Normalisointi.

Tossa on mun käsittääkseni kyse vaan liioitellusta hifistelystä. Just kun olet saanut masterin hiottua haluamaksesi, niin normalisointihan pilaa sen täysin: jos käyttämäsi softa ei osaa ditheroida ääntä normalisoinnin jälkeen, se "säröytyy ihan törkeesti" - tai jos se osaa ditheroida niin ääni muuttuu "ihan vitusti" ja olet menettänyt ikuisiksi ajoiksi täydellisen soundisi..

Tällasiin on pakko aina suhtautua elektronisessa musiikissa hymyssä suin, kun kamaa työstetään tänä päivänä kuitenkin useassa vaiheessa tai jopa alusta loppuun digitaalisesti. Siinä vaiheessa kun masteria ollaan normalisoimassa niin eiköhän ääniaalloille ole ehditty tekemään kertolaskuja jo aika paljon, ditherin kanssa ja ilman. Tuskin se kerta siihen päälle enää mitään vaikuttaa :) Ja kuka pystyy väittämään että se vika normalisointi tekisi mustavalkoisesti ajatellen soundista "huonomman kuuloisen"?

Normalisoinnin pointti on saada tasot mahdolisimman kovalle, kuitenkin välttäen särkeminen. Aika oleellista kun puhutaan elektronisesta tanssimusasta ja sen masteroinnista - sen kuuluu soida kovaa ja puhtaasti tanssilattialla. Normalisoinnilla saadaan siitä saundista suht tukeva. Joissain tekeleissä huomaa, että se osaaminen on jäänyt biisin kijoittamisen ja arrin tasolle; miksaus ja "esimasterointi" päin vittua. Ei paskasta kakusta saa hyvää edes Mike Exchangella..

Normalisoinnin pointti on saada tasot mahdolisimman kovalle, kuitenkin välttäen särkeminen.

... Ps. väärinkäsitysten välttämiseksi tarkoitin muuten edellisessä lausunnossani digitaalisessa audiossa kertolaskuista johtuvaa bittitason "säröytymistä", jota paikkaillaan ditherillä. Eli en suinkaan oikeaa överiksi menemistä, vaan nimenomaan sitä bullshit hifistelyä jota tuskin Mike Exchangellakaan paljaalla korvalla kuulee :)

Minäkään kun en ole masterointia pahemmin ikinä tehnyt, ei ole tuo normalisointi tullut kovin tutuksi. Käsittääkseni isoin tarve sille lienee esim. kokonaisia albumeja masteroitaessa, jolloin biisien pitää tottakai istua samaan pakettiin ja olla keskimäärin samalla volyymilla, ettei isoja tasoeroja tule biisien välille. Nimensä mukaan normalisointi auttaa saavuttamaan tämän lopputuloksen, ilman että turvaudutaan esim. limitointiin tms kovasti dynamiikkaan vaikuttaviin juttuihin.

Ja eiköhän siinäkin ole johtoajatuksena tehdä asiat asiat kohtuudella, niinkuin oli limitoinninkin suhteen puhetta niin nupeissa on myös muita asentoja kuin off tai täysillä :)

Tossa on mun käsittääkseni kyse vaan liioitellusta hifistelystä. Just kun olet saanut masterin hiottua haluamaksesi, niin normalisointihan pilaa sen täysin: jos käyttämäsi softa ei osaa ditheroida ääntä normalisoinnin jälkeen, se "säröytyy ihan törkeesti" - tai jos se osaa ditheroida niin ääni muuttuu "ihan vitusti" ja olet menettänyt ikuisiksi ajoiksi täydellisen soundisi..

Kvantisointisaro, tai Quantization Distortion, on se termi jota haet, kun puhut sarosta (uh ah little bit diss, mut wavesin ultramaximizer tuottaa ah niin ihanaa crunchya qd:ta, tiia sit miksi, muut wavesin plugarit eivat). Digitaalisen maailman ongelmia.. analogimaailmassa on sit analogisaro :)

Olen kesätöissä studiolla ja kyselin alan äijältä, että mikäs juttu oikeen. Itse olen aina ollut siinä uskossa , että normalisointia tulee välttää. Studioäijä kuitenkin oli sitä mieltä, että normalisoinnissa ei ole mitään pahaa...mutta se ei tietenkään aja samaa asiaa kuin esim L3, mutta volan nostossa normalisointi on ihan perusteltua. Masterointi on sit asia erikseen jossa limitoinnilla sun muilla ajetaan signaalista loputkin mehut ulos.

