-vca:han niin varmasti soi lujempaa :D

#18 • • 2008 aleksivirta Guest

Tosta alapään leikkurista ehkä vielä, että onhan ne vinyylitkin leikelty alle sen 40Hz ja silti potkii hyvin.

Onko näin? Mä oon kuullut "vuosien varrella" kaikenlaista siitä miten vinyyliä leikataan, mutta ainoot varmat asiat mitä oon pystynyt taajuuksista selvittää on että
1) RIAA-käyrä nostaa korkeita taajuuksia ja tiputtaa matalia aika radikaalisti ennen leikkausta, ja se korjataan sit toistopäässä
2) noin periaatteessa vinyylille kyllä pystyy kaivertamaan tosi mataliakin taajuuksia jonnekin 10Hz asti vaikkei se ookaan välttämättä tietyn pisteen jälkeen yhtään järkevää
3) matalien taajuuksien pitää käytännössä olla monona

Aina välillä ihmiset puhuu siitä et järjestelmällisesti leikataan jostain kohtaa pois, mutta en ikinä onnistu löytää mitään referenssiä jostain syystä asiasta. Jos sul on faktaa / käytännön kokemuksia asiasta niin heitä ihmeessä jotain linkkejä tai kerro, tää on askarruttanut vähän väliä.

Tosin joissain mestoissa on ihan erilliset HP filsut PA:llakin, että leikataan noi alimmat veke.

Hmm. Noin vertailukohtana 5-kielisen sähköbasson alimman B-kielen perustaajuus on jossain 31Hz kohdalla, pienehköt subbarit kotistereo- tai monitorointisetuppeihin toistaa jonnekin 25-30Hz asti ihan järjestään, ja jopa mun kompaktit lähikenttämonitorit toistaa flättinä jonnekin sinne 40-42Hz asti. Tuntus vähän oudolta että alettais jo siinä pisteessä järjestelmällisesti isossa PA:ssa (tai vinyylimasteroinnissakaan) leikkelemään.

Eihän se mitenkään mahdotonta tietysti oo, emmä sitä, mutta uus juttu mulle. Sen sinäänsä ymmärrän et sieltä alapäästä joillain asetuksilla voidaan leikellä pois joissain tapauksis ettei tuu ylläreitä, mutta 40Hz kuulostaa jotenkin vielä aika korkeelta leikkauspisteeltä jollei se käyrä siitä alaspäin oo sit tosi tosi loiva.

Tietty toi riippuu vähän matskusta että tarviiko leikkaa vai ei. Varmaan jossain rumpubassossa on hyvä olla myös noita ihan matalempiaki taajuuksia.

Joo siis erityisen tärkeetä toi on just tietty sellasessa ns bassomusassa - reggae/dubi, junkka, dubstep, räppi, ym... Mutta kyllä se yllättävän paljon eroa tekee missä tahansa mun mielestä. Tietysti tosiaan jos biisit on miksattu sillai et ei oo missään vaihees pystyny kuulemaan mitä siel alataajuuksissa tapahtuu, niin siel jossain 40Hz alla on luultavasti joko ihan älyttömästi liikaa energiaa, tai sit vaan roskaa.

Kompuran on vaan helpompi työstää matskua jos ei oo niin älyttömästi energiaa siellä alle alapäässä.

Tän takia toi onkin hieno keksintö toi sidechain highpass, ja juuri tosta syystä lisäsin tohon DIY-kyhäelmään vielä sellasen. Ongelmahan ei oo kuitenkaan se että kompuran varsinainen signaalitie menis tukkoon, vaan se että se sidechain (eli analyysikanava) reagoi niihin alataajuuksiin niin vahvasti että vetää turhankin helposti lyttyyn. Siitä pääsee just sillä että syöttää analyysikanavaan saman signaalin mutta matalia taajuuksia enemmän tai vähemmän vaimennettuna.

Tossa API 2500:ssa on se niiden "thrust"-kytkentä joka ajaa just tota asiaa, kuulemma toimii hiton hyvin ja on käsittääkseni aika monen hiphoptuottajan "salainen ase".

Tietty kannattaa olla jonkin verran sitä headroomia, mutta pointtini oli vaan se, että ei sitä välttämättä 15 dB tartte olla. En mä ainakaan saa yhtäkkiä livessä päähäni, että ahaa pistämpä +15 dB tän mun leadi soundin, koska se ei vaan yksinkertasesti sovi siihen kokonaisuuteen.

Joo, tää on ihan totta. Lähinnä vaan just meinasin ite sitä että jos on mahista että innostuu leikkimään resolla ja cutoffilla ja lätkimään spontaanisti älyttömän määrän partteja päällekkäin livenä tai muuta tollasta, niin sitä voi tapahtuu aika yllättäviäkin muutoksia pahimmillaan... Tietty se on aika harvinaista et yks yksittäinen patchi / soitin soi älyttömästi odotettua lujempaa jos on oikeesti huolella etukäteen kattonut kaikki tasot, mutta sit kun niitä kasaantuu...

