Itse en katso että voisin ruveta "puutarhuriksi" osoittelemaan kenellä on oikeus elää ja kenellä ei.
ei kelpaa perusteluksi sille, etteikö se ylipäätänsä voisi olla mahdollista ihan oikeasti for the good of the mankind. ihmisen pitää ne ohjat kaikesta huolimatta ottaa, ja mikä onkaan turhempaa kuin luopua toivosta.
Mun mielestä mustavalkoiseen kahtiajakoon syyllistys sinä.
On joko hyväksyttävä yhteiskunnan harjoittamat murhat, tai:
"kaikki on siis samaa harmaata sontaa.
eli pedofiilit ja raiskaajat ovat yhtä tärkeitä kuin filantroopit. "
jos menee korottamaan ääntään jollekin, joka osaa vain huutaa, syyllistyy siis itsekin huutamiseen, eli just siihen, jota ei niinku sulata ja silleen ja sit niinku mikään ei oo enää totta, galaksit räjähtää ja kallonkutistajalla kauppa käy. kuten selkeästi voit itsekin todeta, quottasin koristeLAUSETTA, en motiivia tai mitään muutakaan syvempää tarkoitusperää. 'tekipä mitä hyvänsä' = 'millään ei ole väliä'.
jos kaikki on kallisarvoista, mikä on silloin halpaa ja mikä liian kallista?
Etkö usko että elämää voi arvostaa vaikka vastustaisikin yhteiskunnan harjoittamia murhia, vai miksi kysyt?
tietysti uskon. kunhan koitin tiedustella kumpi oikeasti on sinun eettisyyksien mukaan pahempi asia: nopea kuolema vai pitkä kidutus. ja onko kumpaakaan kukaan ansainnut. yhteiskunta ei muuten murhaa, väitä mitä väität. portsaritkin vain pahoinpitelee ja työnantajat vain riistää.
rikollinen joutuu vankilaan pohtimaan tekosiaan (vaikka sitten loppuiäkseen)
ja tämän pohdinnan lopputulos on 'ei ehkä olis pitäny'?
loppupeleissä toi ongelmien ratkaiseminen tappamalla on useimpien ihmiskunnan ongelmien perimmäinen syy
kaukaa zoomattuna kyllä. lähempää tarkasteltuna ongelmien syyt ovat vääryydellä tehdyt tapot. ne eivät valitettavasti tule loppumaan ikinä vaikka kuinka valaistuneet ihmiset kiroaisivat tappamisen olevan kiellettyä. eivätkä ne tule loppumaan, vaikka kaikki väärintekijät eliminoitaisiin. ihan kaikelle ei kai voi tehdä universaalia, vankkumatonta sääntöä.