Väärinkäsitys omalta osaltani. Selvisi tämäkin asia :)

Joskus aiemmin omia pikamastereita tehdessä tuli aina ihan ensin normalisoitua signaali mahdollisimman voimakkaaksi ja vasta sitten multikompuraa tai limitteriä. Nykyään tulee kyllä exportit logicista sen verran kuumina ulos, että suoraan vaan multikompuralle ja limitterille. Tarkemmin kun miettii, niin tuo normalisointi tuossa välissä on ehkä turha, riippuen mitä multikompuraa ja limitteriä tms. käyttää.

Eri asia sitten, jos halutaan säilyttää dynamiikka täysin ja silti vetää cd-levyltä kaikki äänenvoimakkuus irti normalisoimalla.

Eri asia sitten, jos halutaan säilyttää dynamiikka täysin ja silti vetää cd-levyltä kaikki äänenvoimakkuus irti normalisoimalla.

Siis normalisointihan ei vaikuta dynamiikkaan millään tavalla (vai?), vaan siinä katsotaan biisin korkein piikki ja nostetaan/lasketaan haluttuun arvoon.
eli vähän kuin gainia vääntäisi mikseristä. :)
vai onko olemassa myös toinen tarkoitus "normalisoinnille" ?

Joo no minä ainakin tarkoitin tuota ensimmäistä, eli dynamiikka säilyy ja normalisointi vain ikäänkuin säätää volumea. Korkein leikkaamaton voimakkuus tosiaankin saadaan kun, eniten "laidassa oleva" piikki vielä pystytään bitteinä kirjoittamaan ylös. Yleensä tässäkin jätetään pieni vara, ettei DA-muuntimet säröytä signaalia kuultavasti.

Voiskohan kyse olla siitä, että normalisointi yleensä vetää "täysille" kanavan, eli korkein piikki on huippukohdassa, jolloin joidenkin d/a-muuntimien kanssa tulee ongelmia kun koodisana on pelkkää ykköstä. bulk tästä muistaakseni kirjoitti enemmänkin johonkin topikkiin.

Normalisointi ei vaikuta ääneen muuten kuin nostamalla volaa. Ei siitä mittän haittaa ole jos ei aio signaalille mitn jälkikäteen tehdä.

Mut jos normalisoit vaikka kolme biisiä etkä master kompuroi/limitoi niitä niin ne on teoriassa samalla volalla kun klippi mittari menee huippukohdissa nollaan, mutta käytännössä ne on ihan eri volalla. Ihmiskorva toimii kuin RMS mittari eikä välitä piikeistä äänessä. Niinpä ne kuulostaa ihan erilaisilta, siksi albumit aina masteroidaan vaikka biisit olisivat hyvin miksattuja. Lisäksi normalisoinnin ongelma volan nostossa on että biisissä saattaa olla snare/napsu/räsähdys yhden bitin mittaisessa kohdassa 15db kovempaa kuin muu biisi ja silloin biisi on oikeasti -15db alle maksimin normalisoinnin jälkeen.

Mä bouncaan logicista aina -14db RMS:llä. Silloin kaikki biisit on musiikkityylistä riippumatta suunnilleen samalla volalla ja masterointi on paljon helpompaa. Jos masteri on liian "hot" niin masteroinnissa joudutaan ensin laskemaan volaa ennenkuin sitä voidaan prosessoida ja siinä menetetään bittejä ja se on ihan turhaa.

Itse käytän masterissa aina vikana plugarina EA:n Inspectoria se on freeware audio analysaattori mistä näkee RMS:n. Sitä ennen mulla on Gain plugari jolla tarvittaessa lasken volaa jotta san rmsn pysymään alle -14db.

Tai jotain...

Normalisointi ei vaikuta ääneen muuten kuin nostamalla volaa. Ei siitä mittän haittaa ole jos ei aio signaalille mitn jälkikäteen tehdä.

Itseasiassa säröä tulee lisää.

Tämä johtuu siitä, että normalisoimattoman tiedoston taso, olkoon vaikka 90% maksimidynamiikasta on se, joksi saundi on absoluuttisesti miksattu.

Esimerkki:

Biisissä on voimakkuusarvoja vaikkapa seuraavasti (arvothan voidaan 16-bittisessä tiedostossa lausua arvojen 0-65536 välillä) ajan etkillä 1,2 ja 3:

6788, 12389 ja 58982.

Nyt kun nostat biisin tasoa 10%, niin mihin voimakkuusarvoihin kohdissa 1,2 ja 3 päädytään?

Kuinka monta ylläolevista menee tasan jonkun kokonaisluvun kanssa? Ei yksikään, joten joudutaan pyöristämään.

Itseasiassa säröä tulee lisää.

Tämä johtuu siitä, että normalisoimattoman tiedoston taso, olkoon vaikka 90% maksimidynamiikasta on se, joksi saundi on absoluuttisesti miksattu.

Esimerkki:

Biisissä on voimakkuusarvoja vaikkapa seuraavasti (arvothan voidaan 16-bittisessä tiedostossa lausua arvojen 0-65536 välillä) ajan etkillä 1,2 ja 3:

6788, 12389 ja 58982.

Nyt kun nostat biisin tasoa 10%, niin mihin voimakkuusarvoihin kohdissa 1,2 ja 3 päädytään?

Kuinka monta ylläolevista menee tasan jonkun kokonaisluvun kanssa? Ei yksikään, joten joudutaan pyöristämään.

Mut jos ei puhutakaan prosenteista, vaan arvoista. Oletetaan että tuo 58982 on suurin voimakkuusarvo raidassa. Mitäs jos nostat kaikkia arvoja 65536-58982 eli 6554 arvoa ylöspäin? Säröä tulee 0% lisää. Tai jos pelottaa että säröä tulee niin laskee niitä arvoja sen 6554 takas alaspäin ja lopputuloksena on taas identtinen ääni alkuperäisen kanssa, ellei mitään äänensotkijoita käytetä välissä.

Mutta miten kävisi esim. nolla-tason ylityskohdassa, jos eri puolilla sitä signaalia yhtäkkiä nostettaisiin tietyn verran kumpaakin äärilaitaa kohti? Nopeasti pääteltynä säröä tulisi aivan kauheasti, jos näytteitä siirreltäisiin yhtä monta kvantisointitasoa joka kohdasta. Eli tuota signaalin vahvistamista ei voida tehdä siirtämällä arvoja tietyn vakion verran (n + x), vaan signaalia täytyy kertoa jollain arvolla (n * x), jos sitä halutaan vahvistaa. Kertominen vaikuttaa jokaiseen näytteeseen eri tavalla, joten suurin osa näytteistä joudutaan aina pyöristämään (tai siis kaikki).

Esim. jos kyseessä olisi todella hiljainen signaali ja jos sitä yritettäisiin vahvistaa siirtämällä jokaista näytearvoa saman verran laitoihin päin, saataisiin ulos hieman kanttiaallon näköistä signaalia.

e: hmm nada

Tuossa jutustin erään kaverin kanssa aiheesta, kuulemma "kaikki" sanoo, ettei masteria saisi normalisoida... Itse en ollut ikinä kuullutkaan, eikä se ole koskaan mun lofistin korvia haitannut millään tapaa...
Salmela oli sitä mieltä, että se on ehkä jokin jäänne nauha-ajoilta..?
Vai alkaako "ne" valittamaan siitä, kun volumen muuttaminen koneella aiheuttaa pyöristysmuutoksia ko. saundissa?
ihme hifistelyä sanon minä...
niin, eli saako vai eikö saa? ja miksei saisi?

mä oon käsittäny tän homman niin, että tosta ois lähinnä haittaa silloin jos lähtömatsku on liika hiljasella. <- tiiän et varmaan hiljasen biisin volan nostamisessa tässä tuskin on kyse mut tulipahan sanottua.. Eli eipä siitä kai Normaalikäytössä" oo haittaa jos sen desibelin tai pari tahtoo normalisoida :)

Alkuperäseen kysymykseen vois vielä vastata, ettei normalisoinnista ole mitään hyötyä, joten miks sitä pitäis sitten tehdä