Ylivarovaisuus on ylivarovaisuutta mutta varsinkin digilaitteil on välil ollut ihan perusteltuu jättää niitä maksimitasoi pikkusen alemmas kun on alunperin kelaillut, ettei VARMASTI ala menemään punaselle :)

Mut oikeassa oot että kyllä keskimäärin varmasti esimerkiks dynaaminen vokalisti on kauheempi miksausongelma tasojenkin kannalta kuin sekkaripohjasta kiksu- tai elektroliveä vetävä konesetti.

Niin ei todellakaan ollu tarkotus tappaa konemusiikista dynamiikkaa. Säätää vaan tasot järkeviin kohtiin ja kompuroida koko homma sen jälkeen, että saadaan just enemmän sitä botnea ja saadaan myös homma kuulostamaan enemmän "pro" soundilta. Semmonen pikamasterointi.

Joo toi on just hauska idea - aloin miettimään ton saman kokeilua joskus mutta eipä oo taas aikoihin ollut mitään inspistä liveillä joten on idea jäänyt tyystin.

Saa nähä miltä noi Distressorit ja fatso kuulostaa. Kovat ainakin on odotukset. API 2500 on ainakin tarkotettu just mix busiin, joten sen nyt ainakin luulis ajavan asiansa.

Jep, kerro sit ihmeessä kommentteja. Mistä muuten tilailit noita testiin, jostain Soundatasta tms vai ulkomailta asti?

Mun pitäis tässä jossain vaiheessa alkaa kyhäilemään 1176-kloonia (ihan ykskanavainen), mulla taas on sen kanssa odotukset aika korkeella ja ois ihan hyödykäs basson / analogisyntsan / yhen mikin äänitysten ketjuun. Saa nähdä miltä saundaa

#19 • • 2008 Superflyer Guest

Niin no vinyylimasteroinnista tiedän vaan sen mitä omille levyille on tehty. Eli kyllä ne bassot sieltä cutataan, jotta saadaan tasasemmat urat prässättyä. Oliko se nyt just 40Hz ni oikeesti muista. Joku RA tai Jipsu varmaan osaa sanoo tähän jotain konkreettista. Onhan tuosta bassojen leikkaamisesta juttua Wikissäkin, mutta pahemmin ei tosiaan sanota, että onko se 20, 30 vai 40Hz. Samoin tuo PA:n cut voi olla vähän alhasempi ku 40Hz. Varmaan just siellä 20hz. Ainakin Helsingissä tämä on perusteltua, että ei aiheuteta turhaa jyrinää yläkerran asukkaille jos kellaribaarissa on bileet. Mut tää HP filsu-juttu on jo musta vähän jo offtopicia.

Soundataltahan noita saa, varmasti saa myös suoraan laitevalmistajilta. Juu kattoo vaikka jos sais jotain sampleja tehtyy noilla kamoilla. Kuitenki aika harvinaista puuhaa Suomessa tämmönen High-end gearaus (poissulkien tietty Finnvoxit ja muut pro studiot).

#20 • • 2008 aleksivirta Guest

Onhan tuosta bassojen leikkaamisesta juttua Wikissäkin, mutta pahemmin ei tosiaan sanota, että onko se 20, 30 vai 40Hz. Samoin tuo PA:n cut voi olla vähän alhasempi ku 40Hz. Varmaan just siellä 20hz. Ainakin Helsingissä tämä on perusteltua, että ei aiheuteta turhaa jyrinää yläkerran asukkaille jos kellaribaarissa on bileet.

Joo, tota just kelailin et varmaan sitä leikkausta tehdään, mut kuulosti toi taajuus vähän korkealta. Tietysti se varmasti riippuu tilanteesta ja materiaalista kans paljon. Pitää yrittää katella ja kysellä lisää.

Mut tää HP filsu-juttu on jo musta vähän jo offtopicia.

Aika paljonkin kyllä, mutta ihan mielenkiintonen keskustelunaihe ainakin allekirjottaneelle ja saattaa jopa oppia jotain uutta. Nyt kun taas pitkästä aikaa täällä(kin) on edes jotain juttua käynnissä :)

Soundataltahan noita saa, varmasti saa myös suoraan laitevalmistajilta. Juu kattoo vaikka jos sais jotain sampleja tehtyy noilla kamoilla. Kuitenki aika harvinaista puuhaa Suomessa tämmönen High-end gearaus (poissulkien tietty Finnvoxit ja muut pro studiot).

No joo, kylhän sitä löytyy projektistudiosta jos toisestakin varmasti yksittäistä kalliimpaa sälää sinäänsä, mut tosi harvassa sitä kuitenkin näkyy suhteessa. Tuntuu että aika usein sitä rahaa pistetään sit hyviin syntsoihin / soittimiin tai johonkin tollaseen ja se highend-outboardi tulee aika kaukana perässä...