mä lensin 4-vuotiaana päin patsasta ku laskettiin pulkalla. muistan ku olin ambulanssissa ja tarhatäti itki vieressä. muistona tästä on arpi silmäkulmassa.
tarhakuvissa oli kamalaa ko hampaat oli just lähteny ja kuvaaja koitti naurattaa että ne ällöt reiät näkys*nauru*
..itseasiassa mä muistan oikeastaan mun elämästä kaikista parhaiten ikävuodet 4-9. omituista mutta totta. ehkä yksi jutuista minkä muista parhaiten on kun olin menossa ensimmäiselle luokalle ja menin väärään luokkaan - istuin alas ja hain "Tiina" nimilapun liitutaululta. vasta nimenhuudossa selvisi että se olikin jonkun toisen tiinan lappu ja etten mä kuulunut siihen luokkaan. kyllä hävetti.
onneksi Lopulta oma luokka löytyi - tosin tunnin myöhässä..
Mulla on itseasiassa aika paljon tosi varhaisia lapsuudenmuistoja, ottaen huomioon että ala-asteen aikaiset tapahtumat on enemmän tai vähemmän pyyhkiintyneet mielestä, ja nyt alkaa jo yläastekkin katoomaan..
Ensimmäinen muisto mulla on kuitenkin kun olin puolivuotias (noin 8kk) ja näin jotain pahaa unta yöllä ja herätin vanhempani karmivalla huudolla (kaikki tietää lasten äänipotentiaalin ) ja isäni sitten otti minut syliini ja nukahdin siihen.
Muistan kuitenkin sen, että kun nukahdin, näin itseni "ulkopuolelta" isäni sylissä nukkumassa ja laskeuduin alakertaan jossa oli joitain avaruusolioiden tyylisiä öttiäisiä bilettämässä.
Me ala-asteella leikittiin aina pihalla askelta tai jotain muuta hämärää leikkiä.. sitten yhtenä sateisena päivänä pompin siinä assulla vaaleanpunaisissa verkkareissani, jotku ihmeen kumiset tossut jalassa.. ja auts, arvaatte kuis kävi!? Kauhee ventti polvessa ja sitä joku ope yritti epätoivosesti putsaa kivistä ja hiekasta..
Nyt siinä on n. sentin pitkä arpi.. että näin.
Mul o näitä ala-asteen kivoja muistoja ku vielä olin koko luokan ihanne poika. Slämäreissä luki aina sil sivul mis kysyttii kenestä luokan pojasta tyykkään nii mun nimi varmaa kymmenen kertaa , ja sai juosta aina välkällää tyttöjä karkuu ja sit niitä vedettii saparoista ja sillee.. se olis sitä kunnon vanhaa aikaa...
hihi.. me leikittiin joskusn rinssiä ja rinsessaa koulun pihalla. ekalla luokalla. omituisinta leikissä oli se että rinssi ajoi rinsessoja takaa ja pussasi niitä jos sai kiinni
siis.....mä olin alle kouluikäsenä ja vielä ekaluokan perhepäivähoidossa jossa oli kaks tyttöä ja neljä poikaa. leikittiin aina pusuhippaa...pojat ei kyllä tainnu tykätä siitä kamalasti koska me kerrottiin siitä aina muillekkin tutuille lapsille etenkin silloin ekalla
ekan oikeestaan ekasuukoksi laskettavan kokemuksen mä sain 6-vuotiaana kun oltiin pääsiäislomalla yhdessä hotellissa jossa oli sellain kolmen samanikäsen kundin poppoo ja yhden niistä isoveli marko joka oli aivan iiiihana. sen kanssa mä sitten mein 'tyttöjengin' (meitäki ol kolme) pomona pusuttelin ja suukottelin uima-allasosastolla kun äipän silmä vältti. mä sain siltä pojulta suklaasydämenkin...ihan äitin silmien alla
voiii mega söpöö!!
Mä olin pienenä ihan varma et mä osaan lentää.. itse asiassa en mä villäkään oo ihan varma etten lentäny.. nenälleni ainakin..
Mä oon aina leikkiny pienempänä isompien pokien kanssa.. sit ku mä olin joku 5-6vee mä jäin naapurin tätille poikien kanssa kiinni tupakoinnista ( tosi säälittävää)
ja se täti pakotti munt itte kertomaan äitille ja isille (hui).. Se otti koville pelotti niin paljon et se on yks vahvimmista lapsuus muistoista..
