Tässä nyt joitakin esimerkkejä tuon tekstin ensimmäiseen osaan liittyen:
Meillä on suuremmat talot ja pienemmät perheet.
Tuosta varmasti löytyy jostain ihan tilastojakin, mutta eiköhän nyt kaikki ole joskus lukeneet tai kuulleet jostain, että esimerkiksi Suomessa ei lisäännytä ihan samaa vauhtia kuin muutama vuosikymmen takaperin.
Enemmän mukavuuksia, mutta vähemmän aikaa.
Hyvä koulutus -> hyvin palkattu työ -> varaa mukavuuksiin -> hyvin palkattu työ on usein myös henkisesti uuvuttavaa ja aikaa vievää -> kovin vähän aikaa ja energiaa muuhun kuin työhön
Meillä on enemmän tietoa, mutta vähemmän harkintakykyä.
Tähän voisi heittää esimerkiksi median, joka on nykyään niin kehittynyttä, nopeaa ja monipuolista, että toisinaan tuntuu tulevan liikaakin tietoa joka tuutista. Kuitenkin esimerkiksi lehdissä ja televisiossa julkaistaan monesti turhankin hätäisesti asioita, jotka olisi kannattanut jättää julkaisematta tai edes muotoilla järkevämmin. Hyvänä esimerkkinä vaikka se pilapiirroshulabaloo, joka johti mellakoihin ja ties mihin. Internetin tarjonnasta puhumattakaan.
Enemmän lääkkeitä, mutta vähemmän terveyttä.
Jos haluaa hyvän toimeentulon, on käytävä ensin hienoja kouluja. Paineet koulun suorittamiselle ovat kovat ja käsiteltävät asiat vaativat suuria ponnistuksia, jotta ne oppisi kunnolla. Tämä voi johtaa hyvinkin useissa tapauksissa ankaraan burn outiin tai jopa mielisairauksiin ja voihan moista helposti työelämässäkin tapahtua. En usko, että Dalai viittaa tuolla terveydellä fyysiseen terveyteen, vaan henkiseen. Menestymisen paineet ovat niin kovat, että ne rasittavat pääkoppaa joskus turhankin paljon.
Tuossa nyt jotain mitä mieleen juolahti. Ei noita pidä mun mielestä ottaa totuuksina, vaan ajatuksina joita kannattaa miettiä hieman syvällisemmin. Itse olen agnostikko (en siis sulata ihan mitä tahansa korulauseita), enkä oikeastaan esimerkiksi runouden päälle juurikaan ymmärrä, mutta tuossa oli silti mun mielestä hyviä ajatuksia.
Ei kaikkea tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti :)