Pointti on se, että jos jengillä olis edes hiukan jotain "menetettävää", niin peli tiukentuisi ja taktisilla kikkailuilla saattaisi olla ihan käyttöä ja merkitystäkin. Pelaaminen olisi siten huomattavasti kiehtovampaa.
Hae vertaus jostain muusta harrastemaailmasta kuten muusikinkuuntelusta:
Joku tyytyy ostamaan uutta musiikkia ihan vaan sen takia, että sitä on kiva kuunnella. Joku taas pyrkii samaan hommasta enemmän irti perehtymällä artistiin, sanotuksiin ja taustoihin.
Jonkun mielestä on kiehtovaa tietää paljon, toisen mielestä siinä ei ole mitää järkeä. Kummankin osapuolen tulisi kuitenkin edes jollain tasolla ymmärtää miksi joku toinen tekee toisella tavalla...
Texas Holdem on kuitenkin äärimmäisen kiehtova peli, jossa menestyäkseen pitää hallita sekä matemaattinen puoli (todennäköisyydet, implisiittiset pottikertoimet jne) että psykologinen puoli (vastustajan lukeminen). Suosittelen perehtymään aiheeseen paremmin.
Se on kiehtova peli, mutta veikkaisin, että kaikki eivät pidä sitä yhtä kiehtovana kuin sinä.
On mullakin chipit kotona ja monta kertaa on kavereiden kanssa istuttu iltaa, syöty & juotu hyvin ja pelattu korttia. Ei tästä porukasta kukaan (käsittääkseni) laske kertoimia vaan pelaaminen on rinnastettavissa 100% syömiseen: kivaa ajanvietettä ilman sen kummepaa stressiä. Heti kun rahasummat kasvaa -> alkaa hatuttaa häviäminen (jota kuitenkin tapahtuu joskus) -> ei halua hävitä -> pitää alkaa laskemaan -> vaatii selkeästi enemmän miettimistä -> tulee stressiä -> homma ei oo enää leppoisaa
Mä en ole koskaan saanut minkääntasoista stressiä voitetusta/hävitystä kädestä/pelistä enkä ajatellut saada tulevaisuudessakaan.
Sä toivottavasti ymmärrät mistä mä puhun... lähtökohdat ja tavoitteet on _täysin_ erilaisia.
jussis: tervetuloa meille jok viikonloppu pelaamaan :)