Ja en mä polta vielläkään..
Tosin tossa välissä on vähän kokeiltu..
T:puupi 23 vee :)
oi sitä ihanaa lapsuutta... silloin oli kivaa kun käytiin äipän kanssa matto pesulla ja laitettiin matot lattialle ja alettiin tekemään mustikka soppaa... no siinä sitten otin lautasellisen soppaa ja ajattelin mennä pöytään.. sitte jostain syystä tuli mieleen kompastua ja heittää kaikki sopat suoraan pestylle matolle..=)
Ja sitten tietenkin kun äiti teki pienet killerit ja päätti vahingossa syöttää naishormoneja minulle.. ajatteli varmaan, että tehdään tosta nytten tyttö.. arvatkaa kuka juoksi silloin aika kovaa vessaan... niistä johtuu varmaan vieläkin jotkin naiselliset asiat minussa...=)
no sopan kanssa on näköjään monella ollut ongelmia :D Minullakin oli. En kerran halunut syödä soppaa ja äiti kaatoi koko lautasen mun päälle *nauraa* Mahtava tunne *nauraa*
Lapsuuden hämärä muistikuva... filmi katkee just sil hetkellä, kun mun n. 2,5-v. vanha pollani kopsahtaa sahalaitapatteriin... muistona tästä yhä edelleen "puolikuu" keskellä otsaa...*nauraa* se on kyl haalistunu ajan myötä tosi paljon, eikä sitä edes kunnolla huomaa, mut aina sillon tällön joku haukansilmä kysyy, " mikä toi on?"
*kysyy*... Mikä toi on? =) Täytyy kyl sanoa et hieman samaa tyyliä... mul on vaa saakutist arpia.. niit on kiva alkaa selitteleen et mist toi on tullu jne... Villi lapsuus nääs...
aijoo... arvista tulikin mieleeni että silloin joskus vaahtosammuttimen kokoisena tykkäsin juoksennella olohuoneen pöytää päin ja tästä minulla on muistona arpi vasemmassa kulmakarvassa. arpi leikkaa kulmakarvan poikki suunnatsa kahtia, ja moni neropatti kyselee olenko nyppinyt kulmakarvojani.
päivän aforismi: "jos olisin tikka viettäisin päivät hakkaamalla päätäni puuhun"
Toinen muisto koskee myös arpia sekä tikanheittoa. eli heitin kaveria tikalla vahingossa niskaan, tämä vaan kiros ja otti tikan pois niskastaan.
joo. minä muistan myös semmoisen kauniin päivän ku serkkutyttö uhkailee heittää mua tikalla. meikä rupee nauraa ja ihan leikilläni juosta karkuun ni eiköhän sielt se tikka tosiaan tuu niskaan.. eipä ollu kovinkaa kaukana valtimosta tms.
se kyl sai aika kunnon huudot asiasta.. kävi vähä sääliks..
no tost silmäkulma hommast tuli mieleen et olen mä myös ollu hiemn törmäilevää sorttia.... täl hetkel silmäkulmas löytyy väärinpäin ole Z-kirjain... kaikki arvet eri asioista..=)
Siis siihehn tulokseen mäkin olen tullu.... väillä tullu oltuu hame päällä tuolla yleisillä paikoilla ja kavereina on aika paljon kauniimman sukupuolen edustajia jne... Yrittäkää ymmärtää...kiitos!
Tuli myös mieleen aivotärähdyspamahdusjuttumuisto...*häh*
(selitys sille, että miten minusta tlui tälläinen...)
Oltiin kaverin kanssa parvella ja leikittiin mun isoveljen legoilla(ilman lupaa tietenkin)
Kun saatiin aikaseksi semmonen pikkulikkojen kissatappelu, jonka seurauksena mä tulin takaperin kierien pikkuruiset rappuset alas ja ennen kuin tuli iso huuto, löin takaraivon pöydän reunaan. Ja se huuto , mikä oli se iso huuto, lähti musta...*eiih*
Äiti luuli oikeesti, et kuolen... ei kuulemma oikeesti ollu kaukanakaan, sano lekuri.*voiei*